Juice Leskinen ja Jeesus olivat samalla asialla

Rienaajan maineesta on pitkä matka syyskuussa toistamiseen pidettävään Juice-kirkkoon.

Pauli Matti Juhani Leskinen (1950–2006) sai jo esikoislevynsä ilmestymisvuonna 1973 jumalanpilkkaajan ja rienaajan viitan päälleen kappaleella Jeesus pelastaa.
Sen pahemmin ei laulua olisi voinut väärin tulkita.

– Juice itse vastasi syytöksiin rienauksesta esittämällä vastakysymyksen: ”Pilkkaanko Jumalaa vai jumalan kuvaa?”, teologian tohtori, Seurakuntien Lapsityön Keskuksen pääsihteeri Lasse Halme sanoo.

Halme teki lisensiaattityönsä aiheesta Rock on räjähtävää voimaa: Juice Leskisen laulutuotannon pääajatukset ja niiden teologinen tulkinta. Tulokset hän julkaisi myöhemmin teoksessa Onko siinä sanoma? Mitä Juice todella sanoi?

Hänen mukaansa Juice kyllä oli kriittinen kirkkoa, pappeja ja uskovaisia kohtaan, oikeastaan kaikkea uskonnollisuutta kohtaan, mutta itse hän ajatteli pilkkaavansa ihmisten käsityksiä eli sitä kuvaa, joka Jumalasta on tehty.

– Jumala on kuitenkin meidän sanojemme tavoittamattomissa, Halme muistuttaa.

Eräässä radiohaastattelussa Juice totesi, kuinka kirkko ja uskovaiset ovat ”omineet” Jumalan ja uskonasiat niin, että muut kuin he eivät voi niitä tulkita. Tähän hän lisäsi, että sellainen on ”jumalatonta meininkiä”.

Halme on samoilla linjoilla.

– Juicen lauluissa Jumala tai jumaluus on eräänlaista kosmista energiaa, joka ilmenee kaikkialla ja vaikuttaa kaikkeen. Tätä ei voi saada haltuunsa eikä määritellä. Tästä nousee laulujen kritiikki erilaista uskonnollisuutta kohtaan: kirkko ja papit ovat ottaneet Jumalan haltuunsa ja tällä tavoin tehneet jumalankuvan.

– Juicen laulut kritisoivat ja vastustavat tällaista, ja erilaisten vihjeiden kautta Jeesus liitetään samaan rintamaan vastustamaan oman aikansa uskonnollisuutta ja ylipappeja. Juicen laulut näyttävät antavat pysyvän merkityksen Jeesuksen toiminnalle, mutta tämä ei ole samaa kuin kirkossa vallalla oleva käsitys.

”Tärkeintä, että Jumala on”

Halme ei halua arvailla, uskoiko Juice Jumalaan ja millaista hänen mahdollinen uskonsa oli. On kuitenkin hyvin todennäköistä, että Juice uskoi.

Jyrki Hämäläinen muistelee erässä kirjassaan, kuinka hän puhui Juicen kanssa Jumalasta, ja Juice sanoi, että ”Tärkeintä, että Jumala on.”

Juicen lauluja tutkinut Halme ei mielellään lähde puhumaan henkilöstä laulujen takana.

– Uskonnollisten laulujen määrä kertoo, että nämä kysymykset olivat hänelle tärkeitä ja hän painiskeli niiden kanssa varmasti myös henkilökohtaisella tasolla.

- Laulujen perusajattelu näyttää olevan se, että Jumalasta ei voi sanoa mitään varmaa, joten näkemykset pitää päätellä epäsuorasti kriittisistä lauluista, Halme toteaa.

 Millaisia Juicen Jumala- ja Jeesus -kuvat sitten ovat?

Halmeen mukaan perusajatus ilmenee säkeessä ”usko sinä vaan, mekin uskotaan läsnäoloon voiman kaikkivaltiaan”.

Lisensiaattityönsä aikoihin Halme työskenteli nuorten parissa, ja halu ymmärtää tuolloin vallalla ollutta ”rock-ideologiaa” sai hänet kiinnostumaan Juice Leskisen lyriikoista.

–  Tuo ideologia on ollut yksi heijastuma aika syvälle käyvistä muutoksista meidän ajattelussamme. Tuolloin kysymys oli enemmän nuorisoilmiöstä, mutta ajan kuluessa ajatukset ovat levinneet kaiken ikäisille. Juice oli tuolloin yksi suosituimmista esiintyjistä ja hänen lauluissaan oli riittävästi materiaalia tutkimusta ajatellen.

– Kun vielä uskonnolliset teemat olivat selvästi esillä, päätin tarttua toimeen.

Tarinalla on sikäli ikävä jatko, että lisensiaattityön jälkeen en saanut tehdä aiheesta väitöskirjaa teologisessa tiedekunnassa, joten jouduin vaihtamaan toiseen aiheeseen väitöskirjaa varten.  Olisiko aika nyt kypsä väitöskirjoille Juicen lauluista, Halme kysyy.

Pysyvä osa kulttuuriperintöä

Juice Leskinen on Halmeen mielestä hyvin lahjakas lauluntekijä ja erityisen taitava tekstien kirjoittaja.

– Mietin vieläkin, ymmärtävätkö ihmiset, mistä kaikesta hänen lauluissaan puhutaan ja kuinka syvällisiä ne ovat.

Hän mainitsee esimerkkeinä kappaleet Syvänmerensukeltaja, Tanssimaa, Mussoliini perusdiini ja Jenkka uskon puhdistamisesta.

Tutkimuksensa jälkeen Halme otti tietoisen etäisyyden Juicen tuotantoon, eikä pitkään aikaan kuunnellut hänen uusia levyjään, myöhemmin kylläkin.

– Henkilökohtaisesti ajattelen, että laulujen tietty ehdottomuus ajautuu väistämättömään ristiriitaan elämän tosiasioiden kanssa, eikä se ole minusta välttämätöntä.

- Kriittinen ääni on tärkeä, mutta se ei ole koko totuus. Myös uskonnolla voi olla myönteinen merkitys ihmiselle, kunhan koko ajan tiedostamme, että Jumala ei ole meidän vallassamme. Jumalasta voimme puhua vertauskuvien avulla niin kuin Jeesuskin teki.

Halmeen mukaan Juicen laulut odottavat vielä toista tulemistaan uudella, syvällisemmällä tavalla.

– Uskon, että Juicen tuotanto nousee vielä uuteen arvostukseen ja siitä tulee pysyvä osa suomalaista kulttuuriperintöä.

TEKSTI: Teemu Järventie
KUVA: Jouko Järvinen

Lue lisää lehden pdf-versiosta

Juice-kirkko tulee taas

Viime vuonna huikean vastaanoton saanut Juice-kirkko järjestetään torstaina 4. syyskuuta kello 18 Tuomiokirkossa.

Esiintyjinä ovat Mika Sundqvist, Mikko Siltala, Costello Hautamäki, Mikko Alatalo, Kati Pellinen, Juri Lindeman ja Eero Alatalo sekä Hauli Bros -yhtye.

Musiikin teemoja täydentävät lyhyet rukoukset ja raamatunjakeet, jotka pastorit Merja Halivaara ja Risto Korhonen ovat yhdessä muusikoiden kanssa valinneet.

Hyväntekeväisyystapahtumassa kerätään kolehti tuottamaan jouluiloa tamperelaisille vähävaraisille perheille.