Arkisto 2016

5.10.2016 10.59

Hoitavaa hiljaisuutta ja kiinnostavaa keskustelua

Miten kutsumus toteutuu nykyihmisten elämässä? Mitä oppimista meillä on pyhän Birgitasta? Näitä teemoja pohditaan kaupunkivaelluksella, joka järjestetään  15. lokakuuta.  

Birgitta-kaupunkivaellus on päivän mittainen matka, jonka aikana voi hiljentyä, kulkea luonnossa ja kaupunkiympäristössä sekä jakaa ajatuksia muiden ryhmäläisten kanssa.

birgitta1
Hanna-Leena Autio, Ulla Maija Kauppinen-Perttula Outi Niemi kutsuvat tamperelaisia Birgitta-kaupunkivaellukselle 15. lokakuuta.

Liikkeelle lähdetään Härmälän kirkosta. Muita kävelyreitin etappeja ovat Arboretum, Viinikan kirkko, Kalevankangas, Sorsapuisto ja Finlaysonin kirkko.

Tapahtuma on jatkoa Tampereen seurakuntien Birgitan päiville, joita on järjestetty kurssikeskus Ilkossa kymmenen vuoden ajan. Tänä vuonna toteutetaan yksipäiväinen vaellus, jolle myös miehet ovat tervetulleita.

Tapahtuman innoittajana on keskiajalla elänyt pyhä Birgitta, joka oli Ruotsi–Suomen ensimmäinen Euroopan-laajuisesti tunnettu nainen. Hänet nimettiin myös Pohjolan ainoaksi naispyhimykseksi. Pyhää Birgittaa on arvostettu ja muisteltu erityisesti Pirkanmaalla.

– Birgitassa ja hänen elämässään on yhä edelleen valtavasti ammennettavaa ja aiheita, jotka sopivat pohdittavaksi myös nykypäivänä. Mielenkiintoisia teemoja ovat muun muassa valta, naisen asema, seksuaalisuus, pyrkimys yksinkertaisuuteen, usko ja äitiys. Tänä vuonna aiheena ovat erilaiset kutsumukset, kertoo järjestelytyöryhmän jäsen Outi Niemi.

Työryhmään kuuluva Hanna-Leena Autio ei ole kovin kiinnostunut Birgitasta henkilönä.

– Eniten minua ovat kiehtoneet kiinnostavat ja myös nykypäivään sopivat teemat, joita ajattelevat naiset ovat kokoontuneet pohtimaan.

birgitta2
Birgitta-kaupunkivaellus päättyy Finlaysonin kirkkoon.


Työryhmä vakuuttaakin, että Birgitta-tapahtumassa ei vaalita pyhimyskulttia. Tarkoituksena on tarkastella ihmisen elämään liittyviä ilmiöitä, jotka ovat olleet olemassa niin keskiajalla kuin nykypäivänä.

Tahtonainen ja mystikko

Kaupunkivaelluksella Birgitan elämästä ja päivän teemasta luennoi tutkija, filosofian tohtori Eva Ahl-Waris, joka on tutkinut birgittalaisuutta pro gradu -tutkielmassaan ja väitöskirjassaan.

– Birgitassa yhdistyy monta kiinnostavaa näkökulmaa keskiajan naisesta. Hän oli suurmiehen tytär, eli Ruotsin valtakunnan eliittiä, vaimo ja kahdeksan lapsen äiti. Myöhemmin hänestä tuli Jumalan profeetta eli hengellinen nainen ja luostariliikkeen perustaja.

Ahl-Wariksen mukaan Birgitan piiri oli laaja, sillä hän tunsi sekä maan mahtavia että tavallisia ihmisiä. Koko hänen aikansa, 1300-luku ja kuningas Maunu Eerikinpojan valtakausi, on ollut mitä hurjin sotineen, ruttoineen ja uudistuksineen.

Birgittaa on tarkasteltu historiantutkimuksessa jo pari sataa vuotta.

– Häntä on pidetty Ruotsissa kansallisena ja poliittisena hahmona, naisasialiikkeen esikuvana, ja katolisten isänmaallisena esikuvana historiassa.

Birgitta-työryhmän jäsentä Ulla Maija Kauppinen-Perttulaa Birgitassa kiinnostaa erityisesti Kristus-mystiikka.

– Birgitan näyssä ’Sydämessä, jossa minä asun, on oltava kolme asiaa: sänky, missä voi levätä, tuoli, missä voi istua, valo, joka voi meitä valaista.’ Sydämen sängyssä levätään pahoista ajatuksista ja maailman menosta. Tuoli on kutsu istua hiljaa välillä. Lampun ja valon kautta käsittää, että ihminen on kutsuttu lepoon. Tällaisessa kutsumuksessa on vastarintaa nykypäivän kiroille.

Mitä on kutsumus?

Birgitta-kaupunkivaelluksen aikana on tarkoitus pohtia, mitä kutsumus kullekin tarkoittaa, ja mitä mielleyhtymiä se ihmisissä herättää. Onko kutsumus jopa kirosana, jonka avulla ihmisiä on aikoinaan alistettu? Jollekulle kutsumus taas on ”oma juttu”, tehtävä, joka antaa merkityksen koko elämään.

Ahl-Wariksen mukaan Birgitalla oli hengellinen kutsumus. Jäätyään leskeksi nelikymppisenä hän toteutti Jumalan kutsua ja halusi uudistaa kirkkoaan.

– Birgitta oli oppinut ja erittäin uskonnollinen nainen. Hän teki lukuisia pitkiä pyhiinvaelluksia. Keskiajalla naiset eivät voineet olla pappeja, mutta Vanhan testamentin naisprofeettojen tapaan he saattoivat olla Jumalan kutsumia sanansaattajia ja välittää ilmestyksistä saamiaan sanomia. Birgitta oli ilmestystensä takia tällainen Jumalan 'kanava', ja luostarinperustaja.

– Samalla hän kuitenkin oli aikansa paavien ja kuninkaiden, sen ajan poliitikkojen, suuri kriitikko, kertoo Eva Ahl-Waris.  

YTT, sosiaalityöntekijä Ulla Maija Kauppinen-Perttula on tehnyt väitöskirjansa suomalaisten naisten kutsumuksesta. Hänen väitöskirjansa aihe on Oriveden leprasairaalan  (1903–54) sisarten kutsumukset.

– Kutsumus on minulle ristiriitainen sana naisten kannalta. Sillä on oikeutettu uhrautuvaisuutta. Kutsumushan on aina muokkaantunut yhteiskunnassa ja ollut aikaan sidottu konstruktio, ei suoraan taivaasta laskettu hyvä osa.

Hänen mukaansa 1800–1900-luvut olivat sukupuolen ja kutsumuksen kamppailua.

– Oma tutkimukseni historian sisarista avautui vaiettuun kutsumusperäiseen uupumukseen. Palvelustyöstä ja tekemisestä tuli tärkeämpää kuin uskosta, olemisesta ja vastaanottamisesta. Martta-ihanteen eli suorittamisen perintönä ovat kansantautinamme vaativaisuus ja ahdistuneisuus, miettii Ulla Maija Kauppinen-Perttula.

Ahl-Waris arvelee, ettei kutsumusta välttämättä arvosteta tänä päivänä.

– Onko niin, että kutsumus usein yhdistetään niin sanottuihin 'naisten ammatteihin' – sairaanhoitajiin, kätilöihin, opettajiin, jopa tutkijoihin. Se voi muodostua kiroksi. Ja mikäli naisten lasikatto harmittaa, voi aina ironisesti muistaa Birgitan sanat: ’ollakseen Maria, naisen pitää olla myös Martta’. 

Elämän tarkoitus voi löytyä kutsumuksesta

Hänen mukaansa kutsumustaan seurannut Birgitta voi kuitenkin olla hyvä esikuva nykyihmiselle.

– Nykyaikana ihmisillä on suuria odotuksia ja meidän tulee melkein 'suorittaa elämää'. Tuntuu, etteivät kaikki ehdi kuunnella kutsumustaan. Siksi moni onkin alkanut taas pohtia elämän perimmäisiä kysymyksiä, kertoo Ahl-Waris, joka itse on toiveammatissaan historioitsijana ja toteuttaa omaa kutsumustaan Birgitta-tutkijana.

Hän on oppinut Birgitalta peräänantamattomuutta ja oman kutsumuksen seuraamista.

– Hän oli varsinainen tahtonainen. Birgitan ilmestyksistä löytyy hengen ravintoa halukkaille sekä jopa muutama viisas sana nykyihmiselle lohduksi.

Kutsumuksen ilo tulee usein siitä, että mikäli saa seurata kutsumustaan, tulee onnelliseksi.

– On fantastista, kun voi uppoutua johonkin asiaan ja työskennellä jonkun aatteen tai idean puolesta. Henkilökohtaisesti voin todeta: jokainen päivä, jolloin saan työskennellä kutsumustani seuraten historian parissa, on hyvä päivä. 

Kirsi Airikka
Kuvat: Jussi Laitinen

BIRGITTA-KAUPUNKIVAELLUS

la 15.10. klo 10–18

Erilaiset kutsumukset

  • klo 10: Härmälän kirkko: sämpyläkahvit (tarjoilu klo 9.30). Orientaatio ja matkaan siunaaminen
  • Hiljainen vaellus Arboretumin kautta Viinikan kirkkoon. Mietiskelytehtävä
  • klo 12.15: Hiljainen keittolounas
  • klo 13: Luento ”Birgitta pyhiinvaeltajana”, tutkija, FT Eva Ahl-Waris
  • klo 14: Vaellus keskustellen Kalevankankaalle, jossa luento kutsumustaan noudattaneesta tamperelaisesta henkilöstä
  • klo 15.15: Vaellus jatkuu Sorsapuistoon. Sisäinen matka itseen. Vaellus jatkuu omaan tahtiin Tammelan kautta Finlaysonin alueelle
  • klo 17: Saapuminen Finlaysonin kirkkoon. Luento ”Kutsumuksen ilo ja kiro ”, tutkija, FT Eva Ahl-Waris. Birgitta-messu. Teetarjoilu.
  • Vaeltajalla on hyvä olla mukana välipalaevästä ja vesipullo, omat ea-välineet, halutessa kävelysauvat. Vaelluksen maksu 10€ käteisenä

Ilmoittautuminen 12.10. mennessä:

anita.kuusela@evl.fi, p. 050 420 7788


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi