Topi Lehtipuu iloitsee uudesta elämänvaiheesta

Topi Lehtipuu piipahti Kampin kappelissa. Taiteilija nähdään entistä useammin pääkaupungissa, koska hän aloitti työt Helsingin juhlaviikkojen johtajana vuoden alussa.

Kaupungissa huokuu tällä hetkellä yhteen puhaltamisen henki. Pelolle ei anneta sijaa.

Topi Lehtipuuhun saattaa törmätä Suomessa useammin kuin viime vuosina. Kotipaikaksi tuli Pariisin lisäksi Helsinki, kun Helsingin juhlaviikkojen johtajan pesti alkoi vuoden alussa.

– On kiinnostavaa palata ikään kuin maahanmuuttajana ja katsoa tuttua ja muuttunutta maaperää, Lehtipuu miettii.

Festivaalityö on ennestään tuttua. Vuosina 2004–2010 Lehtipuu oli Joroisten Musiikkipäivien ja 2010–2015 Turun musiikkijuhlien taiteellinen johtaja.

– Olen aina matkustanut paljon. En tiedä, mitä muuttaminen on. Asun Euroopassa, Lehtipuu toteaa.

Kuvio on selvä vuoteen 2018, jonne pesti kestää. Samalla Lehtipuu aikoo työskennellä oopperalaulajana.

– Olen vähentänyt esiintymistä. Seuraavat kolme vuotta mennään näin, suunnittelee monta konserttisalia uransa aikana nähnyt tenori.

Innostunein mielin

Uusi työ on alkanut innostunein mielin.

– Tämä on palvelutehtävä. Haluan tarjota elämyksellisesti vahvaa kulttuuria, Lehtipuu linjaa.

Työ painottuu taiteellisen ohjelmiston suunnitteluun. Ensi vuonnakin tapahtuma sisältää runsaasti taidemuotoja.

 – Teema on monitaiteellisuus. Se nousee jo Helsingin kulttuurikartastakin. Juhlaviikot on hieno festivaali, joka antaa mahdollisuuksia monille, johtaja kiteyttää.

– Mahtavia juttuja on tulossa ja yhtä laaja taiteen kirjo kuin ennenkin, hän lupaa.

Elo–syyskuussa järjestettävillä juhlaviikoilla oli viimeksi noin 300 000 kävijää.

Kotiseutu sydämessä

Lehtipuulla on Tampereelta lukuisia muistoja.

– On hauskaa, kun tuot terveisiä luokkakaverilta, Lehtipuu hymyilee.

– On hauskaa myös palata juurilleen. On kiva nähdä, että kaupunki ja sen elämä ovat kehittyneet hyvään suuntaan, hän pohtii.

Lapsuuteen kuuluvat Pispalan musiikkiluokat, myöhemmin Tampereen konservatorio ja Harjun Kamarikuoro.

– Tampere on rakas kotipaikka ja antanut musiikillisen taustan, johon identifioidun.

Ennen kuin Lehtipuusta tuli tähtitenori, hän valmistui Sibelius-Akatemiasta kuoron- ja orkesterinjohdon koulutusohjelmasta. Tärkeä vaikuttaja oli kuorokapellimestari Heikki Liimola. Nykyäänkin Tampere ja sen ihmiset ovat lähellä sydäntä.

– Tampereella tulee välillä käytyä tapaamassa vanhempia.

Maailmalla reissaamisessa parasta on tutustuminen ihmisiin ja kulttuureihin.

– Euroopassa kaiken kirjo on ihan valtavaa. Erilaisuuden tuomat asiat ovat rikkaus.

Toisaalta ihmiset kaikkialla ovat samanlaisia ja se on kiinnostavaa, Lehtipuu on huomannut.

Maailmankansalainen arvostaa kulttuuriosaamista.

– On kiinnostavaa havaita, miten hyvin asioita tehdään Suomen kulttuurielämässä. Yleisesti monet asiat on hoidettu hyvin, hän kehaisee.

Pariisin viehätystä Lehtipuu jää miettimään.

– Valtava kysymys! Pariisin kauneus monipuolisesti käsitettynä, ihmisten kaipuu estetiikkaan, halu ajatella asioita tyylin kautta, hän kuvailee. 

Suurten tulkkina

Lehtipuu pääsi kuuluisille oopperalavoille noin 15 vuotta sitten. Hän nousi nopeasti kansainvälisesti merkittäväksi barokkimusiikin ja Mozartinkin oopperoiden tenoriksi.

Ohjelmistossa on vanhaa ja uutta musiikkia, oratorioita ja kantaatteja. Ensimmäinen oopperarooli oli Taikahuilun Tamino Pariisin Théâtre des Champs-Elyséesissä vuonna 1999. Ensemble teki kiertueen Ranskassa ja Lehtipuu tuli monelle tutuksi.

