Arkisto 2014
Millainen on toiveiden kirkko?
Millainen olisi toiveittenne kirkko Tampereella viiden vuoden kuluttua? Miten työskentelette sen toteutumiseksi?
Kokoomus ja sitoutumattomat:
Tampereen seurakunnat on vireä, vastuullinen, vuorovaikutteinen ja
kiinnostusta herättävä yhteisö.
Pyrimme edistämään avointa keskustelua seurakunnan sisällä ja ulkopuolella.
Haluamme säilyttää sen osan seurakuntaperinteestä, jonka arvot pysyvät läpi
yhteiskunnallisten trendien ja antaa ihmisille uskoa arkipäivän elämään ja
rohkeutta hankalissa elämänvaiheissa.
Toisaalta seurakunta on yhtä kuin jäsenistönsä, ja sen on kyettävä myös
muuttumaan yhteisönsä toiveiden ja arvojen mukaisesti.
Perussuomalaiset:
Vuonna 2019
kirkko on kallio, jolle voimme lastemme arvomaailman rakentaa. Kirkko tekee
kirkollista työtään ja maallinen politiikka hoidetaan kirkon ulkopuolella.
Kirkolla on tarjota pysyviä arvoja alati muuttuvassa maailmassa.
Kirkko on
julkisen sektorin ohella vakaa palveluiden tuottaja. Kirkko tuottaa lasten ja
ikäihmisten kerhot, nuorisotilat, ja on kristillisten arvojen aktiivinen
valistaja ja kasvattaja. Se on kansalaisten ”olohuone”, johon on helppo tulla
ja pyytää apua tarvittaessa.
Tähän olemme
päässeet hoitamalla taloutta harkitusti. Kiinteästä omaisuudesta on pidetty
huolta ja omistus säilytetty. Keräykset on suunnattu antamaan apua lähelle.
Seurakuntiin on saatu lisää ihmisiä, koska tekemämme työ katsotaan
kirkollisveron arvoiseksi ja tarpeelliseksi. Kulujen karsimiseksi viherhumppa,
mukutus ja homotus on lopetettu kirkolle kuulumattomina rönsyinä.
Tampereen Kirkkodemarit:
Suvaitsevaisuutta
ja erilaisuuden hyväksyntää tarvitsemme yhteiskunnallisessa muutoksessa. On
hyvä tarkastella, mitä kirkoltamme oikein odotamme. Seurakunnat on luottamuksen
yhteisö, joka tuo erilaiset ihmiset yhteen antaen kaikkien kokea kuuluvansa
yhteisöön, jolla on armon ja toivon sanoma.
Tampereella
kirkko elää keskellä muuttuvaa maailmaa, muutosta. Tähän vastaus on rakenneuudistus.
Erityisenä haasteena ovat lähikirkko-alueet, joiden toimintaa pitää vahvistaa. Lisäksi
vapaaehtoisten merkitys kasvaa, erityisesti palvelutyössä ja lähetystyössä.
Meille
kirkkodemareille usko on edelleen ilon, toivon, armon ja sovituksen kirkko.
Haluamme olla keskeisen solidaarisuuden, suvaitsevaisuuden ja kunnioituksen
edistäjiä yhteiskunnassamme.
Tulkaa
kaikki:
Toiveittemme kirkko tukee arjen yhteisöllisyyttä ja auttaa ihmisiä
vapautumaan kilpailuyhteiskunnan vitsauksesta, itsekeskeisyydestä ja
eristäytymisestä. Se on mukana paikallisyhteisöjen toiminnassa osallistumalla
tapahtumien järjestämiseen tarjoten ihmisten käyttöön tilojaan ja
työntekijöidensä osaamista.
Lähikirkkoajattelu on askel oikeaan suuntaan. Viiden vuoden kuluttua Tampereen seurakuntayhtymän omistamissa, nykyisellään vajaakäyttöisissä tiloissa kokoontuvat asukasyhdistykset ja muut paikallisyhteisöä rakentavat ryhmät. Tyhjät pihat ovat kaupunkiviljelijöiden ja ruokapiirien käytössä, ja kellarit bänditiloina.
Kirkko näkyy ja kuuluu Tampereen kulttuuri- ja
urheilutapahtumissa. Se osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun
ja tekee nykyistä enemmän yhteistyötä ruohonjuuritasolla kansalaisjärjestöjen
kumppanina.
Vasemmisto:
Tampereen
suomenkieliset seurakunnat ovat yhdistyneet yhdeksi seurakunnaksi. Kirkon tilat
ovat vähentyneet, mutta niiden käyttö tehostunut. Kirkon taloudessa siirrytään
tulojen mukaan progressiivisesti määräytyvään jäsenmaksuun.
Tampereellakin kirkko tarkastelee uskonsa lähtökohtia kriittisesti arvioiden ja keskustelee aidosti myös niiden kanssa, jotka eivät pidä kirkon uskoa totena. Kirkkoa eivät enää hallitse vain ne, jotka oikeistolaiseen piilokaapuun pukeutuneena eri kriteerein julistautuvat uskovaisiksi.
Toiveemme
toteutuvat, jos aatteellisessa kamppailussa kykenemme osoittamaan vasemmistokristillisyyden
uskottavuuden.
Yhdistynyt seurakuntaväki:
Tahdomme
rohkeasti uudistaa kirkkoa sisältäpäin suuntaan, jolla tavoitamme kirkosta
etääntyvien joukon. Haluamme kehittää seurakuntien toimintaa niin, että
jokainen tamperelainen voi löytää oman paikkansa. Yhteistä meille on
sitoutuminen Raamattuun, kirkkomme uskoon ja päätöksiin.
Viemme tulevaisuuden ja toivon
viestiä:
Tunnustaudumme
Reilusti Kristityiksi ja elämme todeksi arjen kristillisyyttä sen eri
muodoissa. Uskomme toiminnassamme vastuullisuuteen, yhteisöllisyyteen, vertaisuuteen ja arjen verkostoihin. Reilua
Kristillisyyttä on rukoilla toisten puolesta, olla ihminen ihmiselle –
välittävä, rakastava ja armollinen.
Toimimme yhdessä:
Tuemme seurakunnan
alueellista toimintaa ottaen huomioon alueiden erilaisuuden ja samalla sitoutuen
yhdessä toimimiseen. Haluamme edistää erityisesti
vapaaehtoisen vastuunkantamisen vahvistamista seurakuntaelämässä. Kannamme
huolta kirkon vähenevistä resursseista. Haluamme hoitaa talouttamme
vastuullisesti ja niin, että toiminnasta tingitään mahdollisimman vähän.
Kannustamme kristilliseen
kasvatukseen:
Vahvistetun
strategiamme keskeisiä arvoja ovat: pyhän
kunnioitus, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja totuudellisuus. Kannamme
huolta kristillisten arvojen säilymisestä yhteiskunnassa, avioliitossa, perhe-elämässä ja kasvatuksessa. Haluamme
vahvistaa kotien kristillistä kasvatusta, jota seurakunta tukee eri
yhteyksiensä ja toimintamuotojensa kautta kodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja
kaikkialla, missä kirkko on läsnä.
Näemme nuoret ja nuoret aikuiset
kirkkomme tulevaisuutena:
Nuoret ja nuoret aikuiset ovat kirkkomme tulevaisuus. Toimivasta
nuorisotyöstä tulee rakentaa silta nuorten aikuisten vahvaan hengelliseen
toimintaan ja kaikkeen seurakuntatyöhön. Avaamme ovia nuorille aikuisille
toimia ja vaikuttaa.
Huolehdimme lähimmäisistä lähellä
ja kaukana:
Syrjäytyminen ja toisten avun varaan joutuminen saattaa kohdata
yllättäen kenet tahansa. Tuemme lähetystyötä, evankeliumin julistamista sekä
avun jakamista lähellä ja kaukana. Kirkon
tulee verkostoitua vahvasti muiden samaan suuntaan kulkevien toimijoiden
kanssa.
Kannamme vastuuta luomakunnasta –
elinympäristömme säilymisestä:
Kirkon tulee puhua vastuullisen elämäntavan puolesta ja
toimia itse esimerkkinä. Haluamme toteuttaa tätä vastuullisuutta omissa
päätöksissämme ja valinnoissamme.
Mihin tehtäviin kirkon tulisi keskittyä? Mainitkaa yhdistyksenne mielestä enintään kolme tärkeintä asiaa:
Kokoomus
ja sitoutumattomat:
1.
Kirkon perinteinen tehtävä on evankeliumin julistaminen, tuoda toivoa ja
elämäniloa jäsenilleen sekä tuoda ihmiset yhteen. Kirkko on meitä jokaista
varten.
2.
Seurakunnan diakoniatyö, joka on tärkeä toimija yhteiskunnallisen hyvinvoinnin
edesauttamisessa.
3.
Osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja keskusteluun, sekä kansainväliseen
vaikuttamiseen mm. lähetystyön eri muodoin.
Perussuomalaiset:
Lähetyskäsky, oppien opettaminen,
elävä usko, “Jeesus”: Kristukselta saamansa tehtävän mukaan kirkko julistaa Jumalan sanaa, jakaa
sakramentteja, levittää kristillistä sanomaa ja lähimmäisenrakkautta.
Nuorten sivistys- ja kasvatustyön tärkeyttä voi tuskin koskaan liikaa korostaa. Suomalaisten kristillisten perusarvojen opettaminen on osa niitä yhteisiä pelisääntöjä, joiden kanssa tässä maassa ja kaikkialla kristillisissä yhteisöissä on helppo toimia.
Luterilaisen
uskomme paikka on seurakuntalaisten tavallisessa arjessa. Kirkon tehtävä on
edistää tätä.
Luotettava ja pysyvä arvomaailma
elämän perustana, “Pietari”: Moni kysyy, onko kirkolla ylipäätään annettavaa
nykyihmiselle. Kirkon on instituutiona oltava sellainen, johon kannattaa ja
kehtaa kuulua. Sitä paikkaa ei lunasteta pyörimällä tuuliviirinä
muka-suvaitsevaisuuden vietävissä. Kirkon on oltava osa sitä peruskalliota,
johon voi luottaa ja jolle voi rakentaa elämänsä.
Kirkon tulee
pidättyä ekumeeniseen monokulttuuriin uskonnon osalta, vaikka kirkko yhteisönä
on kansainvälinen ja sen jäsenet edustavat erilaisia kulttuureja. Kirkon tulee
keskittyä luterilaisten arvojen vaalimiseen, kulkea vakaasti kristillisten ja Raamatun
oppien mukaisena hengellisyyden kohottajana.
Diakoniatyö, muista huolehtiminen,
“Laupias samarialainen”: Arvomaailmaltaan kovettuneessa ja yksilökeskeisessä yhteiskunnassamme
kirkolla on tilaus yhteisöllisyyden luojana ja sosiaalipalveluista väliin putoavien
turvaverkkona. Tämä on perinteistä ja tärkeää diakoniatyötä, jota arvostetaan
kaikkialla kristillisessä maailmassa. Hyvät teot ovat olennainen osa
kristillistä elämää. Tavalliset seurakuntalaiset voivat löytää oman tapansa
osallistua erilaisiin tehtäviin ja siten myös lähentää kirkkoa ja
seurakuntalaisia muihin lähimmäisiimme.
Tampereen Kirkkodemarit:
Tavoitteemme
on perustaa oma Silmukka-kohtaamispaikka kaikkiin paikallisseurakuntiin. Heikommasta
on pidettävä huolta. Palvelutyö, joka sisältää diakonia- ja yhteisötyön, kirkon
ruokapalvelut, maahanmuuttajatyön ja entistä yhteiskunnallista työtä
unohtamatta. Kirkon tehtävänä on huolehtia heistä, joita julkisen vallan
huolenpito ei tavoita.
Mielestämme
ihmisen kohtaaminen koskettaa Jumalan ja lähimmäisen sekä oman elämän todellisuuden.
Ihmisen kohtaamisessa on lopulta kyse pienistä asioista ja arjen tilanteista,
auttamisesta.
Varhaiskasvatukseen
ja rippikoulun jälkeiseen seurakuntatyöhön on panostettava lisää. Perhekerhot
ja vauvajengit ovat osa nuorten aikuisten toimintaa, puhumattakaan varhaiskasvatuksen
kerhotoiminnasta seurakunnissa.
