Arkisto 2016
Yhdistymisellä voimaa ruohonjuuritasolle
- Yhdistykset ovat tehneet läheistä yhteistyötä tähänkin saakka, painottavat Setlementti Tampereeksi muuttuneen yhdistyksen toiminnanjohtaja Sami Wirkkula ja toimialajohtaja Anne Myllylä.
Yhdistysten työmuodot säilyvät ennallaan. OmaPolku- ja Naapuri-nimet jäävät historiaan, ja jatkossa puhutaan esimerkiksi Tullin ja Hatanpään toimipisteistä.
Wirkkula perustelee yhdistymistä ennen kaikkea sillä, että päällekkäistä hallintoa purkamalla ihmisten kanssa tehtävään työhön jää enemmän voimavaroja. Myös esimiestuen saanti helpottuu.
– Yhdistymisen turvin pystytään kehittämään ja tukemaan uusia toimintamalleja.
Yksiköiden välistä yhteistyötä voidaan kehittää ja uusia hankkeita voidaan käynnistää sisällöltään laajempina kokonaisuuksina. Esimerkiksi Tampereen Tyttöjen Talo ja Omavoima ovat jo valmistelleet yhteistä seksuaaliterveyshanketta asiakkailleen.
– Tuen tarve on hyvin samanlainen, olivat ihmisen ominaisuudet millaiset tahansa. Siksi voidaan käyttää toimintamalleja, joita on kehitetty eri työmuodoissa, Myllylä pohtii.
– Setlementtihenkeen kuuluu, että työyhteisöjen hyvinvoinnista pidetään huolta. Kun meille on tullut harjoittelijoita, he ovat sanoneet, että ”onpas täällä mahtava henki”.
Yhdistymistä voi perustella myös rahalla, sillä rahoituksista neuvoteltaessa isompi toimija tulee huomatuksi paremmin.
Uudet ostopalvelut täytyy kilpailuttaa, ja silloin voittoa tavoittelematon yhdistys on kaupallisten yritysten kanssa samalla viivalla. Talous onkin aiheuttanut myös haasteita.
Yksi keino vastata ajan haasteisiin on etsiä kumppaneita yhteistyöhön. Muita keinoja ovat yhteistyö-, allianssi- ja rahoitusjärjestelyt.
Tullin tiloissa jatkavat Voimavirta, Omavoima sekä nuorten elämänhallintaan liittyvä NEO - OmaPolku -toiminta. Taide- ja kulttuuripainotteinen NEO - OmaPolku tekee tällä hetkellä tiivistä yhteistyötä Tampereen kaupungin kanssa, toteuttamalla yhteistä kolmivuotista pilottihanketta.
Nuoria erityisominaisuuksin
Vanhempien perustama OmaPolku aloitti toimintansa 13 vuotta sitten taide- ja kulttuuripajasta. Silloin oli tarve uudistaa kenttää.
– Ei tehdä työtä kehitysvammaisten parissa, vaan yhdessä nuorten kanssa, joilla on erityisominaisuuksia. Nuorten taidot tulevat esiin eri tavoin, esimerkiksi taiteen kautta, Myllylä kuvaa.
Kun Setlementti Naapuri vuonna 1994 perustettiin, yhteiskunnassa oli hätää ja puutetta. Nyt parissamme on yhä enemmän ihmisiä, esimerkiksi maahanmuuttajia, joilla on traumaattisia kokemuksia tai muuten haastavia elämäntilanteita. Työssä ollaankin ruohonjuuritasolla.
Nykyään jotkut haluavat auttaa lyhyen aikaa ja toiset toimia pitkään samassa paikassa.
– Yhteiskunnassa käydään keskustelua siitä, mitä on vapaaehtoistyö. Esimerkiksi Miesten talo Mattila on ollut osaltaan luomassa uudenlaista vapaaehtoistyön käsitettä: miehet ovat rakentaneet Mattilan sisällöt ja työtekijät mahdollistavat sen toiminnan, Wirkkula kertoo.
– Vapaaehtoistyön pitää olla mahdollista kaikille, Myllylä lisää.
Suomalaisen setlementtityön ajatuksena on toimia uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumattomana. Avun tarvitsijoita tuetaan parantamaan elinolosuhteitaan omiin voimavaroihinsa luottaen.
Nyt aikeet asumistuen ja työkyvyttömyyseläkkeen
alentamiseksi huolestuttavat, sillä moni kehitysvammainen on eläkkeellä ja asuu
tuen turvin. Asumisen laatu on tärkeää.
Teksti: Asta Kettunen
Kuvat: Jussi Laitinen