Debyytti Suomen Kansallisoopperassa oli Cosi fan tutten Ferrando. Sen jälkeen aukesivat Berliinin valtionoopperan ja Pariisin Chatelét-oopperan ovet.

Lehtipuu on esiintynyt musiikkijuhlilla Salzburgissa ja Glyndebournessa ja työskennellyt merkittävimpien kapellimestareiden ja ohjaajien kanssa. Berliini, Lontoo, Wien; hyvää pyöritystä koko ura.

Ennen joulua Lehtipuu pysähtyy Tampereelle. Messias-oratorion solistirooli on mieluinen, kun konsertti on entisen kotikuoron kanssa.

– Heikki pyysi mukaan kauan sitten, kyllä, hän myöntää.

– Harjun Kamarikuorolta odotan konsertissa loistavaa laatua, hän lähettää terveiset.

Lehtipuu on esittänyt Messiasta eri puolilla maailmaa noin 30 kertaa.

– Se on omalla laulajan elämälläni tärkeä teos ja tutustuttanut moniin taiteilijoihin, niin kapellimestareihin kuin laulajiin ja loistaviin kuoroihinkin.

– Klassisen musiikin tekeminen on universaali asia. Musiikin kielellä ei voi alkaa määrittää kansallisia suuntauksia. Voi sanoa, että ranskalainen tyyli on jotain, mutta se on liian karkeaa arviointia. Sävellysten arviointi on monisyisempää. Sama koskee musiikin tekemistä, Lehtipuu innostuu.

– Samalla tavalla suomalaisen tyylin piikkiin on helppo laittaa asioita, hän lataa.

Messiasta hän pitää oratoriokirjallisuuden kulmakivenä.

– Onhan siellä aarioita, mutta kuoro pitää sitä pystyssä. Klassikoiden dynamiikka on se, että kuoro on kantava voima ja aaria maustaa. Aarialla on oma tärkeä merkityksensä, Lehtipuu maalaa. 

Jouluksi kotiin

Kamarikuoron konsertin jälkeen tie vie oman perheen luo Pariisiin.

– Pariisilaisten suhtautuminen terrori-iskuihin on ollut esimerkillistä. He osaavat olla antautumatta pelolle. Yhteen puhaltamisen henki ja hyväntahtoinen suvaitsevaisuus huokuvat juuri nyt kaikista kaupunkilaisista. Pariisi ja humanismi lyövät kättä, Lehtipuu toteaa.

Perheen jouluperinteet ovat samankaltaisia kuin useilla suomalaisilla. Jouluruoka saa vauhtia ranskalaisesta keittiöstä.

– Vietämme rauhallista joulua. Joulu on rauhoittumisen ja levon aikaa. Se on hektisen elämän kohta, jolloin tehdään huoltoa, perheenisä suunnittelee.

Jouluun kuuluu myös musiikki.

– Laulamme joitakin joululauluja. Ei ole yhtään suosikkia, Lehtipuu naurahtaa.

Teksti: Elisa af Hällström
Kuvat: Hannu Jukola

TOPI LEHTIPUU

Syntynyt 1971 Brisbanessa Australiassa

Ammatti: festivaalijohtaja, oopperalaulaja, ääniala tenori

Tärkeimmät työt: lukuisat konsertit ja äänitykset Berliinin Filharmonikoiden ja Simon Rattlen kanssa sekä Vivaldi-levytykset. Rooleista tärkeimmät Mozartin Taikahuilun Tamino, Così Fan Tutten Ferrando ja Stravinskin Rake's Progressin Tom Rakewell.

Asuu Pariisissa ja Helsingissä.

Perhe: puoliso ja 6-vuotias poika

Harrastus: mailapelit ja sattumataiteilu

Motto: Enemmän unelmia kuin muistoja

Sana-assosiaatio 

Eurooppa – koti 

Kuoro – yhteisö 

Joulu – lepo 

Perhe – ydin 

Musiikki – ihmeellinen universum 

Tampere – Pispala 

Messias-oratorio – Comfort ye (lohduttakaa)

Vanha musiikki – kuviot 

Heikki Liimola – kasvattaja 

Messias huipentaa juhlan

Harjun Kamarikuoron 40-vuotisjuhlavuosi päättyy konserttiin Tampere-talossa viimeisenä adventtisunnuntaina. Georg Friedrich Händelin Messias-oratorio esitetään upeiden solistien ja Suomalaisen Barokkiorkesterin kanssa. Mukana ovat sopraano Soile Isokoski, sopraano Tuuli Takala, kontratenori Teppo Lampela, tenori Topi Lehtipuu ja basso Mika Kares.

