Millaisia vapaaehtoisia Naisten Pankki lähettää maailmalle?

Nepalin Devichourin naisosuuskunnan väkeä osuuskuntatalon edessä. Kirsi Itkosen (kuvassa takana) tehtävänä oli arvioida Kirkon Ulkomaanavun Naisten Pankin hanketta, jonka tarkoituksena on ollut edistää Lalitpurin alueen naisten taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia. Kuva: Kirsi Itkonen

Mistä vapaaehtoisohjelmassa on kyse, Kirkon Ulkomaanavun toimeentuloasiantuntija Ulla Sarasalmi?

– Skills Donation -ohjelma antaa eri alojen ammattilaisille mahdollisuuden lahjoittaa osaamistaan kehitysmaiden naisten hyväksi Naisten Pankin rahoittamissa hankkeissa. Aloite lähti Naisten Pankin aktiiveilta, ja keväällä käynnistetty ohjelma on otettu loistavasti vastaan.

– Jo ensimmäinen hakukierros Nepaliin näytti, että tarjolla on rautaista ammattitaitoa aloilla, joista kohdemaissa on suurta kysyntää. Hakijoiden joukossa oli sapattivuotta viettäviä osaajia ja koulutusalan ammattilaisia, joilla kesäkausi on työn puolesta hiljaista aikaa.

– Ihmiset haluavat selkeästi jakaa osaamistaan rahalahjoitusten lisäksi. Työskentely erilaisessa ympäristössä tarjoaa kehittymisen mahdollisuuden myös tekijälle itselleen.

Millaista asiantuntija-apua erityisesti kaivattaisiin, ja millaisiin tehtäviin?

– Asiantuntemus kohdentuu aina johonkin hankkeessa olevaan tarpeeseen, johon haemme juuri oikeaa osaajaa tai tekijätiimiä. Tehtävät on tarkkaan rajattu. Kenttäosuus hankekohteessa kestää 1–4 viikkoa. Lisäksi voi olla mentorointityyppistä tukea Suomesta.

– Ensimmäinen haku kohdistui Nepaliin, minne haimme yrittäjyyden asiantuntijaa POWER-hankkeen tulosten arviointiin osana paikallista tiimiä. Jatkossa on avautumassa paikkoja muun muassa liiketoiminnan suunnitteluun, markkinatutkimukseen, yrittäjyyskoulutukseen ja näiden taitojen kouluttamiseen paikalliskumppaneille.

– Valittu osaaja perehdytetään hankkeeseen ja kohdemaahan ennen matkaa, ja tehtävän jälkeen hän raportoi siitä Naisten Pankille. Tämä lisää myös toiminnan läpinäkyvyyttä ja tietoa tuloksellisuudesta.

Voiko kuka tahansa tarjoutua auttamaan, vai kutsuuko Naisten Pankki itse lähtijät?

– Lähtijät valitaan pääsääntöisesti avoimen haun ja haastattelujen perusteella. Julkaisemme tehtävät muun muassa Naisten Pankin verkkosivulla ja Facebookissa, joita kannattaa seurata.

– Naisten Pankille voi myös lähettää avoimen hakemuksen yhteistietoineen. Näin voi varmistaa, että saa ensimmäisten joukossa tiedon avautuvista tehtävistä. Työstä ei makseta palkkiota, mutta kaikki tehtävään liittyvät kustannukset korvataan.

– Oman ammattialan osaamisen lisäksi tarvitaan kykyä joustaa olosuhteiden mukaan. Aiempi työskentely tai asuminen kehitysmaassa on selkeä etu joissakin tehtävissä, mutta aina sitä ei edellytetä. Kannattaa siis ottaa yhteyttä etukäteen ja seurata Naisten Pankin viestintää.

Jyväskyläläinen metsätalouden lehtori Kirsi Itkonen on ohjelman ensimmäinen asiantuntija, joka työskenteli Nepalissa kolmen viikon ajan. Miten lähtöpäätös syntyi?

– Näin ilmoituksen Skills Donation -paikasta Nepaliin Naisten Pankin sivuilta. Tehtävä vaikutti kiinnostavalta sekä ammatillisesti että kulttuurillisesti. Olen työssäni ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa muutamaa hanketta, ja nyt tarjoutui mahdollisuus arvioida Kirkon Ulkomaanavun hanketta Nepalissa. Nepal on tuttu maa, sillä olen asunut siellä reilut kaksi vuotta 1990-luvun lopulla. Ajankohta oli myös sopiva näin kesäloman aikaan.

– Uusi mahdollisuus lahjoittaa omaa osaamista, ammattitaitoa ja kokemusta, on mielestäni tosi hyvä. On monenlaisia keinoja auttaa ja tehdä hyvää kehitysmaiden naisten hyväksi, ja tämä ohjelma on yksi niistä.

Millainen kokemus työtehtävä ja matka olivat?

– Tehtävänä oli arvioida Kirkon Ulkomaanavun hanketta, jonka tarkoituksena on ollut edistää Lalitpurin alueen naisten taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia. Tutkin, millaisia vaikutuksia hankkeella on ollut alueen naisten asemaan ja oikeuksiin, mitkä ovat parhaat käytännöt ja mitä on opittu.

– Evaluointitiimiä johti nepalilainen Laxmi N Sah, ja minun tehtäväni oli auttaa häntä tutkimusmetodologian tekemisessä, kysymyslomakkeiden laatimisessa ja ryhmäkeskusteluissa. Vastuullani oli käydä ryhmäkeskustelut naisyrittäjien kanssa.

– Lopuksi avustan Laxmia johtopäätösten ja suositusten teossa ja arviointiraportin kirjoittamisessa. Tehtävä on siis kaikin puolin selkeä kokonaisuus, työteliäs ja vaativakin. Työrupeama oli intensiivinen, ja kolmeen viikkoon mahtui vain kaksi vapaapäivää.

Mikä reissussa oli antoisinta, ja mikä taas haastavinta?

– Antoisinta oli nähdä muutos. Kun kävimme kylissä keskustelemassa osuuskunnan jäsenien ja naisyrittäjien kanssa, pääsimme näkemään paikan päällä, miten elämä sujuu. Oli upeaa nähdä, että elintaso on noussut.  Naiset ovat aktiivisia ja rohkeita sekä iloisia ja ylpeitä omasta menestyksestään.

– Hienoa on, että naiset säästävät aktiivisesti ja ottavat lainaa. He ovat kehittäneet esimerkiksi vihannestenviljelytaitojaan ja ansaitsevat enemmän kuin ennen. Kun tuloja on enemmän, perheellä on varaa syödä lihaa kerran viikossa, kun aikaisemmin se oli mahdollista kerran kuukaudessa. Naisilla on ollut mahdollisuus hankkia kylävaatteet, ja käydä kylässä ja osuuskunnan kokouksissa.

– Kiinnostavaa oli myös työskennellä nepalilaisen tiimin kanssa, ja tutustua uusiin ihmisiin. Myös tutustuminen Kirkon Ulkomaanavun paikalliseen henkilökuntaan oli mieluista.

– Haastavinta olivat monsuunin tuomat ongelmat. Tiet olivat paikoitellen huonossa kunnossa, emmekä päässeet kaikkiin paikkoihin. Myös liikenne Kathmandussa ja laaksossa on kaoottinen. Matkoihin menee paljon aikaa.

Kirsi Airikka