Arkisto 2014

6.8.2014 14.14

2 kysymystä -palsta: Pitääkö kirkon pyytää anteeksi?

Arkkipiispa Kari Mäkinen pyysi anteeksi homoseksuaaleilta ja muita seksuaalivähemmistöjen edustajilta puheessaan 14.7. Porin Suomi Areenalla. Silta kysyi neljältä ihmiseltä, tuleeko kirkon pyytää anteeksi.  

 Arkkipiispa pyysi anteeksi sitä, kuinka julmasti sekä yhteiskunta että kirkko ovat seksuaalivähemmistöjä kohdelleet. 

1. Pitääkö kirkon pyytää anteeksi seksuaalivähemmistöiltä?
2. Miksi mielestäsi pitää?/ Miksi ei pidä?

Riitta Alaja, seurakuntien luottamushenkilö, kirkkohallituksen jäsen:

– Kristinuskon syvin olemus on sovinto eli anteeksi pyytäminen ja anteeksi saaminen. Se koskee suhdetta Jumalaan, toisiin ihmisiin ja koko luomakuntaan. Jeesusta seuraten kirkon tehtävä on puolustaa häväistyjä ja kutsua syrjään sysättyjä.

– Identiteettinsä salaaminen on niin raskas kuorma, että sen alle moni menehtyy. Haluttomuus kuulla ihmisten kertomuksia ja ottaa heidät todesta on anteeksipyynnön paikka, jolle arkkipiispa arvojohtajana rohkaisi sekä kirkkoon kuuluvia että kuulumattomia.

Asko Alajoki, seurakuntien luottamushenkilö:
– Aamulehti uutisoi arkkipiispan sanoneen ”tässä on anteeksipyynnön paikka”. Se jää epäselväksi pyysikö hän anteeksi. Lisäksi hän toivoi, että anteeksipyyntöön voidaan yhtyä kirkossa ja yhteiskunnassa päätöksistä ja lainsäädännöllisistä ratkaisuista riippumatta.

– Arkkipiispan viesti oli epäselvä niin kuin liian usein muulloinkin. Nyt kukin voi päätellä arkkipiispan sanoneen hänelle mieluisalla tavalla jotain.

– Vastaukseni kysymykseen on lähinnä Raamatun kohdat Vanhassa testamentissa sekä Uudessa testamentissa ja toteamus siitä, että Jeesus piti kiinni laista eli myös kiellosta homosuhteeseen.

– Paavalin kirjeissä, Pietarin kirjeissä ja Juudaksen kirjeessä otetaan myös tähän kantaa. Perustelen vastaustani myös sillä, että muutamia länsimaiden kirkkoja lukuun ottamatta kirkot ja kristityt ympäri maapallon pitäytyvät Raamatun opetukseen eivätkä hyväksy homoseksuaalista suhdetta, kuten Raamattu opettaa.

– Monet homoseksuaalisuuden hyväksyneistä kirkoista ovat hajonneet ja tällaiset kirkot ovat alkaneet kutistua. Syykin on selvä: Miksi olla kirkossa, jolla ei ole mitään eroa kirkon ja maailman välillä.

– Jos Suomen ev. lut. kirkko siirtyy vielä vähänkin liberaalisempaan suuntaan ja hyväksyy homoagendan, konservatiivisemmat kirkot katkaisevat suhteensa Suomen kirkkoon niin kuin on Ruotsin kirkkoon ja joihinkin Amerikan kirkkoihin katkaistu. Maailmanlaajuinen anglikaaniyhteisö on hajoamassa tähän kysymykseen.

– Aamulehden kyselyn mukaan 59 prosenttia tavallisesta kansasta ei hyväksy kirkon anteeksipyyntöä homoilta. (AL 16.7.) 

– Kirkon ei pidä pyytää anteeksi sitä, minkä Jumala on kieltänyt: ”Älä makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan, sillä se on kauhistuttava teko.” (3. Moos.18:22.) Jeesus piti kiinni tästä: ”Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan.” (Matt.5:17)

– Paavali opetti: ”Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvojat, eivät avionrikkojat, eivät miesten kanssa makaavat miehet.” (1.Kor.6:9)

– Kirkon pitäisi tukea homoseksuaalien selibaattia ja eheytymistä.

Olli Hallikainen, tuomiorovasti:

– On hyvä, että arkkipiispa myönsi rehellisesti, että seksuaalivähemmistöihin kuuluvia on kohdeltu nurjasti kirkossa. Kyse on reilusta kädenojennuksesta niille, jotka ovat olleet epävarmoja siitä, hyväksytäänkö heidät kirkossa ehdoitta. Anteeksipyyntö rohkaisee toivottavasti erilaisia jäseniä löytämään paikkansa kirkossa.

– Jäin pohtimaan, mitä muita ihmisryhmiä tai yksittäisiä ihmisiä kirkossa on suljettu ulkopuolelle tai jätetty huomiotta. Vasta viime vuosikymmeninä on alettu puhua hengellisestä väkivallasta laajemminkin.

– Kirkko voi itsetutkistelussaan antaa avointa ja armollista mallia muullekin yhteiskunnalle. Kirkko on aina ihmistensä näköinen. Se on yhtä vähän täydellinen kuin me sen jäsenet. Pyrkimyksen armollisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen tulee kuitenkin aina olla kirkon elämän keskiössä.
 
Mirja Rautkoski, Härmälän seurakuntapastori:

– Anteeksi pyytäminen ja anteeksi antaminen ovat kristityn elämän keskeisiä asioita. Jokaisen kristityn tulisi tutkia itseään Jumalan edessä: olenko sanonut tai tehnyt jotakin, jonka Jeesus tekisi toisin. Hän kohtasi syntiä tehneitä, mutta ei kivittänyt ketään fyysisesti eikä henkisesti. Toisaalta hän antoi kutsun ja mahdollisuuden muutokseen Häneen uskomalla.

– Rakkaudettomuutta ja kovuutta on varmasti esiintynyt kirkossakin seksuaalivähemmistöjä kohtaan, ja sitä kirkko voi pyytää anteeksi. Sitä, että kirkko tai yksityinen kristitty pitäytyy Jumalan sanan käskyihin, ei tarvitse pyytää anteeksi.

Kirsi Airikka


Palaa otsikoihin | 3 Kommenttia | Kommentoi