Musiikilla on suuri merkitys ihmiselle

Musiikin vaikutusten ja merkitysten tutkimus on nopeaan tahtiin lisääntynyt ja siinä on hyödynnetty nykyaikaisia tutkimusmenetelmiä.

Erkkilän mukaan uutta tietoa musiikin vaikutuksista on saatu esimerkiksi aivokuvantamismenetelmillä, välittäjäainetutkimuksilla, autonomisen hermoston toiminnan tutkimisen kautta sekä musiikin ja liiketutkimuksen avulla.

– Suomalainen tutkimus on kaikilla näillä osa-alueilla maailman huippua. Monet oletukset musiikin suotuisista vaikutuksista ihmisille ovat osoittautuneet tosipohjaisiksi myös laboratoriotutkimuksissa.

Musiikki vaikuttaa tunteisiin ja on myös tapa käsitellä ja säädellä tunteita.

– Kliiniset havainnot musiikkiterapiassa ja musiikkipsykologiassa vahvistavat tämän. Lisävahvistusta oletuksille on tullut muun muassa aivotutkimuksesta.

On huomattu, että musiikin kuunteleminen ja laulaminen tuottavat mielihyvää ja saavat ihmiset toteuttamaan sitä yhä uudelleen.

– Asiaa voidaan perustella sekä fysiologisilla että psykologisilla tekijöillä. Usein sanotaan, että musiikki jatkaa siitä, mihin sanat loppuvat. Tämäkin sanonta on saanut tutkimuksellista vahvistusta.

Erkkilä vahvistaa, että musiikilla on iso sosiaalinen merkitys. Esimerkiksi konserteissa käynti, kuorolaulu, karaoke ja yhtyesoitto ovat varsin suosittuja harrastuksia.

– Tutkimusten mukaan kuorossa laulaminen korreloi korkeamman elinikäennusteen kanssa. Musiikki on myös tutkitusti mainio tunteiden säätelyn keino, jota esimerkiksi nuoret hyödyntävät paljon.

Musiikilla on huomattavan paljon yhteenkuuluvuuden tunnetta lisääviä vaikutuksia. Musiikin kautta myös samanhenkiset ihmiset löytävät helposti toisensa.

– Nuorten kohdalla voidaan puhua jopa erilaisista viiteryhmistä, jotka jakavat nuoria ryhmiin. Tyypillisesti kaikilla tällaisilla ryhmillä on oma mielimusiikkinsa. Näin ollen musiikki on oleellinen osa ryhmään kuulumista ja yhteishenkeä.

Professorin mukaan musiikkia käytetään tuloksekkaasti terapiamuotona ja kuntoutuksessa sairauksista toipumisessa.

– Eniten musiikista on ollut apua skitsofreniatyyppisissä sairauksissa, lasten ja nuorten mielenterveysongelmissa, autismissa sekä masennuksen ja ahdistuksen hoidossa. Myös oppimis- ja hahmotushäiriöissä sekä aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa on saatu lupaavia tuloksia.

Kirsi Airikka 

Musiikki on yhteinen kieli seurakunnassakin

Musiikki on olennainen osa seurakuntaelämää. Tampereen seurakunnissa järjestetään vuosittain satoja konsertteja ja yhteislaulutilaisuuksia. Messuissa, hartaushetkissä, kerhoissa ja leireillä on myös mahdollisuus laulaa yhdessä.

Tampereen seurakunnissa toimii 32 kuoroa sekä muutamia soitinryhmiä. Lisäksi seurakuntien kanssa tekee yhteistyötä 15 paikallista kuoroa sekä Kamarimusiikkiseuran orkesteri.

Seurakuntalaisten musiikkielämästä huolehtii kaikkiaan 20 kanttoria. Lisäksi musiikkityötä tekevät kasvatuksen kanttori, musiikkisihteeri ja nuorisomuusikko.

Seurakuntien musiikinopetuksessa on mukana 500 nuorta kirkkomusikanttia. Soitinvalikoimassa on tarjolla 13 eri instrumenttia. Kirkkomuskariryhmiä on tällä hetkellä 62 ja niissä on mukana 520 lasta.

Miksi musiikilla on niin keskeinen merkitys kirkossa, Tampereen seurakuntien musiikkisihteeri Kirsi Mäki?

– Luterilainen kirkko on sekä sanan että sävelen kirkko. Musiikki on Jumalan suuri lahja. Se kantaa evankeliumia ja antaa sanalle soivan muodon. Raamattukin kehottaa ylistämään Jumalaa lauluin ja soittimin.

Mäki muistuttaa, että Raamatussa on kolme varsinaista musiikkikirjaakin: Psalmit, Valitusvirret, sekä Laulujen laulu eli entinen Korkea veisu.

Kasvatuksen kanttori Maiju Häyrynen arvelee, että hengellinen musiikki voi auttaa ja vahvistaa uskon syntymistä.

– Musiikki on yhteinen kieli eri-ikäisten ja eri kulttuurista tulevien ihmisten välillä. Musiikki yhdistää ja koskettaa ihmisiä erityisellä tavalla.

Kirsi Airikka