Rippikoulun
menestystarinaa ja rippikoulun jälkeistä aikaa pitää edelleen kehittää ja
vahvistaa. Rippikoulun jälkeen nuoret tarvitsevat tukea tasapainoiseen kasvuun
ja omaan aikuisen elämän rakentamiseen. Nuorisotyön on tähän haasteeseen
otettava vahva näkökulma paikallisseurakunnissa.
Tehdä oma
lähikirkko houkuttelevaksi kohtaamispaikaksi. Kansankirkon jäsenmäärän kasvu ja
luottamus kirkkoon on säilytettävä uskottavasti. Uusille toimintamuodoille on
annettava tilaa. Kirkon ovet on
pidettävä kaikille ihmisille avoinna, ikään, sukupuoleen, vähemmistöihin katsomatta.
Tulkaa
kaikki:
Kirkon tärkein tehtävä on levittää toivon hyvää sanomaa
osallistumalla ihmisten arkeen vierellä kulkijana. Yhteiskunnalliseen työhön on
suunnattava lisää varoja ja sen riittävät työntekijäresurssit on turvattava.
Kirkon tulee auttaa syystä tai toisesta vaikeaan
elämäntilanteeseen joutuneita ja puolustaa niiden oikeuksia, jotka syystä tai
toisesta eivät jaksa tai pysty sitä tekemään. Kirkon tehtävänä on mahdollistaa
ja vahvistaa ihmisten välistä vuorovaikutusta ja tukea empatian kulttuuria.
Meille on tärkeää, että kirkon kynnys on matala ja että diakoniset
arvot, kuten lähimmäisenrakkaus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja avoin
vuorovaikutus, kulkevat näkyvästi kaikessa toiminnassa. Kirkossa pitäisi lisätä
avointa dialogia eri näkemysten ja kulttuurien kanssa.
Vasemmisto:
IDENTITEETIN MUUTOS: Kirkon uskottavuutta parantaisi sen
julkisoikeudellisesta valta-asemasta luopuminen. Jäsenluvun vähetessä kirkosta
muodostuu muiden uskontokuntien kaltainen yhteisö. Valtiokirkon jäänteistä on
päästävä eroon. Uskonnonopetuksen pitää olla kirkon omaa toimintaa, ja
esimerkiksi hautaustoimi tulee kunnallistaa.
SANOMAN SISÄLLÖN TARKISTAMINEN: Kirkko on ollut omistavan ja
hallitsevan luokan vallan välikappaleena. Kirkon usko pohjautuu Raamattuun,
mutta julistuksesta puuttuu niin Jeesuksen kuin Vanhan testamentin profeettojen
yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden vaatimus.
Kirkko ei saa vaieta siitä, mitä Raamattu puhuu rikkaudesta
ja omaisuudesta. Mitä merkitsevät esimerkiksi Raamatun sanat: ”Jolla on kaksi
paitaa, antakoon toisen sille, jolla ei ole yhtään. Jolla on ruokaa, tehköön
samoin.” (Luuk. 3:11)
Jokainen ihminen on tasa-arvoinen Jumalan luomana ja lunastamana.
Eriarvoistaminen, ahneus, sorto ja riisto ovat syntiä kaikkialla. Kun maapallo
kulkee ekologista katastrofia kohden ja kapitalistinen talous on jatkuvassa
kriisissä, kirkko siivilöi hyttysiä (vrt. Matt.23:24) pohtiessaan, miten
pitäytyä Raamatun ajan käsityksissä naisen asemasta tai poikkeavasta sukupuoli-identiteetistä.
Raamattua voi mielekkäästi tutkia tekstin aikahistoriallinen sidonnaisuus
huomioon ottaen ja tieteellistä raamatuntukimusta hyödyntäen.
TOIMINNAN PAINOPISTEEN POHDINTA: Leikkaukset eivät saa
kohdentua diakonia-, lapsi- eikä nuorisotyöhön. Vaikeassa elämäntilanteessa
olevien auttamista on lisättävä. Jokaisessa seurakunnassa pitää
tulevaisuudessakin olla diakoniatyöntekijä. Jeesus muistuttaa: ”Totisesti:
kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen
te olette jättäneet tekemättä minulle”(Matt. 25:45).
Yhdistynyt seurakuntaväki:
Haluamme, että meillä on Reilusti Kristitty kirkko, joka vie
tulevaisuuden ja toivon viestiä sekä huolehtii lähimmäisistä lähellä ja
kaukana. Kirkon tulisi kantaa vastuuta kristillisten arvojen säilymisestä ja
tukea siinä erityisesti kotien kasvatustyötä. Kirkon tulisi edistää
vapaaehtoista vastuun kantamista ja avata ovia varsinkin nuorille aikuisille
toimia ja vaikuttaa.
Pitäisikö kirkon vihkiä ja/tai
siunata samaa sukupuolta olevien parien avioliitot?
Kokoomus
ja sitoutumattomat:
Jokainen
seurakunta ratkaiskoon omat työkäytäntönsä kulloisenkin tarpeen mukaisesti,
kuinka ja miten kohtaavat yksittäiset seurakunnan jäsenet ja heidän toiveensa.
Perussuomalaiset:
Kirkollinen
avioliitto on miehen ja naisen välinen pyhä liitto, jonka Jumala yhdistää.
Maallinen laki voi määrätä liitosta minkä tahansa osapuolten välillä. Kirkon
tehtävä on siunata Jumalan asettamat avioliitot, ei siunata maallisia juridisia
sopimuksia
Perussuomalainen
moraali edustaa ekumeenista näkemystä, jossa avioliitto on miehen ja naisen
välinen liitto. Samaan arvomaailmaan liittyy perhekäsitys, jossa lapsilla on
isä ja äiti: “Kunnioita isääsi ja äitiäsi”.
Suomalainen
avioliitto on alkuaan kirkollinen instituutio, joka on periytynyt maalliseen lainsäädäntöömme.
Luterilaisen kirkon ei tule hyväksyä pakanoiden oppeja omaan opetukseensa tai
ottaa niitä kirkollisiin toimituksiin.
Tampereen
Kirkkodemarit:
Tampereen Kirkkodemareiden
on helppo yhtyä arkkipiispa Kari Mäkisen sanoihin. Hän sanoi suhtautuvansa
myönteisesti samaa sukupuolta olevien avioliittojen siunaamiseen, ”kun
ajattelen kaikkea ulkopuolelle työntämistä ja kohtelua, johon olemme
vuosikymmenien mittaan kirkkona ja yhteiskuntana syyllistyneet
seksuaalivähemmistöjä kohtaan, ja miten edelleen niin tapahtuu, minusta tässä
on anteeksipyynnön paikka.” Selittelemättä ja kiertelemättä.
Tulkaa
kaikki:
Kyllä. Tavoitteenamme on tehdä kirkko kaikille avoimeksi ja
kaikkia tasapuolisesti kohtelevaksi yhteisöksi. Tasapuolisuus koskee niin
jäsenyyttä, kirkollisia tilaisuuksia ja toimituksia kuin työntekijyyttäkin.
Olemme ehdottomasti kaikenlaista syrjintää vastaan, olkoon syynä sitten
sukupuoli, etninen tausta, terveys, taloudellinen asema, sukupuolinen ja
seksuaalinen identiteetti, elämäntapa.
Vasemmisto:
Avioliitto
ei sinällään ole mikään kristillinen instituutio. Kirkko voisi luopua
vihkimisoikeudestaan ja avioliittoon vihittäisiin siis maallisen lain
mukaisesti ja kirkko siunaisi vihityt heidän sitä halutessaan.
Koska kysymys on
marginaalisesta ongelmasta, ryhmässämme esiin tullut vaihtoehto olisi nykyisen
avioliittokäytännön säilyttäminen ja siten uusien ristiriitojen välttäminen
kirkossa.
Yhdistynyt seurakuntaväki:
Yhdistyneessä seurakuntaväessä on eri tavoin ajattelevia
ihmisiä. Lähtökohtaisesti olemme kuitenkin ohjelmassamme sitoutuneet kirkkomme
voimassa oleviin päätöksiin, niin myös tässä kysymyksessä. Kirkkomme tunnustaa
avioliitoksi vain miehen ja naisen välisen liiton. Rekisteröidyn parisuhteen
puolesta voidaan rukoilla.
Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi