Rukousvyöry vaikuttaa Hanna- ja Hannu-työssä

Kirsti Jokihaara, Kaija Ikonen ja Aila Marjolahti ovat tulleet kuulemaan ihmiskaupasta ja rukoilemaan omaisensa menettäneiden surutyön tueksi. Myös ilon aiheita vaihdetaan.

– Ryhmä on rakentunut Pirkko Niemen ja Leena Metsähonkalan vetämän Sansa-piirin pohjalle. Mukana oli myös aviopareja, emmekä halunneet miesten putoavan kuvioista, perustelee Seija Miettinen.

Yhteisen rukouksen lisäksi pöytään voisi tuoda omia aiheitaan.

– Elän toivossa, että rukouksille jäisi enemmän tilaa, ja aikaa myös jokaisen omille huolille ja kiitosaiheille, Miettinen sanoo.

Veikko Niemi kulkeutui Järvensivun Sansa-piiriin yli 20 vuotta sitten. Hänen mielestään Hanna ja Hannu -piirin rukousaiheet ovat ”vähän naismaisia”; skaalaa voisi laajentaa.

– Vaikka naiset ovat pääosassa, rukoilemme koko perheen ja lähimmäisten puolesta, Miettinen hymyilee.

Pianoa usein soittava Kirsi Jokinen kertoo piirin eroavan muista juuri siten, että sillä on selkeä kohde rukouksilleen: naiset.

– Olemme sitoutuneet siihen ja tiedämme, että se auttaa.

Esimerkiksi Hanna-työn kekseliäisyydestä hän nostaa sen, että viesti leviää huulipuikon näköisissä radioissa.

– Tekniikan ansiosta sana menee eteenpäin.

– Jumala on niin suuri, hän hymähtää ajatukselle, että joku epäilisi rukoilemisen vaikutuksia näin laajaan asiaan.

– Kun koko maailman naiset rukoilevat päivän tekstin, siitä tulee valtava rukousaalto. Rukousvyöry on vaikuttanut siihen, että medialähetystyö eetterissä osataan kohdistaa oikein.

”Toivoa naisille” -kampanja ottaa huomioon kulttuurin, jolloin viesti voidaan pukea sanoiksi oikealla tavalla.

– Tälle työlle on ollut sosiaalinen tilaus: kristityt ovat vainotuin uskonnollinen ryhmä ja työ on todella vaarallista. Sirkushuvia on tarjolla joka puolella, mutta oikeata leipääkin on niille, jotka uskaltavat ottaa sen vastaan.

Jokisen mielestä rukousvastaus on yksittäinen ihminen.

– Vaikka työkenttä on niin laaja, yksi ihminen merkitsee ja hänen eteensä tehdään kaikki.

Miettinen lisää, että vastauksia nähdään joka päivä.

– Vaikeampaa on odottaa pitkän tähtäimen vaikutuksia, emmekä välttämättä tiedä, mikä lopulta on Jumalan vastaus rukoukseen.

Elämäntapa

Yli 120 maassa käytettävään Hanna-rukouskalenteriin on koottu aihe jokaiselle päivälle. Leena ja Tauno Siitama käyvät kotona joka aamu läpi Hanna-työn, Sansan, Lähetysyhdistys Kylväjän ja Wycliffe Raamatunkääntäjien kalenterin. Iltaisin rukoillaan Isä meidän lisäksi lastenlasten ja ystävien sekä omien päiväkohtaisten aiheiden puolesta.

Päivän tekstit käydään läpi. Omassa hiljaisessa rukouksessa muistetaan heitä, jotka ovat vuorossa jumalanpalvelustyössä.

– Aamurukous on kummallakin omansa. Rukoileminen on elämäntapa, ja minulla isoisän perinteitä Karjalasta, Tauno Siitama kertoo.

Omassa elämäntyössä rukouksesta sai ”enkeleitä matkaan”.

– Tien päällä oli aina hyvä hiljentyä.

– Olemme olleet yhdessä 61 vuotta: ehkä nämä rukoukset ovat vaikuttaneet siihen, ettei ole tarvinnut tapella.

Leena Siitama huomauttaa, että vaikka rukouksen kohde on sama, rukoilemisen tapoja on niin monia kuin ihmisiäkin. Hän muistaa hyvin äitinsä viestin lasten kasvettua: ”Minun ei tarvitse enää kasvattaa, saan vain rakastaa ja rukoilla.”

Kirsti Jokihaara kertoo parantuneensa rukouksen avulla monesta sairaudesta. Hänellekin rukous on elämäntapa. Hän kävi aikanaan Uudenkylän seurakuntatalolla ja Nokia Mission tilaisuuksissa, mutta kehuu myös Hanna-piiriä.

– Käyn myös Kylväjän ja kirkon lähetyspiireissä sekä Koivistonkylässä aamurukoussolussa.

Monenlaisia piirejä

Tällä kertaa Kalevan kirkossa on vieraana Hanna-työn ohjaaja Satu Hauta-aho Alajärveltä. Hän päätyi työhön saatuaan rukousvastauksen.

– Sain selkeän kutsun antaa enemmän aikaa tähän työhön.

Hauta-aho kertoo, että piirejä on hyvin monenlaisia: joissain käy nuoria, toisissa vanhempia, joissain äitejä lapsineen ja joissain työikäisiä.

– Piirejä on myös osana rippikoulutyötä. Sisällöltäänkin niitä on monenlaisia: on liikunta., käsityö-, piirejä, toiminnallisia taloudellista tukea kerääviä, mutta myös sielunhoidollisia pieniä ryhmiä.

Rukousliikkeen kansainvälinen johtaja Peggy Banks saapuu marraskuussa Suomeen. Hän on pääpuhujana Pirkkalassa 18.11.2017 järjestettävässä valtakunnallisessa Uskomaton nainen -konferenssissa.

Teksti: Asta Kettunen
Kuvat: Hannu Jukola

Suomen Hanna-työ on osa kansainvälistä Project Hannah -rukousliikettä. Hanna-työtä on tehty Suomessa vuodesta 2000.

Hanna-työn hyväksi kahvitellaan, kahvakuulaillaan ja kokoonnutaan yhteen. Kerätty tuotto ohjataan Naiset toivon lähteellä -radio-ohjelmille. Suomalaiset hannat kustantavat ohjelmia Indonesiaan, Intiaan, Kambodžaan ja Turkkiin. Tämän vuoden alusta tukikohteena on myös Kazakstan.

Moni kuulija on lukutaidoton ja asuu tiettömien taipaleiden takana. Radio on usein ainoa tapa kertoa naiselle, että häntä rakastetaan.

Suomen Hanna-työ

•Sansa aloitti vuonna 2000

•95 Hanna-ryhmää

•yli 1500 rukouskalenterin tilaaja

•14 Hanna-lähettilästä (tiedot 12/2016)

Hanna-työ

Hanna-piirit ja yhteyshenkilöt Tampereella:

Harjun srk,Pispalan hannat, Meeri Ruohonen ja Tytti Lietosalmi

Eteläinen srk, Vuores, Kaija Nykänen

Eteläinen srk, Viinikka, Tiina Sarkapalo

Tuomiokirkkoseurakunta, Kalevan hannat ja hannut, Seija Miettinen ja Leena Siitama

Project Hannah kansainvälisesti

• toimii 126 maassa

•perustettiin vuonna 1997 osaksi TWR:n työtä

•radio-ohjelmia 70 kielellä; mobiilisovellukset iPhonelle ja Androidille

•rukouskalenteria julkaistaan 85 kielellä

Project Hannah

Lukemista: Orjuus tänään - Näkökulmia ihmiskauppaan. Saarni Merja (toim.), Aikamedia, 2016