Silta arkisto 2017
PyhiinvaellusTampere avaa kymmenen uutta reittiä
Tampereen pyhiinvaellusreitistö laajenee kevään aikana. Huhtikuun alussa valmiina on kymmenen uutta reittiä ympäri kaupunkia.
Ensimmäiset vaelluspolut esiteltiin kaupunkilaisille Tampereen päivänä lokakuussa.
– Uudet
reitit kulkevat lähikirkolta toiselle. Vaellukset, valmis mietiskelymateriaali
ja vapaaehtoiset ohjaajat avaavat paikallisseurakunnille uusia mahdollisuuksia
tarjota ihmisille hiljentymisen kokemuksia, iloitsee Tampereen seurakuntien
hengellisen ohjauksen pastori Jussi
Holopainen.
Paikallisseurakuntien
työntekijöiden ohella PyhiinvaellusTampere-hankkeen suunnittelussa on ollut
mukana joukko hiljaisuuden viljelystä kiinnostuneita vapaaehtoisia
kaupunkilaisia.
Työryhmä on viime kuukausien aikana huomannut, että Tampere on ainutlaatuinen ja innostava kaupunki, jonka kirkot, kulttuurihistorialliset kohteet, kaupunkiympäristö ja luonto tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia reittien rakentamiseen.
Myös naapurikuntien pyhiinvaelluspolut tarjoavat mahdollisuuksia laajentaa verkkoa. Tavoitteena on, että syksyllä valmiina on kaikkiaan 20 reittiä.
Jokaisesta reitistä valmistuu mobiilisovellus, josta löytyvät ohje ja mietiskelymateriaali. Holopaisen mukaan reittien kulkemiseen onkin tarjolla useita vaihtoehtoja.
– Reitin voi kulkea omin päin ohjeiden ja kännykän kanssa, tai lähteä opastetulle vaellukselle ryhmässä. Lisäksi tarjoan työyhteisöille pyhiinvaelluksia esimerkiksi työhyvinvoinnin parantamiseen.
Hengähdystaukoja ja merkitystä
Holopainen on huomannut, että vaikka moni ihminen ei miellä olevansa uskonnollinen, usealla kuitenkin on kiinnostus hengellisiin kokemuksiin, pyhiinvaelluksiin ja hiljaisuuteen.
– Ihmisten tarve hengellisyyteen ei ole vähentynyt, päinvastoin. Monet kaipaavat elämäänsä merkityksiä sekä syviä henkisiä ja hengellisiä kokemuksia.
Moni myös toivoo hengähdystaukoa kiireen keskellä sekä työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisen haasteissa. Hiljaisuuteen vetäytyminen antaa mahdollisuuden etsiä yhteyttä omaan minään ja Jumalaan.
– Istumisen ja kuuntelemisen sijaan ihmiset voisivat etsiä hengellisyyttä myös kävelemällä ja kehollisesti. Kun ympäristöä havainnoi kaikin aistein ja hiljaisuudessa, voi se mahdollistaa erilaisen sisäisen matkan ja kokemuksen Jumalan läsnäolosta.
PyhiinvaellusTampere haluaa rikastuttaa myös kävijöiden kokemusta kirkkotilasta. Jokainen Tampereen kirkko saa oman rukouskortin, jonka avulla voi tutustua rakennukseen ja tehdä pienen vaelluksen pyhässä tilassa.
PyhiinvaellusTampere on yksi reformaation juhlavuoden päätapahtumista Tampereella.
– Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä Tampere tunnetaan valtakunnallisesti pyhiinvaelluskaupunkina, joka vetää paikkakunnalle myös matkailijoita, uskoo Holopainen.
Uusia näkökulmia
Holopainen on suunnitellut ja testannut reittejä erilaisten vapaaehtoisryhmien kanssa. Palaute on ollut rohkaisevaa.
– On koskettavaa, että monet ihmiset ovat tulleet syvästi puhutelluiksi. Kun ihminen astuu sivuun kiireestä, tuttukin asia aukeaa eri tavalla, ja sisäinen keskustelu alkaa.
