Tuomiokirkon urut uuteen loistoon
Tampereen tuomiokirkon pääurkujen peruskorjaus alkaa suunnitelman mukaan 11. tammikuuta. Työ kestää pääsiäisen yli, ja toukokuussa urut ovat käytettävissä uudessa loistossaan.
Kunnostuksen aikana niitä ei voi soittaa, ja urkuparvikin on remontoijien käytössä. Mahdolliset jumalanpalvelukset ja toimitukset hoidetaan sivu-uruilla ja muilla instrumenteilla.
Urkurakentamo Veikko Virtasen toimitusjohtaja Heikki Autio kertoo, että urkuja on huollettu matkan varrella, ja pienet soittopalkeet on vaihdettu 1990-luvulla. Näin isoa kunnostusta ei kuitenkaan ole tehty koko niiden olemassaolon aikana, eli yli 90 vuoteen.
Remontti alkaa pillien poistamisella julkisivusta, jotta päästään käsiksi instrumentin sisuksiin.
– Täällä tehdään monta työtä yhtä aikaa, mutta suurin ja ensimmäinen työ on purkaa pillit, tarkastaa ja puhdistaa ne. Soittopöydän peruskorjaus tehdään aika lailla yhtä aikaa. Sen jälkeen korjataan nuo ilmalaatikot, Autio viittaa.
– Tällöin päästään myös sellaiseen paikkaan, johon ei edes
voi vielä nähdä.
Kustannuksiksi on arvioitu noin 200 000 euroa. Matkan varrella vastaan voi toki tulla yllätyksiä, joihin on syytä varautua, Autio kertoo.
Kaikkiaan pillejä on lähes 5000, mutta niistä vain pieni osa näkyy julkisivussa. Suurin osa niistä on lyijyn ja tinan seosta.
– Isoja pillejä ei voi laittaa lattialle, vaan ne pitää asetella pystyyn tavalla tai toisella, muuten ne menevät soikeiksi.
Töissä huhkii viidestä seitsemään tekijää kerralla. Kunnostusta ehdittiin valmistella seurakunnassa useita vuosia.
Harvinainen silmäterä
Tuomiokirkko on valmistunut vuonna 1907. Ensimmäiset urut olivat kooltaan melko vaatimattomat ja ominaisuuksiltaan varsin pienet. Kangasalan Urkutehdas rakensi soittimen uudelleen vuosina 1928–1929 käyttäen hyväksi alkuperäisiä materiaaleja.
Soittimen suunnitteli Tampereen Vanhan kirkon urkuri Aarne Wegelius. Arkkitehti Lars Sonck oli suunnitellut alkuperäisen julkisivun, joka on edelleen lähes tuossa asussaan.
Edesmennyt urkuri Matti Hannula varjeli soitinta silmäteränään, ja urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi on todennut sen Skandinavian parhaaksi.
Kanttori Esa Toivola huomauttaa, että Tuomiokirkon urut ovat tunnetut ympäri Suomea musiikin asiantuntijoiden ja myös innokkaiden harrastajien keskuudessa.
– Monet Tuomiokirkossa olleet suuret yleisötilaisuudet, kuten elokuvamusiikin konsertti ja mykkäelokuvaesitykset, ovat osoittaneet, että vaikka kyseessä on historiallinen soitin, se on suorastaan erinomaisesti nykypäivän vaatimuksia palveleva eikä pelkkä museoesine.
Autio painottaa, että urkuja on hyvin vaikea laittaa paremmuusjärjestykseen.
– Kyseessä ovat joka tapauksessa harvinaiset ja poikkeukselliset urut. On kunnia-asia päästä kunnostamaan niitä.
– Tämä on hieno huipennus urkurakentajan uralleni. Työhön ryhtyminen ei pelota, koska olemme kunnostaneet tämän tyyppisiä urkuja, ja tiedän, että me osataan tämä.
Teksti: Asta Kettunen
Kuvat: Hannu Jukola