Silta arkisto 2017

10.1.2017 14.19

Maahanmuuttajatyö antaa paljon vapaaehtoisellekin

– Ihmisten kohtaaminen on ollut antoisinta vapaaehtoistyössä. Olen itse saanut kolme uutta ystävää, ja toivon, että olen voinut tukea nuorta perhettä rakentamaan tulevaisuuttaan Suomessa, miettii Anne Mäki-Rahkola, joka toimii Tampereen seurakuntien vapaaehtoistyöntekijänä maahanmuuttajatyössä.

Mäki-Rahkola on toiminut pari kuukautta kiintiöpakolaisten tukihenkilönä syyrialaisperheelle. Uusia ystäviä maahanmuuttajista ovat saaneet myös vapaaehtoistyöhön ryhtyneet Henry Paajanen ja Kim Chi Le.
Neljä hnekilöä seisoo kasassa, ja yhdellä heistä on jalkopallo käsissään.
Kim Chi, Le Henry Paajanen, Anne Mäki-Rahkola ja Outi Niemi rohkaisevat tamperelaisia vapaaehtoistyöhön maahanmuuttajien pariin. Kuva Jussi Laitinen

Luhtaanrannan leirikeskuksessa aloitti toukokuussa ryhmä, johon Paajanen muiden vapaaehtoisten kanssa alkoi kutsua Tampereelle saapuneita turvapaikanhakijoita. Illoissa oli mukana 20–30 osallistujaa, pääasiassa Irakista ja Afganistanista tulleita miehiä.

– Pelasimme lentopalloa, saunoimme, musisoimme ja grillasimme, kertoo Paajanen.

Kim Chi Le on toiminut maahanmuuttajien suomen kielen opettajana syksyn ajan. Ryhmässä on ollut osallistujia muun muassa Irakista, Somaliasta, Iranista, Nigeriasta, Kiinasta ja Brasiliasta. 

– Halusin tehdä jotakin erilaista, ja siksi hakeuduin vapaaehtoistyöhön. Työ on ollut antoisaa ja silmiä avaavaa. Olen saanut uusia ystäviä sekä opettajista että oppilaista. 

Nuorta naista on ryhmäläisten kokemusmaailmaan pääsemisessä auttanut se, että hän on itsekin toisen polven maahanmuuttaja. Kim Chi Le on syntynyt Suomessa, mutta hänen vanhempansa ovat tulleet Vietnamista.

Suurin haaste maahanmuuttajatyössä on kieliongelmat.

Syyrialaisperheellä ja Anne Mäki-Rahkolalla ei ollut aluksi yhteistä kieltä, sillä perhe ei osaa englantia. Ensimmäisellä tapaamiskerralla he keskustelivat tulkin avulla.

– Kuvasanakirjan, kännykkäsovellusten ja elekielen välityksellä aloimme kuitenkin pärjätä. Nyt osaan muutamia sanoja arabiaa, ja he osaavat jonkin verran suomea, hymyilee Mäki-Rahkola.

Miesten ryhmässäkin koettiin vaikeuksia, mutta apua saatiin englannin kielestä.

– Pikkuhiljaa joidenkin ryhmäläisten kanssa syntyi syvällisiäkin keskusteluja elämästä. Moni on kertonut hurjan elämäntarinan, joka on pysäyttänyt kuulijan. Vapaaehtoinen on voinut toivottavasti olla myös tukena kovia kokeneelle ihmiselle, miettii Paajanen.

Ihmiseltä ihmiselle

Tampereen seurakunnat tekee monipuolista kotouttamistyötä maahanmuuttajien parissa.

– Maahanmuuttajatyö ja turvapaikanhakijoiden auttaminen perustuvat lähimmäisenrakkauteen ja kristillisiin arvoihin. Teemme työtä ihmiseltä ihmiselle, sillä jokaisella on tarve tulla kohdatuksi ja nähdyksi, pohtii erityisdiakoni Outi Niemi Tampereen seurakuntien diakonian ja yhteiskuntavastuun yksiköstä.

Seurakunnan työntekijöiden rinnalla kotouttamiseen osallistuu iso joukko vapaaehtoisia.

– Vapaaehtoisten työ on todella arvokasta, ja tamperelaisilla on ollut paljon auttamishalua. Vapaaehtoisia tarvitaan kuitenkin koko ajan lisää, kertoo Niemi.

Tampereella arvioidaan olevan noin 12 000–14 000 maahanmuuttajaa, jotka ovat tulleet maahamme eri syistä. Turvapaikanpaikanhakijoita on kaupungissa edelleen noin 300. Tampereelle saapuu vuosittain 100–200 uutta kiintiöpakolaista.

Tampereen seurakunnat tarjoaa tukihenkilötoimintaa kiintiöpakolaisille, suomen kielen opetusta sekä ryhmätoimintaa turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille.

Tukea Pakolaiselle -työtä (TUPA) tehdään yhdessä kaupungin kotouttavan sosiaalitoimen kanssa. Tukihenkilö opastaa pakolaisperhettä suomalaiseen arkeen liittyvissä asioissa ja tapaa heitä viikoittain puolen vuoden ajan työparinsa kanssa.

Suomen kielen opetusta annetaan keskustassa ja Hervannassa. Opettajia tarvitaan sekä päivällä että illalla järjestettäviin opetusryhmiin. Myös suomen kielen opettajana selviytyy tavallisilla taidoilla, vapaaehtoisen ei tarvitse olla koulutukseltaan opettaja.

 – Suomen kielen omaksuminen on avain kotoutumisessa. Kaikkien vapaaehtoistyöntekijöiden tehtävänä on rohkaista maahanmuuttajia opiskelemaan ja käyttämään kieltä aktiivisesti, korostaa Niemi.

Kaikki seurakuntien maahanmuuttajatyön vapaaehtoiset saavat tehtäväänsä koulutuksen. Vapaaehtoisilta toivotaan vähintään puolen vuoden sitoutumista tehtävään.

Kirsi Airikka

Uusien vapaaehtoisten koulutus järjestetään lauantaina 28.1. Seurakuntien talossa, Näsilinnankatu 26.  Ilmoittautuminen 16.1. mennessä: anita.kuusela@evl.fi

Kerro ilmoittautuessasi, millaisesta tehtävästä olet kiinnostunut. Ilmoittautuneet haastatellaan 19.–20.1.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Älä täytä
 * Hyväksyn antamieni tietojen käsittelyn tietosuojaselosteen mukaisesti.
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja