Rapistuvatko kiinteistöt nopeammin kuin niitä pystytään korjaamaan?
Seurakuntien kiinteistöjen ylläpito vaatii sekä huomiota että rahaa. Tampereen seurakunnissa on valmisteilla seuraava kiinteistöstrategia. Vuosien 2019–2023 kiinteistöstrategiassa yksi keskeisistä tavoitteista on ollut korjausvelan haltuunotto.
Miten tavoitteessa on onnistuttu, kiinteistöjohtaja Heikki Päätalo?
– Korjausvelan laskennallista kehittymistä seurataan strategian mukaisesti vuosittain. Tavoitteena on ollut, että korjausvelka ei kasvaisi.
– Koska korjausvelka lasketaan suhteessa rakennuksen kuntotasoon ja vastaavan uuden rakennuskustannukseen, viime vuosien voimakas inflaatio ja rakennuskustannusten nousu on aiheuttanut tilanteen, jossa korjausvelka on tavoitteista huolimatta käytännössä jatkanut kasvuaan. Alkavalla strategiakaudella korjausvelan laskenta on tarpeen päivittää.
– Isot peruskorjaushankkeet luonnollisesti osaltaan vähentävät korjausvelan määrää. Näistä esimerkkejä ovat muun muassa Hervannan kirkon peruskorjaus sekä sen jälkeen tulevat kappelien peruskorjaukset.
Vieläkö tässä onnistumisen on tarpeen olla kärkitavoitteita?
– Korjausvelan ja ylipäätään kiinteistökustannusten hallinta on uudessakin strategiassa yksi keskeisimmistä painopisteistä. Jotta kustannuksia ja korjausvelkaa voidaan hallita, ensinnäkin kiinteistöjen määrän tulee olla hallittu. Tarvitaan sekä salkutusta – eli mitä säilytetään ja mistä luovutaan – että rahankäytön ja korjauksien priorisointia.
Onko korjausvelan kasvu yleinen tilanne seurakunnissa, yliarkkitehti Edla Mäkelä Kirkkohallituksesta?
– En osaa sanoa, kun ei ole tutkittua tietoa, mutta arvelisin että näin on.
Minkä tyyppisissä tiloissa mahtaa olla eniten kunnostustarpeita?
– Riippuu seurakunnasta, joten vaikea yleistää. Yleisesti tilat, joita ei ole peruskorjattu vuosikymmeniin ja jotka ovat toiminnan käytössä.
Miten päästä käsiksi ongelmaan?
– Kirkkohallituksen tehtävä ei ole seurakuntien rakennuksista huolehtiminen, vaan jokainen seurakunta huolehtii omistamistaan rakennuksista ja tekee tarvittavat päätökset. Kiinteistöstrategian laatimisesta on hyvä aloittaa.
Seurakunnat ovat viime vuosina pyrkineet luopumaan osasta kiinteistöjään, mutta tämä on aiheuttanut myös vastustusta? Miten näet tämän tilanteen?
– Seurakunnan kannattaa laatia huolella kiinteistöstrategia, josta on olemassa kirkkohallituksen malli. Sen jälkeen on helpompi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.
Kirkon keskusrahasto myöntää seurakunnille korjausavustuksia. Ovatko nuo rahat riittäviä?
– Vuosittain jaettavana on miljoona euroa kirkon keskusrahaston korjausavustusta ja noin 7,5 miljoonaa valtion rahoituksesta jaettavaa avustusta kirkollisen kulttuuriperinnön hoitoon. Pelkästään yksi laaja kirkon korjaushanke voi olla kustannuksiltaan yli miljoona euroa, joten avustuksilla pystytään vain osittain tukemaan hankkeita.
Onko valtion suuntaan jotain toiveita tai ehdotuksia?
– Seurakunnat tekevät tärkeää työtä koko Suomen kulttuuriperinnön säilyttämisen puolesta, joten toivottavasti jatkossakin seurakuntia pystytään tukemaan entistä merkittävämmillä avustuksilla.
Koko kirkon tasolla ole saatavilla tietoa kiinteistöjen korjausvelasta. Olisiko syytä olla?
– En näe sille tällä hetkellä tarvetta. Tärkeintä on, että seurakunnat itse tietävät ja ymmärtävät, millainen korjausvastuu heillä on omistamansa kirkollisen kulttuuriperinnön osalta.
Teksti: Asta Kettunen
Kuvat: Hannu Jukola
Tampereen seurakuntien kiinteistöstrategia vuosille 2019–2023 löytyy seurakuntayhtymän sivulta.