Seurakunnat paikkaavat rahareikiä
Toiminnan ohella korona sekoittaa myös Tampereen seurakuntayhtymän taloutta. Vaikutukset ulottuvat sekä tuloihin että menoihin. Yhteensä pandemian on arvioitu vähentävän seurakuntayhtymän tuloja ainakin noin 2,15 miljoonaa euroa.
Yritysten ja yhteisöjen lomautukset näkyvät kirkollisverotulojen pienenemisenä. Kirkkohallitus arvioi kirkollisverotulojen vähenevän tänä vuonna noin neljä-viisi prosenttia. Tämä merkitsisi seurakuntayhtymässä jopa puolentoista miljoonan euron vajausta.
Ulkoisten tulojen arvioidaan vähenevän miljoonalla eurolla. Ainakin osa vuokratuloista ja kolehtituotoista jää saamatta. Lisäksi menetetään leirimaksuja sekä musiikin opetuksen ja kerhojen maksuja. Diakonia-avustusten tarve on kuitenkin kasvanut.
Myös joitakin menoja jää toteutumatta. Leuto talvi vähensi kiinteistöjen energiankulutusta. Säästöä on tullut myös leirikeskusten elintarvikemenoista ja kausityöntekijöiden palkoista.
Säästöä kiinteistöistä
Katseet on käännetty muun muassa kiinteistöihin. Kiinteistöpäällikkö Heikki Päätalo kertoo, että investointisuunnitelmaan on tehty koronan aiheuttamien taloudellisten haasteiden takia muutoksia.
– Tavoitteena oli saada aikaan noin 1,5 miljoonan euron sopeutus, joka kuitenkin supistui noin miljoonaan johtuen erityisesti muutamien hankkeiden lisämäärärahatarpeista. Lähtökohtaisesti tässä vaiheessa on kuitenkin vielä kyse hankkeiden siirrosta, ei niiden peruuttamisesta.
Yhteiselle kirkkovaltuustolle tarjottavien talousarviomuutosten jälkeen tämän vuoden investointimenot olisivat 6,9 miljoonaa euroa.
Menoja nipistetään Hervannan ja Kalevan kirkon uudistuksista, Vanhan kirkon tilankäytön monipuolistamisesta, kirkkojen audiovisuaalisista järjestelmistä ja leirikeskusten hankinnoista.
Tuomiokirkon urkujen peruskorjauksen aloitus siirtyi jo ensi vuoden puolelle.
Kalevankankaan kappelin lvia-peruskorjaus siirtyisi loppuvuoteen ja huoltoalueen rakentaminen osin eteenpäin. Vatialan hautausmaan inva-vessan ja Lamminpään hautausmaan varastohallin tekeminen siirtyvät vuodella.
Kaukajärven kiinteistöhankkeeseen liittyvää määrärahaa esitetään vähennettäväksi tältä vuodelta 800 000 euroa.
Rahaa lisättäisiin Messukylän kirkon laajennuksen suunnitteluun, Uudenkylän seurakuntataloon liittyvään kiinteistökehittämisen maankäyttömaksuun, Messukylän seurakuntatalon tontin kiinteistöhankkeeseen sekä AitO-keskuksen vanhan rantasaunan peruskorjaamiseen ja uuden pihasaunan rakentamiseen.
Kämmenniemen seurakuntatilan rakentamisen painopiste siirtyi tämän vuoden puolelle. Hankkeelle esitetään tälle vuodelle lisämäärärahaa 550 000 euroa, jolloin määräraha on yhteensä 1,45 miljoonaa euroa. Saman verran lisää esitetään Lamminpään huoltoalueen tekoon, jossa niin ikään kyse on ollut hankkeen painopisteen siirtymisestä vuodelta 2019 vuodelle 2020.
Investointitulo-odotusta esitetään vähennettäväksi yhteensä 4,2 miljoonaa euroa. Niillä varaudutaan Kaukajärven kaavahankkeen ja Mustalahdenkadun rakennusluvan valituksiin.
Koronan kokonaisvaikutuksia talouteen arvioidaan uudelleen syksyllä.
– On mahdollista, että tulevien vuosien investointivaraa täytyy tarkentaa, mikäli talouden realiteetit näin edellyttävät. Vielä on kuitenkin liian aikaista tehdä johtopäätöksiä, Päätalo sanoo.
Koronan takia siirretyt investoinnit odottavat toteutumistaan tulevina vuosina, talouspäällikkö Birgitta Bragge huomauttaa.
– Toisaalta nousee kysymys, minkä verran toimintatapamme mahtavat tulevaisuudessa muuttua; minkä verran ylipäätään tarvitsemme tiloja. Toisaalta tilat, joissa toimimme jatkossa, olisivat entistä tehokkaammassa käytössä ja muunneltavia monitoimitiloja. Tätä kohden on jo mentykin, kuten Kalevan kirkossa ja Vanhassa kirkossa.
Käyttötalouden menojen sopeuttamisella tavoitellaan 1,75 miljoonan euron säästöjä. Kolmantena keinona on luottolimiitin kasvattaminen.
Myös lomautuksia ehdittiin suunnitella, mutta niistä on ainakin toistaiseksi luovuttu. Päätoimisessa palvelussuhteessa oli viime vuoden lopussa kaikkiaan 532 työntekijää, joista osa-aikaisia oli 49.
Viime vuonna tehtiin uusi suunnitelma henkilöstömäärästä. Sen mukaan vuosittain olisi vähennettävä 5–7 henkilötyövuotta vastaava kustannus.
Teksti: Asta Kettunen