Silta arkisto 2017
Parempi tulevaisuus kehitysmaiden lapsille
Työ tuottaa hänelle iloa ja on merkityksellistä. Kehitysmaiden naisten tukeminen on avain lasten ja koko perheen parempaan tulevaisuuteen.
Reetta Meriläinen kuuli Naisten Pankista ystäviltään ensimmäisen kerran vuonna 2007. Hän luki aiheesta myös artikkeleita.
– Idea kolahti minuun heti. Naisten Pankki on suoraviivaista toimintaa, joka kohdistuu kehitysmaiden naisiin. Apu saadaan nopeasti suoraan kentälle ja ihmisten auttamiseen.
Meriläisellä oli aluksi myös ennakkoluuloja.
– Mietin, onko kyseessä eliittirouvien uusi harrastus, joka sulkee pois toiminnasta tavalliset ihmiset. Epäilykseni osoittautuivat kuitenkin vääriksi. Naisten Pankissa on mukana väkeä laidasta laitaan, ja se toivottaa kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi.
Naisten Pankki on suomalainen vapaaehtoisten verkosto, jonka hankkeet tukevat kehitysmaiden naisten toimeentuloa ja yrittäjyyttä kestävän kehityksen periaattein. Toimintaa hallinnoi ja toteuttaa Kirkon Ulkomaanapu.
Meriläistä viehättää erityisesti se, että järjestössä on alusta asti ollut mukana runsaasti yrityselämän toimijoita tai muiden alojen vahvoja vaikuttajia Suomesta. Suurin osa heistä on naisia.
– Monilla liike-elämän toimijoilla ja korkeassa asemassa olevilla ihmisillä on laajat verkostot ja kyky solmia uusia suhteita. Niistä on paljon hyötyä Naisten Pankin toiminnalle, miettii Meriläinen, joka itsekin kuuluu valtakunnan vaikuttajiin monien yhteyksiensä ansiosta.
Valtakunnan vaikuttaja
Pitkän toimittajauran tehnyt Meriläinen valittiin Helsingin Sanomien uutispäätoimittajaksi vuonna 1991, lehden historian ensimmäisenä naisena. Eläkkeelle hän jäi tehtävästään keväällä 2011.
Meriläinen tuntee paljon ihmisiä vuosikymmenien varrelta sekä työnsä että luottamustoimiensa ansiosta. Uusiakin verkostoja syntyy, sillä häntä pyydetään usein puhujaksi. Aiheina ovat useimmiten journalismi, johtaminen ja Naisten Pankki.
– Henkilökohtaisella kontaktilla on merkitystä, ja toki käytän verkostojani Naisten Pankin työssä. Toisia ihmisiä ei kuitenkaan saa käyttää hyväksi. Olisi kiusallista lähestyä jotakuta vuosikymmenten jälkeen vain siksi, että toivon häneltä nyt jotakin palvelusta, tähdentää Meriläinen.
Vaikuttaja kutsuttiin Naisten Pankin ohjausryhmään vuonna 2008. Kaksi viime vuotta hän on toiminut sen puheenjohtajana.
– Valtakunnallinen ohjausryhmä päättää isoista linjoista eli Naisten Pankin toiminnan tavoitteista. Lisäksi se hyväksyy avustuskohteet Kirkon Ulkomaanavun esittämistä vaihtoehdoista ja sekä seuraa tavoitteiden toteutumista.
Kymmenen vuotta ja miljoonaa
Naisten Pankki juhlii tänä vuonna kymmenettä toimintavuottaan. Se on onnistunut keräämään jo yli kymmenen miljoonaa euroa kehitysmaiden naisten paremman tulevaisuuden hyväksi.
Työn tuloksena yhteensä 30 000 naista 14 maassa on saanut mahdollisuuden toimeentuloon. Epäsuorasti työstä on hyötynyt yli 150 000 ihmistä.
Naisten Pankilla on nykyisin yli 3 200 kuukausilahjoittajaa. Lahjoitustulojen lisäksi varoja kerätään eri tapahtumissa lukupiireistä ja myyjäisistä isoihin valtakunnallisiin tapahtumiin.
