Jaakko Ryhänen tukee työtä vanhusten hyvinvoinnin hyväksi

Ryhänen sanoo osallistuvansa mielellään tärkeisiin asioihin, kuten juuri Mummon Kammarin tekemään työhön. Hän on esiintynyt sen hyväksi pari kertaa aikaisemminkin.

– Nyt kun olen eläkkeellä, laulan silloin kun huvittaa ja siellä missä huvittaa. Ja Mummon Kammarin tilaisuudessa sattuu huvittamaan, koska koen asian tärkeäksi.

Laitoksiin tutustuneena Ryhänen arvostaa vanhainkodeissa työskenteleviä, jotka vajaamiehityksestä ja pienestä palkasta huolimatta hoitavat vanhat hyvin. 

Hän oli vastikään Koukkuniemessä siunaamassa suvun vanhusta, joka olisi kesällä täyttänyt 90 vuotta. Aikaisemmin hän vieraili Koukkuniemessä äidinäidin luona pari–kolme kertaa viikossa.

– Siellä on paljon ihmisiä, joita ei käy kukaan katsomassa, hän ihmettelee. 

Hänen lapsuudessaan pidettiin selvänä, että vanhuksia kohdeltiin hyvin. Omat lapset ja lastenlapsetkin on opetettu suhtautumaan vanhempaan väkeen kunnioituksella. Mihin nykyaikana on hautautunut käsky isän ja äidin kunnioittamisesta?

– Sen unohtaminen kyllä kiertyy jossakin vaiheessa itselle.

– Tietysti toivon, että jos tarve tulee omalle kohdalle, saan itsekin apua Mummon Kammarista.

Kannattaa tutustua vanhusten elämään

Kansakoulunopettajan koulutuksen saanut basso ihmettelee heitä, jotka pitävät jälkikasvunsa erossa vanhoista ja sairaista.

– Tunnen ihmisiä, jotka ovat päässeet aika korkeaan ikään, ennen kuin ovat käyneet katsomassa vanhusten elämää. 

– Vanhuksia on sullottu laitoksiin, ja he ovat numeroita vain. Tämä on kamalaa! Kuinka kauan se voi jatkua?

Outo on myös suunnitelma ajaa laitoshoito alas: sen jälkeen nähdään entistä enemmän sairaalan ja kodin väliä soutavia ihmisiä sekä harhailevia dementikkoja.

– Mun mielestäni vanhusten hyvä hoito on kunnia-asia ja kuuluu yhteiskunnalle.

Toisaalta Ryhänen ihmettelee myös yksityisten hoitolaitosten hinnoittelun arvostelua: miksi sitten julkinen puoli ostaa niiltä palveluja?

– Ihmiset ovat vain, että ”minä minä minä”! Paljon on ajettu porukkaa pellolle, ja osakkeenomistajat käärivät isot rahat. Koko ajan pitää tuottaa valtavasti voittoa: miksi?

– Ja koko ajan paljastuu hyvä veli -systeemejä, mutta ne painetaan aina villaisella. Nyt pistetään pihalle hyvin koulutettua väkeä, eli sitä porukkaa, joka muuten kuluttaisi, mutta nyt pistää rahat sukanvarteen.

Kirkkoa kiinnostaa vain rahan meno

Ahneuden synnistä arvostelu ulottuu myös evankelis-luterilaiseen kirkkoon, joka huolestuu kirkosta eroamisesta tulojen menetyksen takia. Eivätkö kirkkoa kiinnosta sielut?

– Kirkosta eroaminen on sekä katastrofi että siunaus: kirkkoon jäisivät vain ne, jotka ovat vakaumuksessa sisällä. Silloin luterilainen kirkko olisi samalla viivalla kuin vapaat liikkeet.

– Miksi kirkko on lakkauttanut evankeliumin julistamisen ja keskittyy sosiaaliseen tehtävään? Se on muuttunut yhä enenevässä määrin nuorisoseuraksi, jossa rattaat pyörivät ja ihmiset saavat leipänsä.

Mallia voisi ottaa vaikka baptisteista, joiden seurakunta toimii kymmenyksillä. Toki Ryhänen myöntää, että palkattuja työntekijöitä tarvitaan esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan järjestämiseen. Myös hyviä sielunhoitajia on.

Pappi ja laulaja – kutsumusammatit

Papin työ on kutsumusammatti siinä kuin laulajankin.

– Kuinka raskasta on papin työ, jos ei ole uskossa? Minä opetan sitä, minkä tiedän toimivan. Laulaminen on joka tapauksessa käsityöläisammatti, jota ei voi oppia kirjoista.

Hyvä ruumiinkunto on laulajana työskentelemisen edellytys. Jaakko Ryhänen pitää instrumenttinsa kunnossa lenkkeilemällä koirien kanssa. Hän harmittelee kotikulmilla Onkiniemessä leviävää tunnelityömaan pölyä.

– Mikrofoni on tuolla sisällä. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän siitä täytyy pitää huolta ja sitä enemmän harjoitella sen oikeata käyttöä.

– Yleisö ei voi paljon vaatia eläkeläiseltä, Ryhänen nauraa. 

Mukaan tärkeisiin kohteisiin

Bassolaulajan tahti on eläkeläiseksi yhä melko tiivis: hän käyttää opetustyöhön kolme päivää viikossa ja on lisäksi palannut esiintymislavoille puolitoista vuotta sitten tehdyn ison ohitusleikkauksen jälkeen.

Vanhusten asialla hän oli myös huhtikuussa, jolloin hän osallistui Hämeenkyrön kirkossa järjestämän konserttiin. Tuotto meni vanhuskummitoimintaan, jossa hankitaan koululaisia ulkoiluttamaan vanhuksia. Palkkioksi luokka saa rahaa leirikouluihin.

– Nykyään lähden mukaan hyvällä mielellä, kun kohde on tärkeä, mutta jos pääsylipuilla kerätään rahaa hyväntekeväisyyden nimissä, siihen mä en lähde.

– Syksyllä pidämme harpisti Liisa Honkasen kanssa Sydäntautiliiton neljän konsertin sarjan Basso ja harppu sydämen asialla. Tampereen-konsertti on Tuomiokirkossa 8.11.

Ryhäsen mielestä kirkossa pitää esittää musiikkia, joka sopii sakraaliin tilaan. Se tarkoittaa laatua, eikä esimerkiksi sellaisia esiintyjiä, jotka eivät muualle kelpaa.

 

TEKSTI JA KUVA: Asta Kettunen

Ihmisen sisäinen minä ei muutu, vaikka ajatuksenjuoksu käy hitaammaksi.
–Jaakko Ryhänen, 67 vuotta

 

Jo joutui armas aika

Koko kaupungin kevätjuhla

Mummon Kammarin 25-vuotisjuhla

Tuomiokirkko 15. toukokuuta kello 15

Kolehti nuorten työllistämiseksi vanhusten ulkoiluapuna