Keski-ikäistyvä Mummon Kammari kehittää jatkuvasti toimintaansa
Tänä vuonna 35-vuotista taivaltaan juhlivan Mummon Kammarin toiminnan ytimessä on ajatus siitä, että jokainen voi osallistua vapaaehtoistyöhön omien taitojensa ja elämäntilanteensa mukaisesti.
Toiminnanohjaaja Maria Vuoriston mukaan Mummon Kammarin toiminta rakentaa ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.
– Yksi tärkeimmistä periaatteistamme on tarjota mahdollisuus hyödyntää omia lahjojaan vapaaehtoistyössä. Tämä näkyy monimuotoisena toimintana.
– Esimerkiksi yksi vapaaehtoisistamme ehdotti kalligrafia- ja tekstauspalvelua, joten nyt meillä on Tampereen keskustan kohtaamispaikassa maanantaisin tekstauspalvelu, Vuoristo sanoo.
Mummon Kammarin toimintaa kehitetään jatkuvasti. Yksi merkittävä uudistus on yhteistyö Tampereen seudun ammattiopiston eli Tredun kanssa. Lähihoitajaopiskelijoiden ikääntyvien osallisuuden edistämisen opintokokonaisuuteen kuuluu nyt harjoittelu Mummon Kammarin ystävätoiminnassa.
– Harjoittelun aikana 12 lähihoitajaopiskelijaa vierailee neljän viikon ajan pareittain vanhusten luona. He viettävät vanhusten kanssa aikaa yhdessä ja ulkoilevat heidän kanssaan. Käynneillä voidaan täyttää myös elämänpuuta, jossa tuodaan esille ikäihmisen elämän tärkeät asiat, Vuoristo selventää.
Vapaaehtoistyö on houkutellut mukaan myös maahanmuuttajia. Loppukeväästä joukko nigerialaisia lähihoitajaopiskelijoita osallistui innokkaasti uusien vapaaehtoisten perehdyttämistilaisuuteen.
– Monet heistä olivat juuri saapuneet Suomeen, osa jopa vain kuukausi sitten. Heille löytyi paikka Kontu Toukola -asumisyksiköstä, missä he voivat olla mukana toiminnassa, Vuoristo kertoo.
Lisäksi Tampereella heräsi tarve ukrainalaisten ikäihmisten yhteisölliselle toiminnalle. Mummon Kammari kartoitti vapaaehtoisia, jotka voisivat opettaa ukrainalaisille suomen kieltä. Kesällä päästiinkin aloittamaan suomen kielen ryhmä ukrainalaisille.
Kaiken uuden rinnalla Mummon Kammari jatkaa tuttuja toimintamuotojaan, tarjoten mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoistyöhön ja tuoda iloa tamperelaisten ikäihmisten elämään.
Juhlan aloittaa paraati
35-vuotisjuhlavuosi huipentuu lauantaina 12. lokakuuta järjestettävään juhlaan, joka pidetään Vanhalla kirkolla kello 11–15. Päivä alkaa juhlaparaatilla, joka lähtee Mummon Kammarilta kohti kirkkoa kello 10.30.
Juhlan avaa tuomiorovasti Olli-Pekka Silfverhuth, ja kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen tuo pormestari Kalervo Kummola.
Päivän ohjelmassa on GOGO Liikuntakeskuksen jumppa, näytelmäryhmä Ikinuorten esitys sekä puheita Mummon Kammarin perustajilta Maarit Tammistolta, Antti Lemmetyiseltä ja Simo Lahtiselta.
Tarjolla on maksutonta makkaraa ja pullaa. Juhlassa järjestetään myös toiminnallisia rasteja, kuten Äiti Teresa -peittolappujen neulontaa.
– Juhlan yhteydessä pidämme Mummon Kammarin juhlavuoden lahjoittajille sekä yhteistyötahoille kiitoshetken, jossa kiitämme panoksesta nuorten työllistämiseen vanhusten ulkoilu- ja asiointiavuksi, Vuoristo kertoo.
Mummon Kammaria on mahdollista muistaa villalankakerin sekä osallistumalla juhlavuoden keräykseen.
Teksti: Siru Summanen
Kuvat: Hannu Jukola
Vapaaehtoista vanhustyötä jo 35 vuotta
Mummon Kammari on vapaaehtoisen vanhustyön keskus, joka avattiin Tampereella vuonna 1989. Se perustettiin vastaamaan lähimmäispalvelun, eli vammaisten ja vanhusten ystäväpalvelun, tarpeisiin.
Mummon Kammari sai nimensä keväällä 1988, kun lähimmäispalveluilla oli Koskikeskuksessa toimintaa esittelevä näyttelytila, joka oli sisustettu mummon kammariksi. Pitkään Mummon Kammarin toiminnanjohtajana ollut Maarit Tammisto keksi nimen toimitilalle keskustelusta, jonka hän kävi näyttelyssä vierailleen rouvan kanssa.
Toiminta alkoi pienimuotoisesti 40 vapaaehtoisen ja toiminnanjohtajan voimin, mutta vapaaehtoisten määrä kasvoi nopeasti seuraavina vuosina. Avunvälityksen painopiste siirtyi vanhustyöhön 10-vuotisjuhlavuonna.
Vuosien varrella Mummon Kammari on kehittänyt uusia auttamisen muotoja sekä tehnyt aktiivisesti yhteistyötä yritysten kanssa. Koronapandemian aikana toimintaa jouduttiin rajoittamaan, mutta samalla vapaaehtoistyön merkitys vain kasvoi.
Nykyisin Hämeenkadun ja Näsilinnankadun kulmassa sijaitsevassa kohtaamispaikassa on päivittäin noin sata kävijää. Vapaaehtoista vanhustyötä tehdään ympäri kaupunkia reilun 650 vapaaehtoisen voimin.