Arkisto 2015
Seurakuntalaisten toiveita kuunnellaan myös piispantarkastuksessa
Piispantarkastus on yhteinen hengellinen matka, jonka seurakunta ja hiippakunnan työntekijät tekevät yhdessä.
Piispantarkastus on monille aktiiviseurakuntalaisillekin varsin vieras käsite. Nuorille ihmisille se on täyttä hepreaa.
– Ei mitään mielikuvaa, vahvistaa väitteen Maria Koskio.
Päätään puistelee myös Mikko Korhonen, joka sentään on toiminut Tampereen seurakuntien luottamushenkilönä ja ajoittain työntekijänäkin. Molemmat ovat Eteläisen seurakunnan jäseniä ja aktiivisesti mukana Tampereen seurakuntien toiminnassa.
Tampereen hiippakunnan verkkosivuilla kerrotaan, että piispantarkastuksella on seurakunnissa pitkä perinne. Aiemmin seurakunta saattoi hyvinkin pelonsekaisin odotuksin odotella piispan valvontakäyntiä.
Nykyään piispantarkastuksen tarkoitus on aivan toinen. Piispa ja kapitulin työntekijät eivät tule etsimään virheitä seurakunnan toiminnasta tai kertomaan työntekijöille, miten heidän pitäisi tehdä työnsä. Tarkoitus on auttaa seurakuntaa toteuttamaan Kristuksen antamaa todistuksen ja palvelun tehtävää. Sillä vahvistetaan seurakunnan yhteyttä muuhun hiippakuntaan ja koko kirkkoon.
– Piispantarkastuksen lähtökohtana on seurakunnan oma tarve. Se on ohjattu oppimisprosessi ja yhdessä kuljettava hengellinen matka. Se ikään kuin tarjoaa peilin seurakunnalle, selvittää Eteläisen seurakunnan kirkkoherra Jussi Mäkinen.
Seminaari aloittaa yhteisen matkan
Piispantarkastus alkaa piispan vierailulla seurakunnassa. Hän osallistuu seurakunnan kanssa messuun, ja sen jälkeen seurakuntalaisia kutsutaan yhdessä pohtimaan seurakunnan toimintaa ja tulevaisuutta.
Eteläisen seurakunnan piispantarkastus alkaa sunnuntaina 1. marraskuuta keskustelutilaisuudella, joka järjestetään kello 11 alkavan jumalanpalveluksen jälkeen Hervannan kirkossa.
– Tämä tilaisuus on kuitenkin vasta prosessin ja yhteisen matkan alku. Yhteinen matka hiippakunnan kanssa jatkuu noin vuoden ajan. Sisältöjä ei määrätä tuomiokapitulista, vaan ne sovitaan yhteistyössä seurakunnan kanssa, korostaa Mäkinen.
Mäkisen mukaan yhteisen seminaarin lähtökohtana on vuorovaikutus seurakuntalaisten, työntekijöiden ja hiippakunnan kesken.
– Yritämme tarkasti kuunnella, millainen kaipaus ihmisillä on, mitä he odottavat seurakunnalta ja minkälaisia toiveita he tuovat esiin.
Seurakuntalaiset voivat antaa palautetta myös verkossa. Palaute kootaan marraskuun seminaariin. Seurakuntalaisten odotuksista saadaan arvokasta tietoa myös Tampereen seurakuntien tunnettuustutkimuksesta, joka toteutetaan tämän syksyn aikana.
Lisäksi piispantarkastuksen osioita ovat työyhteisön yhteiset työskentelyt sekä seurakunnan hallintoon liittyvä tarkastus. Se kattaa seurakunnan kirkonkirjat, arkiston, hallinnon, omaisuuden ja rahastot.
Piispa vierailee seurakunnassa myös piispantarkastuksen päätteeksi. Vierailu huipentuu piispan messuun, joka on seurakunnan yhteinen juhla.
Ideoita kuunnellaan avoimesti
Maria Koskio on 23-vuotias matematiikanopiskelija ja Kooveen taitoluisteluvalmentaja. Hän on aktiiviseurakuntalainen, joka osallistuu messujen valmistelemiseen ja tekemiseen Viinikan kirkossa sekä Nekalan seurakuntatalossa.
– Olen kyllä kokenut, että olen saanut ääneni kuuluviin seurakunnassa. Olen esimerkiksi voinut vaikuttaa iltamessun sisältöihin Nekalassa. Uskon, että se on työntekijöiden avoimuuden ansiota, pohtii nuori nainen.
Lisäksi hän on ollut mukana seurakuntien nuorten aikuisten toiminnassa ja opiskelijoiden kristillisessä toiminnassa yliopistolla.
– Toivoisin kuitenkin, että kaupungissa toimivia nuorten aikuisten ryhmiä ja toimintaa voisi yhdistää. Tiettyihin yhteisöihin voi muuten olla vaikea päästä mukaan ja tuntea oloaan tervetulleeksi, sanoo Maria Koskio.
Mikko Korhonen tuli aikoinaan mukaan seurakuntien toimintaan osallistumalla Tommi Kaleniuksen konserttiin. Seurakunnan imu oli vahva alusta lähtien. Nykyisin hän on mukana vapaaehtoistyöntekijänä monissa seurakuntien työmuodoissa ja aktiivisena seurakuntalaisena messuissa ja nuorten aikuisten toiminnassa. Hän oli mukana myös edellisissä seurakuntavaaleissa ja tuli tuolloin valituksi varajäseneksi yhteiseen kirkkovaltuustoon sekä jäseneksi Härmälän seurakuntaneuvostoon. Tällä hetkellä Korhonen työskentelee myös määräaikaisena työntekijänä seurakuntien Ruokapankissa.
– Olen rohkea ja ulospäin suuntautunut, joten minun oli helppo tulla mukaan toimintaan. Kannan kuitenkin huolta niistä ihmisistä, joille mukaan tuleminen voi olla vaikeaa.
Korhosen mukaan seurakunta on usein perhekeskeinen. Monet tapahtumat ja messut on suunnattu perheille.
– Kuitenkin yhä suurempi määrä tamperelaisistakin on yksineläviä ihmisiä, joista monet ovat lisäksi yksinäisiä. Onko seurakunnalla tarjota heille mitään, kysyy nuori mies.
Korhosen mielestä seurakunnan tulisi olla ennen kaikkea yhteisö ja paikka, jossa ihmiseltä ei vaadita mitään.
– Monet ovat nykyisin väsyneitä ja uupuneita. Heille voisi sanoa, että tervetuloa vaikka iltamessuun olemaan hiljaa ja lepäämään.
Tuomiokirkkoseurakunnassa aloitetaan tammikuussa
Tuomiokirkkoseurakunnan piispantarkastusprosessi alkaa messulla ja keskustelutilaisuudella 17.1.2016 Kalevan kirkossa. Piispa ja kapitulin työntekijät keskustelevat seurakuntalaisten, luottamushenkilöiden ja työntekijöiden kanssa tarkastusprosessin tavoitteista. Varsinainen tarkastus on ensi vuoden lopussa adventtiviikolla.
Ennen sitä seurakuntalaisille annetaan mahdollisuus palautteeseen myös netin kautta. Palautetta käsitellään niin seurakuntalaisten kuin luottamushenkilöiden ja työntekijöiden kesken tarkastuksen yhteydessä.
– Uudenlainen piispantarkastus on aiempaa pitempi kestoltaan. Se antaa mahdollisuuden laajasti tarkastella Tuomiokirkkoseurakunnan elämää ja tehtävää kotikaupunkimme keskusta-alueella, pohtii tuomiorovasti Olli Hallikainen.
Kirsi Airikka
Eteläisen seurakunnan jäsenet voivat antaa palautetta verkossa
Piispantarkastus on meneillään Messukylän seurakunnassa.
Messukylän seurakunnan jäsenet voivat antaa palautetta verkossa