Millainen on toiveiden kirkko?

Millainen olisi toiveittenne kirkko Tampereella viiden vuoden kuluttua? Miten työskentelette sen toteutumiseksi?

Kokoomus ja sitoutumattomat:
Tampereen seurakunnat on vireä, vastuullinen, vuorovaikutteinen ja kiinnostusta herättävä yhteisö.

Pyrimme edistämään avointa keskustelua seurakunnan sisällä ja ulkopuolella. Haluamme säilyttää sen osan seurakuntaperinteestä, jonka arvot pysyvät läpi yhteiskunnallisten trendien ja antaa ihmisille uskoa arkipäivän elämään ja rohkeutta hankalissa elämänvaiheissa.

Toisaalta seurakunta on yhtä kuin jäsenistönsä, ja sen on kyettävä myös muuttumaan yhteisönsä toiveiden ja arvojen mukaisesti.

Perussuomalaiset:
Vuonna 2019 kirkko on kallio, jolle voimme lastemme arvomaailman rakentaa. Kirkko tekee kirkollista työtään ja maallinen politiikka hoidetaan kirkon ulkopuolella. Kirkolla on tarjota pysyviä arvoja alati muuttuvassa maailmassa.

Kirkko on julkisen sektorin ohella vakaa palveluiden tuottaja. Kirkko tuottaa lasten ja ikäihmisten kerhot, nuorisotilat, ja on kristillisten arvojen aktiivinen valistaja ja kasvattaja. Se on kansalaisten ”olohuone”, johon on helppo tulla ja pyytää apua tarvittaessa.

Tähän olemme päässeet hoitamalla taloutta harkitusti. Kiinteästä omaisuudesta on pidetty huolta ja omistus säilytetty. Keräykset on suunnattu antamaan apua lähelle. Seurakuntiin on saatu lisää ihmisiä, koska tekemämme työ katsotaan kirkollisveron arvoiseksi ja tarpeelliseksi. Kulujen karsimiseksi viherhumppa, mukutus ja homotus on lopetettu kirkolle kuulumattomina rönsyinä.

Tampereen Kirkkodemarit:
Suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksyntää tarvitsemme yhteiskunnallisessa muutoksessa. On hyvä tarkastella, mitä kirkoltamme oikein odotamme. Seurakunnat on luottamuksen yhteisö, joka tuo erilaiset ihmiset yhteen antaen kaikkien kokea kuuluvansa yhteisöön, jolla on armon ja toivon sanoma.

Tampereella kirkko elää keskellä muuttuvaa maailmaa, muutosta. Tähän vastaus on rakenneuudistus. Erityisenä haasteena ovat lähikirkko-alueet, joiden toimintaa pitää vahvistaa. Lisäksi vapaaehtoisten merkitys kasvaa, erityisesti palvelutyössä ja lähetystyössä.

Meille kirkkodemareille usko on edelleen ilon, toivon, armon ja sovituksen kirkko. Haluamme olla keskeisen solidaarisuuden, suvaitsevaisuuden ja kunnioituksen edistäjiä yhteiskunnassamme.

Tulkaa kaikki:  
Toiveittemme kirkko tukee arjen yhteisöllisyyttä ja auttaa ihmisiä vapautumaan kilpailuyhteiskunnan vitsauksesta, itsekeskeisyydestä ja eristäytymisestä. Se on mukana paikallisyhteisöjen toiminnassa osallistumalla tapahtumien järjestämiseen tarjoten ihmisten käyttöön tilojaan ja työntekijöidensä osaamista.

Lähikirkkoajattelu on askel oikeaan suuntaan. Viiden vuoden kuluttua Tampereen seurakuntayhtymän omistamissa, nykyisellään vajaakäyttöisissä tiloissa kokoontuvat asukasyhdistykset ja muut paikallisyhteisöä rakentavat ryhmät. Tyhjät pihat ovat kaupunkiviljelijöiden ja ruokapiirien käytössä, ja kellarit bänditiloina.

Kirkko näkyy ja kuuluu Tampereen kulttuuri- ja urheilutapahtumissa. Se osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tekee nykyistä enemmän yhteistyötä ruohonjuuritasolla kansalaisjärjestöjen kumppanina.

Vasemmisto:
Tampereen suomenkieliset seurakunnat ovat yhdistyneet yhdeksi seurakunnaksi. Kirkon tilat ovat vähentyneet, mutta niiden käyttö tehostunut. Kirkon taloudessa siirrytään tulojen mukaan progressiivisesti määräytyvään jäsenmaksuun. 

Tampereellakin kirkko tarkastelee uskonsa lähtökohtia kriittisesti arvioiden ja keskustelee aidosti myös niiden kanssa, jotka eivät pidä kirkon uskoa totena. Kirkkoa eivät enää hallitse vain ne, jotka oikeistolaiseen piilokaapuun pukeutuneena eri kriteerein julistautuvat uskovaisiksi.

Toiveemme toteutuvat, jos aatteellisessa kamppailussa kykenemme osoittamaan vasemmistokristillisyyden uskottavuuden.

Yhdistynyt seurakuntaväki:
Tahdomme rohkeasti uudistaa kirkkoa sisältäpäin suuntaan, jolla tavoitamme kirkosta etääntyvien joukon. Haluamme kehittää seurakuntien toimintaa niin, että jokainen tamperelainen voi löytää oman paikkansa. Yhteistä meille on sitoutuminen Raamattuun, kirkkomme uskoon ja päätöksiin.

Viemme tulevaisuuden ja toivon viestiä:
Tunnustaudumme Reilusti Kristityiksi ja elämme todeksi arjen kristillisyyttä sen eri muodoissa. Uskomme toiminnassamme vastuullisuuteen, yhteisöllisyyteen, vertaisuuteen ja arjen verkostoihin. Reilua Kristillisyyttä on rukoilla toisten puolesta, olla ihminen ihmiselle – välittävä, rakastava ja armollinen.

Toimimme yhdessä:
Tuemme seurakunnan alueellista toimintaa ottaen huomioon alueiden erilaisuuden ja samalla sitoutuen yhdessä toimimiseen. Haluamme edistää erityisesti vapaaehtoisen vastuunkantamisen vahvistamista seurakuntaelämässä. Kannamme huolta kirkon vähenevistä resursseista. Haluamme hoitaa talouttamme vastuullisesti ja niin, että toiminnasta tingitään mahdollisimman vähän.

Kannustamme kristilliseen kasvatukseen:
Vahvistetun strategiamme keskeisiä arvoja ovat: pyhän kunnioitus, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja totuudellisuus. Kannamme huolta kristillisten arvojen säilymisestä yhteiskunnassa, avioliitossa, perhe-elämässä ja kasvatuksessa. Haluamme vahvistaa kotien kristillistä kasvatusta, jota seurakunta tukee eri yhteyksiensä ja toimintamuotojensa kautta kodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja kaikkialla, missä kirkko on läsnä.

Näemme nuoret ja nuoret aikuiset kirkkomme tulevaisuutena:
Nuoret ja nuoret aikuiset ovat kirkkomme tulevaisuus. Toimivasta nuorisotyöstä tulee rakentaa silta nuorten aikuisten vahvaan hengelliseen toimintaan ja kaikkeen seurakuntatyöhön. Avaamme ovia nuorille aikuisille toimia ja vaikuttaa.

Huolehdimme lähimmäisistä lähellä ja kaukana:
Syrjäytyminen ja toisten avun varaan joutuminen saattaa kohdata yllättäen kenet tahansa. Tuemme lähetystyötä, evankeliumin julistamista sekä avun jakamista lähellä ja kaukana. Kirkon tulee verkostoitua vahvasti muiden samaan suuntaan kulkevien toimijoiden kanssa.

Kannamme vastuuta luomakunnasta – elinympäristömme säilymisestä:
Kirkon tulee puhua vastuullisen elämäntavan puolesta ja toimia itse esimerkkinä. Haluamme toteuttaa tätä vastuullisuutta omissa päätöksissämme ja valinnoissamme.

Mihin tehtäviin kirkon tulisi keskittyä? Mainitkaa yhdistyksenne mielestä enintään kolme tärkeintä asiaa:

Kokoomus ja sitoutumattomat:
1. Kirkon perinteinen tehtävä on evankeliumin julistaminen, tuoda toivoa ja elämäniloa jäsenilleen sekä tuoda ihmiset yhteen. Kirkko on meitä jokaista varten.
2. Seurakunnan diakoniatyö, joka on tärkeä toimija yhteiskunnallisen hyvinvoinnin edesauttamisessa.
3. Osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja keskusteluun, sekä kansainväliseen vaikuttamiseen mm. lähetystyön eri muodoin. 

Perussuomalaiset:
Lähetyskäsky, oppien opettaminen, elävä usko, “Jeesus”: Kristukselta saamansa tehtävän mukaan kirkko julistaa Jumalan sanaa, jakaa sakramentteja, levittää kristillistä sanomaa ja lähimmäisenrakkautta.

Nuorten sivistys- ja kasvatustyön tärkeyttä voi tuskin koskaan liikaa korostaa. Suomalaisten kristillisten perusarvojen opettaminen on osa niitä yhteisiä pelisääntöjä, joiden kanssa tässä maassa ja kaikkialla kristillisissä yhteisöissä on helppo toimia.

Luterilaisen uskomme paikka on seurakuntalaisten tavallisessa arjessa. Kirkon tehtävä on edistää tätä.

Luotettava ja pysyvä arvomaailma elämän perustana, “Pietari”: Moni kysyy, onko kirkolla ylipäätään annettavaa nykyihmiselle. Kirkon on instituutiona oltava sellainen, johon kannattaa ja kehtaa kuulua. Sitä paikkaa ei lunasteta pyörimällä tuuliviirinä muka-suvaitsevaisuuden vietävissä. Kirkon on oltava osa sitä peruskalliota, johon voi luottaa ja jolle voi rakentaa elämänsä.

Kirkon tulee pidättyä ekumeeniseen monokulttuuriin uskonnon osalta, vaikka kirkko yhteisönä on kansainvälinen ja sen jäsenet edustavat erilaisia kulttuureja. Kirkon tulee keskittyä luterilaisten arvojen vaalimiseen, kulkea vakaasti kristillisten ja Raamatun oppien mukaisena hengellisyyden kohottajana.

Diakoniatyö, muista huolehtiminen, “Laupias samarialainen”: Arvomaailmaltaan kovettuneessa ja yksilökeskeisessä yhteiskunnassamme kirkolla on tilaus yhteisöllisyyden luojana ja sosiaalipalveluista väliin putoavien turvaverkkona. Tämä on perinteistä ja tärkeää diakoniatyötä, jota arvostetaan kaikkialla kristillisessä maailmassa. Hyvät teot ovat olennainen osa kristillistä elämää. Tavalliset seurakuntalaiset voivat löytää oman tapansa osallistua erilaisiin tehtäviin ja siten myös lähentää kirkkoa ja seurakuntalaisia muihin lähimmäisiimme.

Tampereen Kirkkodemarit:
Tavoitteemme on perustaa oma Silmukka-kohtaamispaikka kaikkiin paikallisseurakuntiin. Heikommasta on pidettävä huolta. Palvelutyö, joka sisältää diakonia- ja yhteisötyön, kirkon ruokapalvelut, maahanmuuttajatyön ja entistä yhteiskunnallista työtä unohtamatta. Kirkon tehtävänä on huolehtia heistä, joita julkisen vallan huolenpito ei tavoita.

Mielestämme ihmisen kohtaaminen koskettaa Jumalan ja lähimmäisen sekä oman elämän todellisuuden. Ihmisen kohtaamisessa on lopulta kyse pienistä asioista ja arjen tilanteista, auttamisesta.

Varhaiskasvatukseen ja rippikoulun jälkeiseen seurakuntatyöhön on panostettava lisää. Perhekerhot ja vauvajengit ovat osa nuorten aikuisten toimintaa, puhumattakaan varhaiskasvatuksen kerhotoiminnasta seurakunnissa.

Rippikoulun menestystarinaa ja rippikoulun jälkeistä aikaa pitää edelleen kehittää ja vahvistaa. Rippikoulun jälkeen nuoret tarvitsevat tukea tasapainoiseen kasvuun ja omaan aikuisen elämän rakentamiseen. Nuorisotyön on tähän haasteeseen otettava vahva näkökulma paikallisseurakunnissa.

Tehdä oma lähikirkko houkuttelevaksi kohtaamispaikaksi. Kansankirkon jäsenmäärän kasvu ja luottamus kirkkoon on säilytettävä uskottavasti. Uusille toimintamuodoille on annettava tilaa.  Kirkon ovet on pidettävä kaikille ihmisille avoinna, ikään, sukupuoleen, vähemmistöihin katsomatta.        

Tulkaa kaikki:
Kirkon tärkein tehtävä on levittää toivon hyvää sanomaa osallistumalla ihmisten arkeen vierellä kulkijana. Yhteiskunnalliseen työhön on suunnattava lisää varoja ja sen riittävät työntekijäresurssit on turvattava. 

Kirkon tulee auttaa syystä tai toisesta vaikeaan elämäntilanteeseen joutuneita ja puolustaa niiden oikeuksia, jotka syystä tai toisesta eivät jaksa tai pysty sitä tekemään. Kirkon tehtävänä on mahdollistaa ja vahvistaa ihmisten välistä vuorovaikutusta ja tukea empatian kulttuuria.

Meille on tärkeää, että kirkon kynnys on matala ja että diakoniset arvot, kuten lähimmäisenrakkaus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja avoin vuorovaikutus, kulkevat näkyvästi kaikessa toiminnassa. Kirkossa pitäisi lisätä avointa dialogia eri näkemysten ja kulttuurien kanssa.

Vasemmisto:
IDENTITEETIN MUUTOS: Kirkon uskottavuutta parantaisi sen julkisoikeudellisesta valta-asemasta luopuminen. Jäsenluvun vähetessä kirkosta muodostuu muiden uskontokuntien kaltainen yhteisö. Valtiokirkon jäänteistä on päästävä eroon. Uskonnonopetuksen pitää olla kirkon omaa toimintaa, ja esimerkiksi hautaustoimi tulee kunnallistaa. 

SANOMAN SISÄLLÖN TARKISTAMINEN: Kirkko on ollut omistavan ja hallitsevan luokan vallan välikappaleena. Kirkon usko pohjautuu Raamattuun, mutta julistuksesta puuttuu niin Jeesuksen kuin Vanhan testamentin profeettojen yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden vaatimus.

Kirkko ei saa vaieta siitä, mitä Raamattu puhuu rikkaudesta ja omaisuudesta. Mitä merkitsevät esimerkiksi Raamatun sanat: ”Jolla on kaksi paitaa, antakoon toisen sille, jolla ei ole yhtään. Jolla on ruokaa, tehköön samoin.” (Luuk. 3:11)

Jokainen ihminen on tasa-arvoinen Jumalan luomana ja lunastamana. Eriarvoistaminen, ahneus, sorto ja riisto ovat syntiä kaikkialla. Kun maapallo kulkee ekologista katastrofia kohden ja kapitalistinen talous on jatkuvassa kriisissä, kirkko siivilöi hyttysiä (vrt. Matt.23:24) pohtiessaan, miten pitäytyä Raamatun ajan käsityksissä naisen asemasta tai poikkeavasta sukupuoli-identiteetistä. Raamattua voi mielekkäästi tutkia tekstin aikahistoriallinen sidonnaisuus huomioon ottaen ja tieteellistä raamatuntukimusta hyödyntäen.

TOIMINNAN PAINOPISTEEN POHDINTA: Leikkaukset eivät saa kohdentua diakonia-, lapsi- eikä nuorisotyöhön. Vaikeassa elämäntilanteessa olevien auttamista on lisättävä. Jokaisessa seurakunnassa pitää tulevaisuudessakin olla diakoniatyöntekijä. Jeesus muistuttaa: ”Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle”(Matt. 25:45).                                                

Yhdistynyt seurakuntaväki:
Haluamme, että meillä on Reilusti Kristitty kirkko, joka vie tulevaisuuden ja toivon viestiä sekä huolehtii lähimmäisistä lähellä ja kaukana. Kirkon tulisi kantaa vastuuta kristillisten arvojen säilymisestä ja tukea siinä erityisesti kotien kasvatustyötä. Kirkon tulisi edistää vapaaehtoista vastuun kantamista ja avata ovia varsinkin nuorille aikuisille toimia ja vaikuttaa.

Pitäisikö kirkon vihkiä ja/tai siunata samaa sukupuolta olevien parien avioliitot?  

Kokoomus ja sitoutumattomat:
Jokainen seurakunta ratkaiskoon omat työkäytäntönsä kulloisenkin tarpeen mukaisesti, kuinka ja miten kohtaavat yksittäiset seurakunnan jäsenet ja heidän toiveensa. 

Perussuomalaiset:
Kirkollinen avioliitto on miehen ja naisen välinen pyhä liitto, jonka Jumala yhdistää. Maallinen laki voi määrätä liitosta minkä tahansa osapuolten välillä. Kirkon tehtävä on siunata Jumalan asettamat avioliitot, ei siunata maallisia juridisia sopimuksia

Perussuomalainen moraali edustaa ekumeenista näkemystä, jossa avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Samaan arvomaailmaan liittyy perhekäsitys, jossa lapsilla on isä ja äiti: “Kunnioita isääsi ja äitiäsi”.

Suomalainen avioliitto on alkuaan kirkollinen instituutio, joka on periytynyt maalliseen lainsäädäntöömme. Luterilaisen kirkon ei tule hyväksyä pakanoiden oppeja omaan opetukseensa tai ottaa niitä kirkollisiin toimituksiin.

Tampereen Kirkkodemarit:
Tampereen Kirkkodemareiden on helppo yhtyä arkkipiispa Kari Mäkisen sanoihin. Hän sanoi suhtautuvansa myönteisesti samaa sukupuolta olevien avioliittojen siunaamiseen, ”kun ajattelen kaikkea ulkopuolelle työntämistä ja kohtelua, johon olemme vuosikymmenien mittaan kirkkona ja yhteiskuntana syyllistyneet seksuaalivähemmistöjä kohtaan, ja miten edelleen niin tapahtuu, minusta tässä on anteeksipyynnön paikka.” Selittelemättä ja kiertelemättä. 

Tulkaa kaikki:
Kyllä. Tavoitteenamme on tehdä kirkko kaikille avoimeksi ja kaikkia tasapuolisesti kohtelevaksi yhteisöksi. Tasapuolisuus koskee niin jäsenyyttä, kirkollisia tilaisuuksia ja toimituksia kuin työntekijyyttäkin. 

Olemme ehdottomasti kaikenlaista syrjintää vastaan, olkoon syynä sitten sukupuoli, etninen tausta, terveys, taloudellinen asema, sukupuolinen ja seksuaalinen identiteetti, elämäntapa.

Vasemmisto:
Avioliitto ei sinällään ole mikään kristillinen instituutio. Kirkko voisi luopua vihkimisoikeudestaan ja avioliittoon vihittäisiin siis maallisen lain mukaisesti ja kirkko siunaisi vihityt heidän sitä halutessaan. 

Koska kysymys on marginaalisesta ongelmasta, ryhmässämme esiin tullut vaihtoehto olisi nykyisen avioliittokäytännön säilyttäminen ja siten uusien ristiriitojen välttäminen kirkossa.

Yhdistynyt seurakuntaväki:
Yhdistyneessä seurakuntaväessä on eri tavoin ajattelevia ihmisiä. Lähtökohtaisesti olemme kuitenkin ohjelmassamme sitoutuneet kirkkomme voimassa oleviin päätöksiin, niin myös tässä kysymyksessä. Kirkkomme tunnustaa avioliitoksi vain miehen ja naisen välisen liiton. Rekisteröidyn parisuhteen puolesta voidaan rukoilla.