Tampereen kaupungin merkillisinpiä tapauksia vuodesta 1866

Historian ja yhteiskuntaopin aineenopettaja, historioitsija ja sukututkija Juha Javanainen sai kesällä valmiiksi jo 18. tietokirjansa. Se kertoo vuonna 1866 perustetusta Tampereen ensimmäisestä sanomalehdestä.

Lehti aloitti nimellä Sanomia Tampereelta, mutta nimi muuttui jo samana vuonna Tampereen Sanomiksi. Se jatkoi ilmestymistään vuoteen 1919.

Lehden sivuilta saamme tietää esimerkiksi, että Euroopassa liikkuu koleratauti kohti pohjoista. Myös erinomainen häntäkipu elukoissa kuuluu liikkuwan Hämeenlinnan läänin itäisissä osissa.

Lähiseudullakin tapahtuu: Lempäälässä ijällinen provasti on pyytänyt eroa seurakunnan yhteisten asioiden johtajuudesta. Niinpä seurakuntalaiset ovat valinneet kunnallishallituksen esimiehen, joka aikoo kutsua kokoon kunnallislautakunnan.

Sähkövalot tulivat Messukylään 1900-luvun alkupuolella. Lehdet painettiin aluksi Hämeenlinnassa, mutta jo samana vuonna saatiin kirjapaino Tampereelle. Julkaisut eivät suuntautuneet työväestölle, jolla ei ollut rahaa eikä kielitaitoakaan.

– Lukemaan oppiminen oli sitä, että opeteltiin ulkoa tiettyjä Raamatun lauseita.

Kouluja oli kyllä jo tiettyjen tehtaiden yhteydessä. Esimerkiksi Finlaysonille koulu nousi uskonnolliselta taustalta, halusta auttaa.

Ahlmanin koulu, jonka opettajina toimivat seurakunnan papit, oli perustettu vuonna 1811. Ahlmanin maamies- ja emäntäkoulu puolestaan aloitti toimintansa vasta vuonna 1904 Messukylässä.

Lehtien syntyvaiheissa kaupunkiin virtasi ihmisiä töihin tehtaisiin ja opiskelemaan. Työväenluokka alkoi järjestäytyä.

Javanainen pohtii murretta: ahkeran muuton seurauksena tampereenkiälen sanakirjoon on sotkeutunut eri vivahteita, joten onko alkuperäistä tamperelaista kieltä enää olemassakaan.

– Vuonna 1863 annettu uusi kieliasetus teki suomesta ruotsin rinnalla virallisen hallinto- ja oikeudenkäyntikielen, hän huomauttaa.

Maassa vallitsi vielä selvä luokkajako.

– 1850-luvulle asti voimassa oli sensuuriasetus, jonka mukaan ei saanut arvostella kirkkoa tai hallintoa. Valvonta oli hyvin tarkkaa.

Valokuvia lehdissä ei vielä ollut, vain piirroksia.

– Toki lehdistä saattoi lukea myös hauskoja ja opettavaisia juttujakin, eikä pidä myöskään unohtaa sen ajan mainoksia, jotka olivat vertaansa vailla olevia kaikissa nyansseissaan verrattaessa niitä nykyvastaaviin.

Kirkollisia asioita

Kolehti kirkon=rakennusten hywäksi suomalaiselle ja wirolaiselle seurakunnille Kronstadissa tulee kaikissa kirkoissamme ylösannettawaksi,

Ja: Birkkala on jo paawin uskoisana ollut seurakunta ja mitä lawiampia.

Ensimmäisissä sanomalehdissämme keskityttiin myös entisen emäpitäjän Messukylän kirkollisiin asioihin.

– Kristinuskon asema ja Tampereen kaupungin riippuvuus Messukylän kirkollisista toimista näkyi lehden sivuilla varsin selvästi. Olihan Tampere tuolloin vielä Messukylän ”seurakuntana” ja Messukylän kirkkoherran alaisuudessa toimiva pikkukaupunki, Javanainen kertoo.

– Erityisesti vielä tuolloin käytössä ollut kivikirkko "Mikko" oli ajankohtainen lehtien uutisissa ja samalla seurakunnan Jumalanpalvelusten suhteen ensiarvoisen tärkeässä asemassa.

Kivikirkko oli päässyt huonoon kuntoon.

Lehtitekstissä ihmetellään, miksi ”Mikkoa” puhutellaan kiwikirkoksi, vaikka olihan Pälkäneellä ja Lempäälässäkin wanhat kiwikirkot. Kirjoittaja ottaa kantaa uuden kirkon saamiseksi, semminkin kun löytyy Ruotsin kuninkaan Kustaa 3nen wahwistama riitinki sen isontamiselle.

Jotakuta wuotta sen jälkeen, noin 8 ajastaikaa sitten oli kuitenki läänin päärakentaja määrätty tätä yliikäistä kirkkoa syynäämään, ja luultiin jo saatawan kokea täyttä totta; mutta joku mahtawa oli hänen saanut antamaan sen lauseen, että se kyllä auttaa semmoisenaan, kun häntä wähän korjataan ja maalataan, ja siitä puuhasta taas silloin päästiin.

Uusi Messukylän kirkko vihittiin käyttöön joulukuussa 1879.

Elämään vaikuttivat voimakkaasti täälläkin uskonlahkot, kuten herännäisyys ja jopa grönbergiläisyys. Josef Grönberg oli asetettu Messukylän kirkkoherran virkaan vuonna 1861. Hänen mielipiteensä olivat varsin voimakkaita, ja seurakuntalaiset saivatkin häneltä uskonnollisia herätteitä, kuten Javanainen toteaa kommentissaan.

Millaista silloin oli elämä?

Lehden lopetettua toimintansa ilmestyi Koi vuoden ajan. Aamulehti aloitti vuonna 1882 ja Kansan Lehti 1899, Javanainen raamittaa.

Elinikä ei ollut kovin pitkä, äitejä kuoli synnytyksiin ja äpärälapsia oli paljon. Lehti kertoi äpärälapsien määrän, ja äidit äpärineen joutuivat lähtemään pois.

– Elämä oli kovaa. Mutta olivatko ne ihmiset onnellisia, Javanainen pohtii.

– Asenne oli ehkä sellainen, että oli pakko tulla toimeen.

Ihmiset saivat ohjeita, jotka monesti olivat vailla tieteellistä pohjaa.

Ohjeita annettiin myös Sanomia Tampereelta -lehdessä, esimerkiksi siitä, miten waimowäen käsiteollisuus Tampereella olisi parannettawa. Lääkäreitä ei maaseudulla ollut, vaan käytettiin kuppareita, taikakeinoja ja yrttejä.

Kirkko kertoi sunnuntaina, mitä tapahtui.

– Kirkko oli kaiken yläpuolella ja saneli, mitä saa tehdä.

Painovirheitä oli silloin tällöin syytä oikaista. Ilmoituksiakin julkaistiin, sekä ruotsiksi että suomeksi:

Raamatuita ja Uusia testamenttia suomen, ruotsin, wenäjän, engelskan ja saksan kielillä halpaan hintaan Pumpulitehtaan puodissa.

KATSOKAAT TÄNNE, KAUNIIT TYTÖT!

Kaksi nuorta miestä parahaassa iässänsä, jotka owat hawainneet, ettʼei miehen ole hywä yksi olla, hakewat itsellensä naiskumppania. Luottain kauniitten tyttöjen hywään sydämeen, pyydämme heitä tätä asiaa miettimään. Ne jotka tästä pitäwät lukua, jättäkööt kirjakauppaan kirjeellisen sinetillä warustetun wastauksen ”naimamielisille”, jossa ikä ja muut asiain haarat mainitaan, kaunista muotoa waaditaan wälttämättömästi, mutta rahaa ainoastaan muuan sata markkaa.

… ja ”sekasanomia” (tiedonantoja ja kuulutuksia) sekä tapahtumauutisia:

KEIS.JULISTUS, annettu helmikuun 12  p. tätä wuotta, määrää, millä ehdoilla ennen tammikuun 1 päiwää tätä wuotta poltettua wiinaa saadaan wielä puolen wuoden kuluessa myydä.

Oli aamulla wiime lauwantaina tapahtumaisillaan pormestari Sadlénʽ in talossa, mutta walakia saatiin heti syntyessään sammutetuksi.

Sanomia Tampereelta otti kantaa siihen, mitä haittaa uuden kauppatorin asettamisesta olisi.

Vuonna 1866 lehti herätteli keskustelua urkujen soittamisesta; ajankohtainen aihe tänäkin päivänä. Tällä kertaa oli kyse urkujen soitosta paaston aikana. Yksi ainoa, joka ”mielipiteensä puolesta wanhanaikaisena olleen, piti soittoa paastona julki jumalattomuutena.”

Koukussa historiaan

Javanainen on toiminut opettajana 32 vuotta, josta yli 20 vuotta historian opettajana. Jo koulussa hän oli hyvä historiassa, ja opettajan ura siinsi koko ajan mielessä.

Hän on tehnyt useita kaupunginosakirjoja, joista muutama pureutuu Messukylään. Innostus vain lisääntyi, kun selvisi, että Kangasalta kotoisin olevan vaimon sukujuuret olivat Messukylässä.

– Olen ehkä liikaakin keskittynyt Messukylään. Mutta Messukylä on kaiken A ja O. 1700- ja 1800-luvuillahan se oli suurpitäjä.

– Valitettavasti lehtien perustamisen ajankohtaan liittyi varsin traaginen ajanjakso Suomen historiassa, niin kutsutut suuret nälkävuodet, jotka verottivat maamme väkilukua.

Suuret nälkävuodet 1867–1868 olisivat hänen mielestään ylipäätään ansainneet enemmän huomioita. Kun kolmen vuoden aikana kuoli yhden arvion mukaan 160 000 ihmistä, nälkä ja kulkutaudit koskettivat kaikkia.

…waan ei tuota walittaa saisi, tieten totta, ettʼei Herra tällä pahaa tarkoita, kuin kohtuudella lapsiansa kurittaa.

Tosin viljaa kului wiinan salapolttoon!

Kyläkirjoja tehdessään Javanainen huomasi lehden 1860-luvulta ja kiinnostui. Tietokoneista perillä oleva poika auttoi taittamisessa ja materiaalin siirrossa.

Palapelin keruusta hyvä olo

Niin kuin Sherlock Holmesin palkka on rikosten ratkeaminen, ei Javanainenkaan ole tehnyt kirjojaan rahan kiilto silmissä. Omakustanteilla ei pääse rikastumaan.

– En nettoa mitään, mutta saan hyvän olon.

Harrastuksiin kuuluu myös polkupyöräily.

Juha Javanainen pyrkii välttämään aikaisempien tutkimusten lukemista ennen omaa salapoliisityötä. Pettymystä tuottaa se, jos asia olikin jo löydetty.

– Ilman muuta olen jatkamassa. Toivon että löydän lisää sanomalehtiä. Tämä on niin mielenkiintoista!

Asta Kettunen

Juha Javanainen on huolissaan nykyajan pintamaailmasta, jossa esi-isien tekemiset eivät kiinnosta. Hän haluaisi ihmisten oppivan kunnioittamaan sitä, mitä isovanhemmat ovat saaneet aikaan. Tämä kuva on otettu uudistuneessa mediamuseo Rupriikissa. Kuva: Hannu Jukola

Sanomia Tampereelta

annetaan kerran viikkoonsa ja saapi niitä tilata 3 markalla Suomen rahaa koko vuosi kerralta ja markalla neljältä kuukaudelta, kaikki postimaksut siihen luettuina, sekä Tampereen ja Hämeenlinnan kirjakaupoista että kaikista maamme postikonttoreista. Erinäisiä numeroita myydään 8 pennillä kappaleelta.

Ilmoituksia otetaan vastaan Tampereen ja Hämeenlinnan kirjakaupoissa ja maksavat 10 penniä riviltä.