Oratorion johtaa kuorokapellimestari Heikki Liimola.

– Isot palaset ovat alkaneet loksahdella paikoilleen. Odotan konserttia tosi hyvillä mielin, sanoo Heikki Liimola muutamaa viikkoa ennen.

Harjun Kamarikuoroa on kiitetty soinnista ja sen ohjelmisto on vaativa. Englanninkielinen Messias on haastava ja haaste, sillä se on maailmanlaajuisesti tunnetuinta Händeliä. Barokkioratorio valmistui vuonna 1741. Händel johti sen noin 30 kertaa ja yleensä pääsiäisenä. Nyt Messias kuuluu pikemmin adventtiaikaan.

– Tässä käydään läpi koko Jeesuksen elämä syntymästä kuolemaan. Tarina etenee väljästi, eikä teksti seuraa mitään juonellista tarinaa. Ei pitäisi olla mitään traditiota, milloin tätä tulee esittää. Kokonaisuutena Messiasta voi esittää milloin vain, miettii Liimola, ja kertoo johtaneensa Messiaan kymmenkunta kertaa.

G. F. Händel (1685–1759) syntyi ja kouluttautui Saksassa, muutti Italiaan ja sieltä 26-vuotiaana Englantiin, jossa toimi hovisäveltäjänä. Valmistui vokaaliteoksia, oopperoita ja oratorioita, ja hengellistä musiikkia, paitsi esimerkiksi oopperat Semele ja Hercules.

– Händel kirjoitti lukemattoman määrän erinomaisen hyviä oratorioita. Messias on parhaimpia ja Händelin oratorioista kaikkein helpoin lähestyä myös aiheensa puolesta, sanoo Liimola.

Händelin hitti

Messias sai kantaesityksen jälkeen suosiollisen vastaanoton. Epäilystä aiheutti kristinuskoa puolustava libretto. Säveltämisen aikana osa Raamatun ja Uuden testamentin teksteistä oli teologisia kiistakysymyksiä ja käsikirjoittaja Charles Jennens tulkitsee niitä väljästi.

Händel vaati, että Lontoossa teos nimetään pyhäksi oratorioksi, jotta vältytään jumalanpilkkasakoilta. Nyt on toisin.

– Englannissa on vanha ja merkillinen traditio, jossa Messiasta lauletaan jättitapahtumissa yhdessä, myös aariat. En ehkä ihan täysin ymmärrä sitä. Se kertoo kuitenkin teoksen vahvasta merkityksestä ihmisille. Ja jos teos on vähänkin heikkotasoinen, ei tällaista perinnettä olisi syntynyt, Liimola sanoo.

Kerrotaan, että ensimmäiset sanat comfort ye, lohduttakaa, koskettivat Händeliä alusta asti. Yleisö on ottanut omakseen Hallelujahin, jonka kuoro ja orkesteri esittävät. Majesteettinen kappale päättää oratorion toisen osan ja sitä esitetään usein irtonumerona erilaisissa tilanteissa. Messiaan hittibiisissä on barokkisäveltäjien trendit.

– Hallelujah on tuon ajan juhlamusiikkia, jossa on jousten ja oboeiden lisäksi kaksi trumpettia ja padat, ja juhlakuoro-osuus on hyvin tyypillinen. Siitä syntyy tietty sointiväri. Kappale on rakennettu varsin hienosti. Pääaiheet ovat yksinkertaisia ja toistuvia, Liimola kuvailee.

Joululauluun Joy to the world, Riemuitse maa, Lowell Masonin uskotaan lainanneen orkesterin alkusoitosta ja resitatiivin Comfort ye -säestyksestä. Sama aihe löytyy Lift up your heads ja Glory to God -kappaleista.

Oratorion alku koostuu ennustuksista, Kristuksen syntymästä ja ihmeteoista. Toisessa osassa on ristinkuolema ja ylösnousemus, evankeliumia ja maailman reaktioita. Loppu sisältää tuomiopäivän sekä kuoleman ja synnin voittamisen. Musiikinkin osalta esitetään kaikki.

– Me ei jätetä mitään pois, Liimola vakuuttaa.

Se, millainen konsertista tulee, kuvastaa kunkin laulajan, soittajan, johtajan ja muusikon tilannetta. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, sanoo Heikki Liimola.

Harjun Kamarikuoro, Suomalainen Barokkiorkesteri ja solistit

Händel: Messias-oratorio

20.12. klo 18

Tampere-talo, iso sali

Liput alk. 25 euroa

Kesto yli 2,5 tuntia

Tuotanto Tampere-talo ja Harjun Kamarikuoro