Ilvestyttö pitää partion elämyksistä

Maria jäi koukkuun:

– Partiossa tehdään paljon monenlaisia juttuja, ei vain askarrella solmuja.

Harrastuksen tuomat ystävät ja elämykset ovat tärkeitä nyt 17-vuotiaalle lukiolaiselle.

– Ilman tätä tuskin olisin päätynyt laskeutumaan Riihimäen vesitornista köyden avulla.

Harrastus on opettanut tärkeitä taitoja, kuten ensiapua, metsässä selviytymistä ja työnhaussakin auttavaa esiintymisvarmuutta. Leirit vievät luontoon.

– Partio avartaa ja opettaa suvaitsevaisuutta kaikenlaisia ihmisiä kohtaan. Täällä hyväksytään kaikenlaiset ihmiset.

Nykyään Maria Jussila katsoo asiaa partiojohtajan näkökulmasta.

– Haluan olla helposti lähestyttävä. Toivottavasti nuoremmat näkevät minut ihmisenä, jolle voi tulla puhumaan mistä vain.

Ilvestytöt toimivat Härmälän ja Peltolammin alueilla. Viikoittaiset kokoontumiset tapahtuvat seurakuntatiloissa.

– Toiminta seurakuntien yhteydessä on perinne, ja seurakunnat tarjoavat tiloja. Toiminnan sisältöön voi itsekin vaikuttaa.

Myös vanhemmille on räätälöityä ohjelmaa.

TEKSTI: Asta Kettunen

Härmälän Ilvestytöt

Ilvestytöt toimivat Härmälän ja Peltolammin alueilla. Viikoittaiset kokoontumiset tapahtuvat seurakunnan tiloissa Härmälän kirkon alakerran montussa (Talvitie 26) ja Peltolammin seurakuntakeskuksen yläkerran takkahuoneessa (Tilkonmäenkatu 4).

Partiolippukunnan toiminta alkoi vuonna 1951. Perkiönkadulla oli aloittanut toimintansa jo 1940-luvun lopulla Soihtu-vartio, joka kuului Näsin Tyttöihin.

Kun vartiolaiset kasvoivat vartionjohtajaikään ja uusia ryhmiä perustettiin, syntyi ajatus härmäläläisestä tyttölippukunnasta. Sen nimen jälkimmäinen osa viittaa luontoon ja Hämeen maakuntaeläimeen.

Annikki Teivaalasta (1921–2008) tuli ensimmäinen lippukunnanjohtaja. Vuosien varrella Ilvestytöissä on toiminut 11 lippukunnanjohtajaa, kymmenittäin muita aktiivisia johtajia sekä valtava joukko reippaita partiolaisia.

Ilvestyttöjen vaiheista on julkaistu kaksi kirjaa: Historiikki vuosilta 1951–2001 sekä 60-vuotisjuhlakirja.