Näkyvin tapahtuma on syksyinen Kävele Naiselle Ammatti, johon osallistuu vuosittain tuhansia kävelijöitä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Uusimpia vapaaehtoisponnistuksia ovat esimerkiksi Golfaa Naiselle Ammatti ja Joogaa Naiselle Ammatti.
Meriläinen arvelee, että järjestön vahvuus on sen monipuolisuudessa. Rahavirta koostuu pienistä puroista, ja vapaaehtoisten tuoreet ideat poikivat aina uusia tapahtumia sekä tempauksia kehitysmaiden naisten auttamiseksi.
Vuosi 2015 oli taloustaantumasta huolimatta Naisten Pankin ennätysvuosi, jonka aikana järjestö keräsi kaikkiaan 1,44 miljoonaa euroa. Hyvä kehitys jatkui myös viime vuonna.
– Kun hallitus leikkaa, ihmiset haluavat auttaa enemmän, tulkitsee Meriläinen.
Suomen valtio vähensi kehitysyhteistyövaroja viime vuonna noin 25 prosenttia. Nykyisin kehitysyhteistyöhön käytetään noin 743 miljoonaa euroa vuodessa. Suomi on sitoutunut Eurooppa-neuvoston päätökseen nostaa kehitysyhteistyön rahoitus 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Viime vaalikaudella luku oli 0,6 prosenttia.
Kirkon Ulkomaanavun työssä säästötoimet näkyvät muun muassa niin, että Naisten Pankin työtä ei tehdä enää Kongon Demokraattisessa tasavallassa.
– Onneksi siellä jatkaa Norjan kirkon ulkomaanapu, kertoo Meriläinen.
Naisten Pankin kuluprosentti eli se osuus, joka menee hallintoon, materiaaleihin ja muihin liikkuviin kuluihin, on 15,5.
– Se on erinomainen prosentti, koska yleensä pidetään hyvänä suorituksena, jos kulut ovat 30–40 prosenttia. Olemme omasta luvustamme tosi ylpeitä. Rahaa ei katoa matkalla, vaan siitä päätyy lähes 85 prosenttia kehitysmaiden naisille.
Kolmellakympillä ammatti
Naisten Pankin työ vetoaa ihmisiin usein siksi, että jo pienellä summalla voi auttaa. 30 eurolla kehitysmaassa elävä nainen voi saada itselleen ammatin ja siten paremman elämän ja tulevaisuuden perheelleen.
– Miten paljon Suomessa valitetaankin säästötoimista ja kaikesta muusta, tosiasia on, että elämme yhdessä maailman vauraimmista maista. Velvollisuutemme on auttaa ja kantaa vastuuta maailman vähävaraisista.
Polvijärveläisen evakkoperheen lapsi muistaa vieläkin avustuspaketit, joita Amerikasta lähetettiin köyhään Suomeen sotien jälkeen. Suomalaisten auttamisesta sai alkunsa myös Kirkon Ulkomaanapu.
– Satiinitohvelit tai muut amerikkalaiset tavarat eivät aina olleet kovin käytännöllisiä meidän oloissamme, mutta muistan vieläkin mielessäni sen lämpimän tunteen, kun avasimme paketteja. Kaukana joku oli ajatellut meitä ja halunnut auttaa.
– Sama ilo näkyy kehitysmaassa asuvan naisen kasvoilla, kun hän on saanut lahjoituksen Naisten Pankilta. Hän on päässyt koulutukseen tai saanut pienen lainan oman yrityksen perustamista varten.
Naisten Pankki auttaa naisia, koska tutkimusten mukaan naisten auttaminen on väylä lasten, perheiden ja jopa kokonaisten kylien parempaan tulevaisuuteen.
– Kun naisilta kysyy, mitä he elämältä toivovat, he kertovat, että he haluavat saada lapsensa kouluun. Naiset uskovat koulutukseen. Jokainen vanhempi haluaa lapselleen paremman tulevaisuuden kuin on itse saanut.
Köyhä antaa vähästäänkin
Meriläisen mukaan meillä suomalaisilla olisi paljon oppimista kehitysmaissa eläviltä ihmisiltä.
– Siellä pienikin apu ilahduttaa. Ihmisillä on vahva elämänilo julmuuksista, monista epäkohdista ja puutteesta huolimatta.
