Miksi maallikko jakaa ehtoollisen?

Esikoislestadiolaiset ry:n Tampereen rukoushuoneella vietetään 5. kesäkuuta ehtoollista, joka toimitetaan maallikkovoimin. Pitääkö tieto paikkansa, Esikoislestadiolaiset-yhdistyksen saarnaaja Seppo Parviainen?

– Esikoislestadiolaiset ry:n Tampereen paikallisosasto järjestää ehtoollistilaisuuden (HPE) 5.6.2016 omalla rukoushuoneellaan normaalin sunnuntaiseuratilaisuuden jälkeen. Tilaisuus ei ole evankelis-luterilaisen kirkon tilaisuus, vaan Esikoisseurakunnan oma, jossa palvelevat seurakunnan omat saarnaajat ja kristityt seurakunnan jäsenet.

Tampereen seudun esikoislestadiolaiset kokoontuvat tilaisuuksiin omassa rukoushuoneessaan, joka sijaitsee Viinikan kirkon vieressä.

Jotkut esikoislestadiolaisiin kuuluvat seurakuntalaiset ovat Tampereen seudulla toimittaneet myös kasteita maallikkovoimin. Pitääkö tämä paikkansa?

– Totta on, että liikkeen saarnaajat ovat kastaneet muutamia lapsia. Tämä toiminta jatkuu edelleen.

Median mukaan esikoislestadiolaisen liikkeen maallikot ovat toimittaneet kasteita ja ehtoollisia jo useilla paikkakunnilla Suomessa (Kotimaa 28.1.2016). Miksi esikoislestadiolaiset ovat alkaneet toimittaa omia sakramentteja ja miksi näin tapahtuu myös Tampereella?

– Totta on sekin, että monilla paikkakunnilla maassamme on maallikkovoimin suoritettu sekä lasten kasteita että ehtoollistilaisuuksia viime vuoden puolelta lähtien. Tänäkin vuonna ovat monet paikkakunnat ilmoittaneet ottavansa tämän menettelyn käyttöönsä.

– Tunnettu Lutherin periaate on, että Raamattu on kristillisen elämän korkein auktoriteetti, jonka valossa kaikki oppi ja elämä on arvosteltava ja ojennettava. Tähän perustuen olemme olleet huolissamme pitkään kirkkomme tilasta. Luopuminen Jumalan sanasta on tapahtunut monessa kohdassa.

– Näitä asioita ovat esimerkiksi naispappeus, liberaaliteologian yleistyminen julistuksessa, ekumeeninen kehitys yhteisine julistuksineen ja sitä kautta lähestyminen katolista kirkkoa ja paavia sekä samaa sukupuolta olevien parisuhteiden siunaamiset. Syitä on monia muitakin.

– Haluamme, että yhtenäinen käytäntö on koko kristillisyydessä sakramenttiasiassa, joka on jo vuosia vallinnut Ruotsin, Norjan ja Amerikan esikoiskristillisyydessä.

Kaikki Tampereen seudun herätysliikkeeseen kuuluvat eivät kuitenkaan kannata maallikkosaarnaajien toimittamia sakramentteja. Kannatatteko ja toimitatteko itse niitä?

– On selvää, että näin suuri muutos perinteiseen käytäntöön nostaa kysymyksiä monien mielessä. Jotkut jäsenistöstä eivät ole voineet hyväksyä tätä uutta käytäntöä vedoten omaantuntoonsa, ja muutamat peläten kirkkosuhteiden kariutumista. Kuitenkin valtaosa liikkeen jäsenistä tuntuu kannattavan tämän uuden järjestelyn käyttöön ottoa.

Miten omien sakramenttien aloittamisesta on päätetty liikkeen sisällä?

– Olemme keskustelleet vuosien varrella asiasta kristillisyytemme vanhinten kanssa ja saaneet neuvot tähän asiaan. Paikkakunnat, jotka ovat ottaneet sakramentit maallikkojen toimitettavaksi, ovat itse tehneet päätöksen tässä asiassa.

Miten oman sakramenttikäytännön aloittaminen vaikuttaa liikkeen toimintaan ja tulevaisuuteen Tampereen seudulla?

– Käytäntö aiheuttaa työmäärän lisääntymistä erityisesti sananpalvelijain osalta. Myös kirkon suhtautuminen vaikuttaa tiettyihin ratkaisuihin. Kirkon tilojen saanti käyttöömme nykyisellään seuraa piispojen ohjeistusta. Olemme keskustelleet asian tuomista käänteistä muun muassa Tampereen seurakuntien kirkkoherrojen kanssa. Rippikoulu -ja nuorisotyö omassa piirissä lisääntyy. Liikehän kasvaa etupäässä sisältä päin. Uskomme Jumalan siunaavan kristillisyyttämme tulevaisuudessakin Tampereella.

Millaista suhtautumista toivotte asiaan evankelis-luterilaiselta kirkolta?

– Tietysti toivomme kirkon taholta ymmärtämystä ja hyvää yhteistyöhenkeä sillä saralla, jolla voimme olla yhteistyössä. Tällä hetkellä piispojen kannat tosin ovat aika lailla meitä vastaan. Olemme jatkossakin ev. lut. kirkon jäseniä ja maksamme kirkollisveromme nurkumatta. Toistaiseksi ainakin vielä papit vihkivät parimme ja siunaavat vainajat kirkkomaahan.

Kuinka paljon Tampereen seudulla on esikoislestadiolaisia? Kuinka paljon heitä on Suomessa?

– Esikoislestadiolaisia on Tampereen alueella noin 600 jäsentä sekä suuri joukko lapsia ja nuoria. Kaikkiaan Suomessa on noin 10 000 esikoislestadiolaista.

Miten asiaan suhtautuu Eteläinen seurakunta?

Millaisiin toimenpiteisiin Tampereen Eteläinen seurakunta mahdollisesti asiassa ryhtyy, kirkkoherra Jussi Mäkinen?

– Olen pitkin kevättä kuunnellut herätysliikkeen väen kertomuksia; lähinnä niiden ihmisten, jotka kokevat tilanteen vaikeana, jopa ahdistavana.

– Lapin vanhinten päätös jakaa liikettä ja Tampereellakin näkyy uusia avauksia perinteisten ehtoollishetkien ja seurojenkin pitämiseksi kirkon tiloissa. Tilanne on herättänyt liikkeen jäsenissä myös syvällistä hengellistä ja teologista pohdintaa sakramenttien merkityksestä ja hengellisen elämän ydinkohdista. Tämä on tietysti hyvä asia kaiken kipuilun keskellä. Ymmärrän, että oma roolini on tähän asti ollut vastuuhenkilöiden kuuntelijana ja yhteisen keskustelun ylläpitäjänä.

– Kirkkoherrana odotan piispan linjausta asiassa. Kirkon jumalanpalveluselämä on avoinna kaikille sitä kaipaaville ja näin ollen ajattelen että esimerkiksi iltakirkkomme jatkuvat niin kuin tähänkin asti papin toimittamina ja maallikoiden avustamana. Mihinkään erityisjärjestelyihin emme lähde.

Miten kirkko suhtautuu, Tampereen piispa Matti Repo?

Miten evankelis-luterilainen kirkko suhtautuu maallikkovoimin toimitettuihin ehtoollisiin ja kasteisiin, Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo?

– Sekä luterilainen tunnustus että kirkon järjestys edellyttävät, että sakramentteja toimittavat vain virkaan vihityt papit. Tästä poikkeaminen johtaa omiin, erillisiin jumalanpalveluksiin ja ajan mittaan oman kirkkokunnan perustamiseen.

Millaisiin toimenpiteisiin Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli mahdollisesti asiassa ryhtyy?

– Piispat ovat jo pitkään käyneet keskustelua esikoislestadiolaisen liikkeen kanssa pitääkseen sen kirkon sisäpuolella. Mahdollisuudet siihen ovat kuitenkin rajatut, sillä piispallinen kaitsenta yhdistysten osalta on korkeintaan sanan valtaa, ei lainkäyttöä. Omien sakramenttien viettämisen vuoksi tuomiokapituli ei kuitenkaan enää voi myöntää esikoisliikkeelle oikeutta pitää kirkollisia rippikouluja.

Miten oman sakramenttikäytännön aloittaminen vaikuttaa herätysliikkeen toimintaan ja tulevaisuuteen Tampereen seudulla?

– Siellä, missä liike on aloittanut omien sakramenttien toimittamisen, seurakunta ei enää voi tehdä sen kanssa yhteistyötä eikä esimerkiksi antaa sen käyttöön tiloja. Siellä, missä halutaan pysytellä kirkon tunnustuksessa ja järjestyksessä, yhteistyö jatkuu.

”Seurapuheissa vaaditaan kuuliaisuutta”

Esikoislestadiolaiset ovat ottamassa kirkon sakramentit eli kasteen ja ehtoollisen toimittamisen omiin käsiin myös Tampereen seudulla. Liikkeen rukoushuoneella vietetään ehtoollista maallikkovoimin sunnuntaina 5. kesäkuuta.

– Tämä tarkoittaa, että luterilaisen kirkon pappia ei kutsuta toimittamaan ehtoollista. Sen toimittavat liikkeen omat saarnaajat, jotka ovat maallikoita, kertoo herätysliikkeen jäsen.

– Asiasta ei ole keskusteltu seuroissa eikä jäsenten mielipidettä ole kysytty. Avoimuudesta ei ole tietoakaan. Joukko saarnamiehiä on päättänyt asiasta keskenään.

Jäsen on myös kuullut, että muutamia kasteita olisi toimitettu maallikkovoimin Tampereen seudulla.

Kirkon sakramenttien ottaminen omiin käsiin tuntuu herätysliikkeen jäsenestä ikävältä ja surulliselta.

– Asia jakaa mielipiteitä liikkeen sisällä. Minulla on käsitys, että enemmistö kannattaa maallikoiden toimittamia sakramentteja.

Itse hän ei asiaa hyväksy.

– Esikoislestadiolaiset on evankelis-luterilaisen kirkon herätysliike. Tavoitteena on ollut toimia ja tehdä herätystä kirkon sisällä Lars Levi Laestadiuksen esimerkin mukaan.

Jäsen arvelee, että Ruotsin Lapissa toimivat esikoislestadiolaisten ”vanhimmat” kannustavat myös suomalaisia saarnaajia toimittamaan ehtoollisia ja kasteita.

Kyseessä on koko liikkeen ylintä hengellistä valtaa käyttävä saarnaajajoukko, joka toimii pohjoisen Ruotsin seurakunnissa.

– Heitä kutsutaan myös "hengelliseksi hallitukseksi". Yhdistyksen säännöt eivät tätä hallitusta tunnista eikä sillä pitäisi olla mitään juridista valtaa. Jäsenille on epäselvää, miten tämä hallitus on valtansa saanut.

Jäsenen mukaan Lapin vanhimpien merkitys on selvästi korostunut saarnapuheissa myös Tampereen rukoushuoneella.

– Tuntuu, että sieltä tulleet neuvot on nyt otettu opiksi ja uskomisen ehdoksi.

Jäsentiedotteen mukaan näitä Lapin vanhimpia saapuu jälleen vierailulle kesällä Tampereelle. 

– Seurapuheissa toistetaan kuuliaisuutta. Niillä, jotka eivät kannata ja ymmärrä Lapin vanhimpien oppeja, ei ole kuulemma lupa uskoa taivaaseen pääsyyn. Pitäisikö minun siis rukoilla sen puolesta, että alkaisin ymmärtää saarnaajien toiminnan, ihmettelee jäsen.

Hän kertoo, että sakramenttiasia on aiheuttanut suurta hämmennystä liikkeen sisällä. Monet ovat lopettaneet seuroissa käymisen. Kiista repii ihmissuhteita myös perheiden sisällä.     

Jäsen on huolestunut esikoislestadiolaisen herätysliikkeen tulevaisuudesta.

– Sakramenttien ottaminen omiin käsiin merkitsee väistämättä eristäytymistä ja pahimmillaan irtautumista kirkosta. Mutta onko oikein, että meidän kirkon oppeja kannattavien pitäisi luopua yhteisöstämme, miettii jäsen, jonka puoliso sekä kummankin perhe on ollut mukana liikkeessä sukupolvien ajan.

Teksti: Kirsi Airikka
Kuva: Jussi Laitinen