Kirkkonäytelmä lisää yhteisöllisyyttä

Sotilaiden vartioima Jeesus poistuu ristiä kantaen, ja kohta Golgatalta kuuluvat vasaran iskut. Seuraavassa kohtauksessa naiset menevät haudalle ja huomaavat sen olevan tyhjä. Enkeli ilmoittaa heille Jeesuksen ylösnousemuksesta.

Näytelmä päättyy riemukkaaseen ylistysvirteen, johon seurakunta yhtyy.

Aitolahden kirkossa esitettiin joulunäytelmä ensi kertaa vuonna 2010, ja kahden vuoden kuluttua myös pääsiäisnäytelmä. Mukana on parikymmentä henkilöä, sekä seurakuntalaisia että henkilökuntaa vahtimestareista kirkkoherraan. Käsikirjoitus perustuu Raamatun kertomuksiin pääsiäisen tapahtumista.

Harrastelijat tuovat särmää

- Sotilaan roolissa noudatan vain käskyä, toisin kuin Juudas. Silti sotilas ajattelee, että pitää piestä tuo äijä, Veikko Vepsäläinen kuvailee roolihahmoaan. Hän on neljättä kertaa mukana pääsisäisnäytelmässä ja osallistuu myös joulunäytelmään.

- Odotan, että yleisö elää mukana näytelmässä. Kun sotilaat tömistelevät paikalle, pikkupojatkin heräävät ja odottavat, että tapahtuu jotain jännittävää. Näytelmä puhuu voimakkaammin kuin saarna, Vepsäläinen kertoo.

- Yhteistyö tuntuu hienolta, kun porukka hitsautuu yhteen. Kirkkonäytelmä on hyvä juttu. Emme ole ammattinäyttelijöitä ja siksi esityksessä on särmää, joka tuo yhden ulottuvuuden lisää, hän toteaa.

Kun Vepsäläistä pyydettiin sotilaan rooliin, hän hankki netistä keisarin naamiaisasun ja osti vielä komean kypärän punaisine töyhtöineen. Näytelmässä sattui kommellus, kun häneltä hajosi kenkä ja hän käveli kenkä toisessa jalassa ja toinen paljaana.

- Yleisö taitaa jännittää selviytymistämme enemmän kuin me itse, ja he vertaavat näytelmää Raamatun tekstiin, mutta se ei ole ihan suoraan sieltä, Vepsäläinen hymyilee.

Pilatus joutui pakkorakoon

Ville Salonen esiintyy Pilatuksen roolissa ja kertoo osastaan:

- Pilatus joutuu pahaan paikkaan, kun hän ymmärtää, että kaveri on syytön, mutta häntä mustamaalataan. Toisaalta, jos Pilatus ei miellytä kansaa, hän ei saa olla vallassa kauan. Ylipapit haluavat tappaa Jeesuksen ja saavat kansan puolelleen. Silloin Pilatus on pakkoraossa.

- Näytelmän esitykset ovat sujuneet hyvin. Kerran vain toisen sotilaan haarniska hajosi ja oli vähällä pudota päältä.

Pääsiäinen on Salosen suvussa tärkeä perinnejuhla; he käyvät silloin kirkossa, toisen kerran joulun lisäksi.

Vahtimestarit Aija Klockars ja Terhi Loppinen-Keso hoitavat tärkeää tehtävää huolehtimalla näytelmän puvustuksesta, näyttämötarpeista ja lavastuksesta.

- Osan puvuista saamme seurakuntien materiaalipalvelusta, osan olemme itse ommelleet kankaista. Pyrimme puvuissa enemmän vaikutelmaan kuin pikkutarkkuuteen. Lisäksi puvut pitää saada halvalla. Voimme käyttää osittain samoja asuja joulunäytelmässä, Klockars sanoo.

- Rakennamme näyttämön aamulla pahvilaatikoista, jotka on vuorattu kankaalla. Puutarhan tunnelma saadaan viherkasveilla. Näytelmä tuottaa ylimääräistä puuhaa, mutta samalla vaihtelua arkityöhön. Näyttelijöiden innostus antaa virtaa meillekin, Loppinen-Keso selostaa.

Käsikirjoitus evankeliumien pohjalta

Pastori Terttu Haikka muistelee pääsiäisnäytelmän alkuaikoja vuonna 2012.

- Alunperin idean näytelmästä esitti diakoniatyöntekijä Antti Kulmala, jonka aikaisemmassa työpaikassa oli ollut joulunäytelmä. Aitolahdella työskenteli silloin myös pastori Johanna Porkola, joka on entiseltä ammatiltaan näyttelijä.

- Aloin tehdä pääsiäisnäytelmän käsikirjoitusta yhdessä hänen kanssaan ja hän ohjasi näytelmän pari kertaa. Valitsimme yhdessä Raamatusta sopivat kohdat; repliikkejä ja kertojan osuutta otimme suoraan evankeliumeista. Liikkuminen kirkossa johtaa ajassa eteenpäin seuraavaan kohtaukseen.

- Koko kirkkokansa osallistuu laulamalla virsiä, jotka vievät juonta eteenpäin. Kun katsojat todistavat oikeudenkäyntiä, heille tulee tunne, että Jeesus kuoli minunkin puolestani, Haikka kertoo.

Näytelmän alussa Jeesus ratsastaa aasilla Palmusunnuntaina, ja kirkkoväki laulaa Hoosiannaa. Ehtoollisen asettamisen aikana veisataan virsi.

- Yhteiset virret luovat tunnelmaa, ja niiden aikana voi sulatella edellistä kohtausta. Jeesuksen kantaessa ristiä lauletaan surullista laulua ja lopuksi kaikki yhtyvät riemukkaaseen ylistykseen Aurinkomme ylös nousi, Haikka havainnollistaa.

Hän ohjaa näytelmän ja valitsee roolihenkilöt, jotka voivat itsekin esittää toivomuksiaan. Monet esittävät samaa roolia vuodesta toiseen, vaikka joskus rooleja vaihdetaankin.

Näyttelijät saavat vuorosanansa ajoissa. Esitystä harjoitellaan kirkossa kerran etukäteen ja sunnuntaina pidetään kenraaliharjoitus.

Aikaisemmin Aitolahdessa esitettiin nukketeatteria pääsiäisen perhekirkossa. Silloin väkeä tuli noin 50 henkeä. Pääsiäisnäytelmä kerää jopa 200 mukana olijaa.

Aitolahden kirkko sopii hyvin näytelmän esityspaikaksi. Tila on avara, eikä ole näkyvyyttä haittaavia pylväitä.

- Pääsiäisenä ja jouluna on esillä hurjan hyvä tarina, joka vastaa kokemuksellisuuden ja visuaalisuuden kaipuuseen. Silloin on sopiva paikka toteuttaa muutakin kuin saarna.

- Kaikilla peruskoulun käyneillä on mielikuva Leonardo da Vincin maalauksesta Pyhä ehtoollinen tai jouluna seimimaalauksista, ja nämä vaikuttavat näytelmän kokemiseen. Luterilaisilla on vähemmän visuaalisuutta kuin ortodoksisessa tai katolisessa kirkossa, Haikka pohtii.

Teksti: Pirjo Lääperi, kuvat Rami Marjamäki

Pääsiäisen näytelmämessu sunnuntaina 5.4. kello 11 Aitolahden kirkossa