– Joskus oikein ihmettelen, mihin meidän suomalaisten aikuisten elämänilo on kadonnut. Kaikesta jaksetaan valittaa. Lapsista elämänilo vielä onneksi näkyy, miettii Meriläinen ja ilahtuu hälisevästä päiväkotilasten ryhmästä, joka kulkee haastattelun aikana kahvion ohitse Helsingin Musiikkitalossa.
Meriläinen on useita kertoja matkustanut paikan päälle tutustumaan Naisten Pankin auttamistyöhön.
– Olen toimittaja, ja minun on nähtävä itse, mitä kohdemaissa tapahtuu ja mitä lahjoituksilla saadaan aikaan, kertoo Liberiassa, Sierra Leonessa, Perussa ja Kambodžassa vieraillut Meriläinen, joka matkustaa Ugandaan helmikuussa.
Köyhyys, ihmisten kokema väkivalta ja julmuudet tuntuvat raskailta, mutta ne avaavat silmiä. Koskettavin kohtaaminen oli Liberiassa. Siellä Meriläinen tapasi yli 70-vuotiaan naisen, Sarah Loganin, joka oli menettänyt monta perheenjäsentään maata pitkään raastaneessa sisällissodassa.
– Hän eli talonsa raunioissa ja näytti siltä, ettei hänellä enää ole voimia elää. Siitä huolimatta nainen pyöritti äitikerhoa, joka koulutti ja auttoi muutenkin kylän nuoria ja köyhiä äitejä. Samalla hän keräsi apurahoja kylän kaikkein köyhimpien tyttöjen kouluttamiseksi, vaikka oli itsekin köyhä. Se oli niin konkreettista lähimmäisenrakkautta, että siinä tuli itku, muistelee Meriläinen.
Kirsi Airikka
Reetta Meriläinen
• Syntynyt vuonna 1950 Polvijärvellä
• Koulutus: Sanomien toimittajakoulu, josta valmistui 1972
• Ammatti ja ura: Toimittaja, lehtiuran alkuvuosina urheilutoimittaja. Meriläinen työskenteli Helsingin Sanomien eri toimituksissa vuosina 1971–1988, ET-lehden toimitussihteerinä 1988–1989 ja Sanomien toimittajakoulun johtajana 1989–1991
• Valittiin Helsingin Sanomien uutispäätoimittajaksi 1991 ja oli lehden ensimmäinen naispäätoimittaja. Jäi eläkkeelle keväällä 2011
• Naisten Pankin ohjausryhmän jäsen 2008–2013, puheenjohtaja vuodesta 2014 lähtien
• Kirjat: omaelämäkerta Tytön tie, 2015
Naisten Pankin hyväksi teokset: Reetta Meriläinen, Johanna Pentikäinen: Lautasellinen iloa, 2015, Reetta Meriläinen (toim.): Onnellinen pulla, ilmestyy keväällä 2017
• Perhe: naimisissa, kolme lasta, kolme lapsenlasta
• Harrastukset: klassinen musiikki ja (penkki)urheilu
• Motto: Miksipä ei
JATKA LAUSETTA:
Lapsuuteni oli… innostava.
Saan voimaa… musiikista.
Olen hyvä… leipomaan.
Olen huono… odottamaan.
Minut tekee surulliseksi… kaiken asteinen väkivalta.
Mielipaikkani on… merenrantakallio.
Haaveilen… maailmasta, jossa naisillakin on hyvä olla.
Tulevaisuus on… hyväntahtoisten toteuttajien.
Lisätietoja Naisten Pankista
Valtakunnan vaikuttaja -juttu eli Reetta Meriläisen haastattelu aloittaa kolmiosaisen juttusarjan Naisten Pankista. Paikalliset puurtajat -jutussa kerrotaan vapaaehtoisten työstä Tampereen seudulla Naisten Pankin hyväksi. Sarjan kolmas osa Tulevaisuuden tekijät valottaa, miten Naisten Pankin tukea saavat naiset rakentavat perheilleen parempaa tulevaisuutta kehitysmaissa. Sarjan jutut julkaistaan Sillassa tämän vuoden aikana.
Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi