Jarkko Aholan mieltä lämmittää aito esiintyminen

Esiintymisten harjoittelemiseksi bändi kokoontuu yhteen ja soittaa kappaleita läpi. Välispiikit sun muut kuviot tulevat kuitenkin vasta itse hetkessä.

Tampereen tuomiokirkon joulukonsertissa Ahola oli edellisvuotta vapautuneempi, varsinkin konsertin loppupuolella, ja nauratteli kommenteillaan yleisöä.

Suurimman osan aikaa yleisö kuitenkin tunnelmoi tarkkaan kuunnellen, ja esiintyjä erehtyi luulemaan, ettei porukka tykkäisi.

Viimeistään Varpunen jouluaamuna ja Sylvian joululaulu saivat kuitenkin kyyneleitä silmänurkkiin. ”Hevikiekaisua” saatiin odotella, toisaalta jossain paikoin loppukiekuna oli turhaan.

Kommentit joulukeikoista ovat olleet enimmäkseen kehuvia, mutta joku kutsui Aholan esiintymistä ”kaameaksi kirkunaksi”. Laulaja tyytyy toteamaan, että kannattaa kuunnella ensin levyltä ja miettiä, miellyttääkö ilmaisu vai ei.

– Tosin usein olen kuullut, että livenä kuulostan paremmalta kuin levyllä.

Ahola on kierrellyt kirkkoja joulun alla jo kolmatta kertaa. Miltei kaikki konsertit ovat olleet loppuunmyytyjä; niin myös Tampereella.

Näille kiertueille Ahola päätyi sattuman ja televisiossa esitetyn Jouluksi kotiin -konsertin kautta.

– Sitä kautta levy-yhtiö bongasi minut. Se johti joululevyihin ja ne taas kiertueisiin.

Raskasta Joulua -rundilla hän aloitti vuodesta 2006. Tänä vuonna hän ei ole ollut mukana aikataulusyistä.

Lällyä vässyköille?

 Nykyään Jarkko Ahola on suunnannut hevistä kevyempään, myös uuden Romanssi-albumin myötä.

– Ainakin nuoremmilla identiteetti rakentuu osin musiikin varaan, ja silloin toisenlainen ilmaisu voi tuntua vähän uhkaavalta tai väärältä. Siinä on vähän heimoajattelua sun muuta mukana. Vanhemmiten sitten yleensä tällaiset raja-aidat väistyvät.

– Muistan kyllä itsekin nuorempana olleeni Heavy Metal, ja vähän kesympi materiaali kuulosti yleensä niin sanotusti paskalta.

– Nykyäänkin asia on välillä noin, mutta se ei yleensä johdu musiikkityylistä. Ja tietty on vielä paljon miehiä, joille periaatteesta sellainen aidosti koskettava materiaali on lällyä ja vässyköitten puuhaa, heh.

Lyriikat syntyvät lopuksi

 Joulukiertueen jälkeen on edessä lepoa, uuden materiaalin hiomista ja äänityksiä.

– Aloitimme oman materiaalin äänitykset marraskuussa ja jatkamme sitä ensi vuonna. Lisäksi olisi tarkoitus tehdä keväällä kiertue hieman iisimmällä otteella, kenties pienemmällä miehistöllä. Mitä muuta tulee, en tarkalleen tiedä.

Ahola on esiintyjän lisäksi myös säveltäjä ja sanoittaja. Miten sävellykset syntyvät?

– Yleensä otan kitaran käteeni ja tapailen vain jotain, kunnes huomaan, että nyt on käsillä jotain, mitä voisi kehittää eteenpäin. Äänitän puhelimella nopeasti idean talteen ja myöhemmin kuuntelen sitä ja jos vaan ideaa syntyy, jatkan kappaleen tekemistä.

– Sitten vuorossa voi olla esimerkiksi paremman demon tekeminen tietokoneen avulla, jolloin hahmottelen sovitusta, tempoa ja sen sellaista.

- Yleensä viimeiseksi tulee lyriikat, koska ne ovat minulle vaikein juttu. Yleensä sävellys antaa kipinän johonkin aiheeseen tai tunnelmaan, josta alan rakentamaan tekstiä.

Karsea valokuvissa?

 Ahola vaikuttaa olevan tarkka imagostaan.

– Onko näin? Jotenkin itsestäni tuntuu, että tuo imago on ajat sitten alkanut elää omaa elämäänsä, koska olen ollut niin monessa mukana. On Teräsbetonia, Northern Kingsiä, AHOLAa, Raskasta Joulua, joululevyt ja nyt Romanssi.

– Luulisin, että imagoja on aika monta tuolla ihmisten mielissä. Valokuvien suhteen olen tarkka, koska yleensä näytän aika karsealta niissä. Toisilla on onni olla valokuvauksellinen.

Miten hyvin ”esiintyjä-Jarkko” vastaa sisintä Jarkkoa?

– Kyllähän se esiintyjä-Ahola nykyään on aika sama mies kuin siviilikin. Tietenkin siinä on vain osa minusta, kun laulaminen ja esiintyminen nyt vain on yhdenlaista, tai siis kahdenlaista tekemistä. Kaikki puoleni (mitä ne nyt sitten ovatkaan) tuskin lavoille ja estradeille kuuluukaan.

Akaan Seudun jutussa miestä kutsuttiin ”Akaan Pavarottiksi”, ja olen monesti kuullut myös määritelmän ”iki-ihana Jarkko”. Miltä nämä kuulostavat?

– Akaan Pavarotti taisi tulla Juhani Merimaan suusta Tähdet, tähdet -ohjelmassa ja jäi sitä kautta elämään. Kyllähän tällaiset liikanimet tuntuvat ihan mukavilta. Yleensä ovat merkki siitä, että ihmiset ovat artistin noteeranneet. Miten totuudenmukaisia nämä ovat, on sitten eri asia.

Tampereesta on tullut Toijalassa syntyneelle Aholalle kotikaupunki.

– Jotenkin muut kaupungit ei vaan tunnu samalta. Olen aina digannut tästä avoimesta meiningistä vailla kuppikuntia ja karsastelua. In Tampere we REALLY have this thing called Reilu meininki.

– Hieman nämä tunnelit, tornitalot ja raitiovaunut haiskahtavat omaan nenääni huonolta suunnalta. Jotenkin kaipaisin jatkossakin sellaista tasa-arvoista ja mutkatonta meininkiä. Nyt tuntuu, että pääomat, raha ja päättäjät puhuvat keskenään vähän liikaa.

Teksti: Asta Kettunen
Kuvat: Hannu Jukola

Jarkko Aholan joulu Sillan sivulla A 18

Jarkko Aholan virallinen sivu

Jarkko Ahola Facebookissa

Ahola band netissä

Ahola band Facebookissa

Ahola bandissa myös:

Antti Karhumaa: kitara, taustalaulu
Jari Laitinen: basso, taustalaulu
Antti Mäkelä: rummut, taustalaulu