Muun muassa Tarja Rosenberg, Sirkka Karsisto, Katri Vainio ja Aulikki Kalliolahti ovat olleet mukana ideoimassa ja testaamassa PyhiinvaellusTampereen reittejä. Heitä yhdistää kiinnostus luontoon ja siellä hiljentymiseen.
– Pyhiinvaelluksilla olen oppinut, kuinka voi suunnata myös mielen syvyyksiin ja henkiseen minään, kertoo Harjussa asuva Tarja Rosenberg.
Hän iloitsee, että vaelluksilla kirkko pystyy tarjoamaan ihmisille mahdollisuuden hiljentymiseen.
– Kun irtautuu arjesta pariksi tunniksi, ajatukset usein selkiytyvät tai voi löytyä uusia näkökulmia elämään.
Hervantalainen Sirkka Karsisto on huomannut, miten keskellä vilkasta kaupunkiakin voi rauhoittua ja löytää monia ihmeellisiä uusia asioita.
Karsisto näkee pyhiinvaellukset osana luterilaista hengellisyyttä, spiritualiteettia, joka on hänen mielestään ollut paljolti kadoksissa.
– Valitettavan monen kokemus luterilaisuudesta on ’hajuton, mauton, tylsä’. Elämyksiä haetaan muualta. Monilta ihmisiltä pyhän kokemus puuttuu, ja kuitenkin nykyihminenkin kaipaa ’Jotain’. Uskon, että näille vaelluksille lähdetään monista eri syistä, etsimään, kokeilemaan, ja toivottavasti myös kokemaan, löytämään sitä ’Jotain’.
Messukylän seurakuntaan kuuluvalle Katri Vainiolle vaellukset ovat olleet akkujen latausta, hiljentymistä ja suunnan tarkistamista.
– Vaellus, lyhytkin, on irtiotto arkiaskareista, ja erityisesti metsässä kulkeminen rauhoittaa. Usein jokin asia, joka nousee kuljetusta ympäristöstä, luonnosta, keskusteluista tai sanankohdista, alkaa puhutella juuri siinä elämäntilanteessa. Vaellusten kokemukset ovat rohkaisseet ja johdattaneet minua elämässäni kristittynä.
Vainio innostui heti mukaan reittien suunnitteluun.
– Kotikaupungista, tutusta lähiympäristöstä löytyy reittejä ja paikkoja, joiden kautta Jumala voi meitä puhutella, kun vain hiljennämme vauhtiamme ja pysähdymme katsomaan ja kuuntelemaan. Reiteille tehdyt ohjeet ja eri teemat auttavat tässä.
Tampereellakin voi kulkea vuosisatoja vanhoja kirkkopolkuja.
– Voimme liittyä meitä ennen kulkeneiden kristittyjen joukkoon, kuten esimerkiksi noustessamme Iidesjärven suunnasta keskiaikaiselle Messukylän vanhalle kivikirkolle. Sitä varten ei tarvitse lähteä Espanjaan Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitille.
Jokaisella on oma kertomuksensa
Aulikki Kalliolahti on kokenut pyhiinvaeltaja, joka on vaeltanut sekä ulkomailla että kotimaassa.
– Keskeisiä merkityksiä vaelluksilla ovat olleet rauha, lepo, voimaantuminen, kauneus, pyhyys, avartuminen ja hiljaisuus.
Hänkin on havainnut, että löytääkseen ei tarvitse lähteä kauas. ’Pyhiin’ voi vaeltaa kotimaisemissa, ja kaupungissa yhtä hyvin kuin Lapin Muotkatunturin erämaassa.
– Luomakunta, tähtitaivaalta Tampereen Patosillalle, ympäristön historia sekä ihmiset, erityisesti he, jotka ovat jo matkasauvansa laskeneet, avaavat uusia reittejä omaan tarinaani. Jokaisella vaeltajalla on oma kertomuksensa.
Kalliolahden mukaan vaellusreitit tarjoavat erilaisen näkökulman Tampereeseen.
– Myös Tampereen oma tarina, historia ja koko elämä liittyvät laajempaan kertomukseen maamme historiassa. Liitymme Jumalan lupaukseen yhteydestä kaikkiin sukukuntiin ja kansoihin.
Kirsi Airikka
Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi