8.5.2024 9.52

”Myönteisyys on suuri vahvuuteni”

Huippu-urheilija Jere Haapalainen uskoo, että omien vahvuuksien löytäminen voisi auttaa nuoria voimaan hyvin. ”Olisi tärkeää, että jokaisella nuorella olisi jokin oma juttu, johon on vahva palo.”

Kuva, jossa Jere Haapalinen pitelee mitallia palkintokaapin edessä.
Tamperelaisen Jere Haapalaisen isoin saavutus on vuoden 2023 Euroopan mestaruus nuorten 400 metrin aitajuoksussa, jossa hän teki oman ennätyksensä ja nuorten Suomen ennätyksen.

Tamperelainen Jere Haapalainen vastaa puheluun Etelä-Afrikassa, jossa hän on harjoittelumatkalla. Sillan toimituksen ja lukijoiden onneksi hänet ennätettiin valokuvata tätä juttua varten juuri ennen pikaista matkalle lähtöä.

Tampereen Pyrintöä edustava pikajuoksija harjoittelee Potchefstroomin kaupungissa, joka sijaitsee noin 120 kilometriä maan pääkaupungista, Johannesburgista lounaaseen.

– Täällä riittää slummeja ja vaarallisia alueita, mutta toki leiripaikkamme on turvallinen. Harjoituspaikka sijaitsee aivan hotellin vieressä, kertoo Haapalainen. 

Haapalaisen leirikaverina on toinen pikajuoksija eli Jaakko Linnus, joka hänkin on yksi Tampereen Pyrinnön lahjakkaista urheilijoista.

– Meillä on kaksi treeniä päivässä. Harjoitusten välillä lepäillään, käydään kaupoissa ja katsellaan paikallista elämää kaupungilla. Palautumisaikana voi mennä myös safarille. 

– Kävimme myös golf-rangella lyömässä palloja, mutta pelikierrokselle emme ehdi.

Osansa harjoitteluun tuo kuumuuteen sopeutuminen, sillä päivälämpötila on noin 25–31 astetta. 

Etelä-Afrikasta Haapalaisen matka jatkuu vielä Portugaliin, jossa hän harjoittelee kaksi viikkoa, ja juoksee myös harjoituskisan Espanjassa. Kotiin juoksija palaa toukokuussa. 

Euroopan mestari

Nuoresta iästään huolimatta Jere Haapalainen on jo saavuttanut useita Suomen mestaruuksia aitajuoksussa ja juoksussa. Nuorten Euroopan mestari 400 metrin aitajuoksussa hänestä tuli viime vuonna, vieläpä omalla ennätyksellään ja nuorten Suomen ennätysajalla.

– Olen harrastanut liikuntaa pienestä pitäen, ja tavoitteellinen harjoittelu alkoi varhain. Jo 14-vuotiaana kilpailin SM-kisoissa.

Haapalainen on kilpaillut monissa lajeissa, mutta nyt omiksi ovat valikoituneet 400 metrin aidat sekä 400 metrin juoksu.

– Minulta kysytäänkin usein, miksi valitsin aitajuoksun. Laji kiehtoo, koska se sisältää niin paljon. Aidat on raaka laji, joka vaatii taitoa, koordinaatiota, nopeutta ja voimaa.  

Kovalla treenikaudella Haapalainen harjoittelee kaksi kertaa päivässä, kaksi tuntia kerrallaan.

– Harjoitustunteja kyllä kertyy, ja onhan se kuormittavaa, mutta välillä harjoitellaan sitten kevyemmin.

Peruskuntojakso on loka–joulukuu, sitten tulevat hallikisat ja leirit, ja kesällä kilpailut ulkoradoilla.

Jere Haapalaisen tavoitteina on saada arvokisapaikat Europan mestaruuskisoihin ja olympialaisiin. EM-kisat järjestetään kesäkuussa Roomassa, ja olympialaiset heinä–elokuussa Pariisissa.  

– Asiat saavat napsua kunnolla kohdilleen, että pääsen kisoihin, mutta sitä varten täällä ollaan harjoittelemassa, pohtii Haapalainen vaatimattomana. Hänen äänensä kuulostaa tyyneltä ja samalla määrätietoiselta.

Pitkän ajan tavoite ovat olympialaiset Los Angelesissa vuonna 2028.

– Onneksi olen vielä nuori, joten on aikaa harjoitella, ja tehdä sitten tulosta.

Tampereen Pyrinnön valmentaja Juha Lehto on valmentanut Jere Haapalaista koko hänen kymmenvuotisen uransa aikana.

– Meillä on takana pitkä valmennussuhde, ja tunnemme toisemme hyvin. Olen kehittynyt hänen valmennuksessaan, ja yhteistyö jatkuu.

Tähtäimessä juoksua ja opiskelua

Jere Haapalainen on viime joulun ylioppilas.

– Juhlien jälkeen olen viettänyt simppeliä elämää harjoittelun merkeissä. Kävin myös korottamassa äidinkielen arvosanaa, jotta minulla olisi paremmat mahdollisuudet pyrkiä yliopistoon.

Haaveena on opiskella kauppatieteitä.

– Ala kiinnostaa, koska siinä on jotakin samaa kuin ammattiurheilussa. Tässäkin on mietittävä uran brändäystä ja rahapuolta, kertoo Haapalainen, joka on Sports Fund Finland -rahaston urheiluyrittäjä.

Rahastolla on kehitysohjelma, joka tukee urheilu-uran aikana ja sen jälkeen. Urheilijan henkilökohtaisessa suunnitelmassa yhdistyvät huippu-urheilu, opiskelu ja tietotaito.

Ennen opintoja Haapalainen aikoo käydä armeijan, ja aloittaa palveluksen lokakuussa Puolustusvoimien Urheilukoulussa Helsingin Santahaminassa.

– Palvelusaika on puoli vuotta tai vuosi, mutta toivottavasti vain puoli vuotta. Urheilua jatkan joka tapauksessa sen jälkeen.

Jere Haapalainen nojaamassa estejuoksu esteeseen Tampereen Pyrinnön takki päällä.
Jere Haapalaisen tämän kevään tavoitteina on saada arvokisapaikat Europan mestaruuskisoihin ja olympialaisiin. EM-kisat järjestetään kesäkuussa Roomassa, ja olympialaiset heinä–elokuussa Pariisissa.

Urheilumaailma on avautunut

Kansainvälinen urheilumaailma on muuttunut yhä avoimemmaksi viime vuosina. Uusi ilmiö on, että monet huippu-urheilijat puhuvat julkisuudessa rohkeasti ihmisoikeuksista, yhdenvertaisuudesta ja seksuaalisesta häirinnästä.

Myös urheilijoiden mielenterveysongelmien esiintuominen julkisuudessa on lisääntynyt viime vuosina. Kilpailu on koventunut kaikessa elämässä, ja erityisesti huippu-urheilussa.

– On hyvä, että urheilijat ovat alkaneet puhua paineista ja ahdistuksesta myös julkisuudessa, miettii Haapalainen. 

– Totta on, että kilpaurheilu, ja varsinkin aitajuoksu on raaka laji. Tulokset näkyvät paperilla, ja epäonnistumisiakin tulee. Harjoitteleminen ja urheileminen ovat pitkälti henkistä hommaa, joka vaatii mielen hallintaa.

Haapalaisen mukaan tavoitteelliseen urheiluun kuuluu paljon vastoinkäymisiä, ja kun asia tiedostetaan, niitä opitaan myös käsittelemään

– On vain löydettävä keinoja, joiden avulla käsitellä epäonnistumisia, ja mennä niistä ylitse. Koen, että henkinen puoli on kenties suurin vahvuuteni, miettii aituri.

Haapalaista jaksamisessa auttavat hyvät kaveruussuhteet, oma perhe ja iso joukko urheilun ihmisiä ja kannustajia. Suuri tuki on myös tyttöystävä Vilma Väliharju, joka on Tampereen Pyrinnön aitajuoksija.

– Kun Vilma itsekin on urheilija, hän ymmärtää minua hyvin, kiittää Haapalainen.

– Voimia antavat myös rentous, ja se, että elää pilke silmäkulmassa. Kaikkea ei pidä ottaa liian vakavasti.

Haapalainen korostaa, että urheilijalla on oltava muutakin elämää. Miehen vapaa-ajan mielipuuhaa ovat kavereiden kanssa oleminen, saunominen, musiikin kuunteleminen ja liikunta.

– Pidän monista liikuntalajeista, kuten frisbeegolfista, tenniksestä, hiihdosta ja koripallosta. Golfissa olen vasta-alkaja. Lepopäivinä en malttaisi olla liikkumatta, vaikka palautumisellekin pitäisi antaa aikaa, tunnustaa Haapalainen. 

Haapalainen on osallistunut psykologin pitämille luennoille, joissa on keskusteltu henkisestä jaksamisesta. Median varalle hänellä ei kuitenkaan ole varsinaista suunnitelmaa.

– Paras strategia on se, ettei ole strategiaa. Olen ajatellut, että on parasta olla oma, aito itsensä.

Nuorten jaksaminen koetuksella  

Yksi haastattelun ennalta sovituista teemoista oli nuorten hyvinvointi. Teimme haastattelun tiistaina 2. huhtikuuta, ja vain muutama tunti aiemmin media oli alkanut välittää uutisia Vantaan koulusurmasta.

Lasten ja nuorten pahoinvointi, Ukrainan sota, Lähi-idän kriisi ja ilmastonmuutos ovat päivittäin esillä kaikilla viestintäkanavilla.

– Maailma on tosiaan nykyisin kova paikka, ja surullisia uutisia tulee joka puolelta.

– Ikäviä asioita ei voi tietenkään sulkea kokonaan pois, mutta on myös huolehdittava siitä, että ei seuraa liikaa uutisia. Muuten ne jäävät kuormittamaan mieltä liikaa, miettii Haapalainen.  

Hän arvelee, että omien vahvuuksien löytäminen voisi auttaa nuoria voimaan hyvin. Se tekee elämästä merkityksellistä.  

– Olisi tärkeää, että jokaisella nuorella olisi jokin oma juttu ja tekeminen, johon on vahva palo ja innostus, sellainen asia, josta todella nauttii.

– Ei tarvitse olla mikään huippulahjakas, eikä tekeminen saa mennä yli, muuten voi kuormittua liikaa, muistuttaa hän.

”Tulen toimeen ihmisten kanssa”

Monet asiat tuovat toivoa Jere Haapalaiselle.

– Minulle tuo toivoa, kun on asioita, joita kohti menen, ja joita tavoittelen. Haluan uskoa itseeni siinä, että pääsen eteenpäin urheilu-urallani ja muutenkin.

Toivoa antavat myös ympärillä olevat ystävät ja ihmiset, jotka tukevat hänen tavoitteitaan.

– Varsinkin perheeni on ollut iso tuki ja mahdollistaja urheilu-urallani, kertoo Haapalainen, jonka perheeseen kuuluvat äiti, isä, isosisko, isoveli ja pikkuveli.

Haapalainen on saanut kristillisen kasvatuksen.

– Arvostan sitä, ja se on minulle tärkeä asia. Lapsena ja nuorena olin seurakunnan toiminnassa aktiivisesti, ja olen saanut sieltä paljon ystäviä.

Esimerkiksi Aitolahden kirkko on Haapalaiselle tuttu paikka, jossa hän on lapsena käynyt kerhossa ja muskarissa.

Jere Haapalaiselle tärkeitä arvoja ovat myös rehellisyys ja se, että tulee muiden ihmisten kanssa toimeen.

– Lähtökohtaisesti ajattelen hyvää kaikista ihmisistä, ja jonkun mielestä olen ehkä liiankin sinisilmäinen. Olen kuitenkin luontaisesti myönteinen ihminen, ja itse ajattelen, että se on yksi vahvuuksistani.

Myönteisyys antaa voimia myös haaveisiin.

– Haaveilen siitä, että urheilu-urani jatkuisi mahdollisimman pitkälle, ja että pääsisin opiskelemaan kauppatieteitä. Ja koska perhe on minulle tärkeä, haaveilen myös siitä, että minulla on oma perhe jonain päivänä.

Faktalaatikko: Jere Haapalainen

• Syntynyt 30.7.2004 Tampereella

• Edustaa Tampereen Pyrintöä. Valmentaja Juha Lehto

• Nuorten sarjoissa Suomen-mestaruuksia 400 ja 800 metrin juoksuissa, 400 metrin aitajuoksussa, kymmenottelussa, viesteissä ja maastojuoksun joukkuekilpailussa.

• Vuonna 2023 Lahden Kalevan kisoissa SM-kulta 400 metrin aitajuoksussa ennätysajallaan 50,06, joka oli samalla alle 20-vuotiaiden Suomen ennätys

• Vuonna 2022 sisäratojen SM-hopea 300 metrin aitajuoksussa ennätyksellään 37,64, ja vuonna 2024 SM-hopea ennätysajallaan 36,06.

• 400 metrin juoksussa SM-pronssi vuonna 2023 ja SM-viestikulta vuonna 2024

• Euroopan mestari: Vuonna 2023 alle 20-vuotiaiden EM-kulta 400 metrin aitajuoksussa ennätyksellään ja nuorten Suomen ennätyksellä 50,02

• Osallistui tasavallan presidentin kutsuvieraana kävelytapahtumaan elokuussa 2023 Helsingissä, kun presidentti Sauli Niinistö juhli 75-vuotissyntymäpäiviään

Teksti: Kirsi Airikka
Kuvat: Hannu Jukola


Kun ei riitä – Onko huippu-urheilussa sijaa keskeneräisyydelle ja inhimillisyydelle? Kirkon juhlien järjestämä keskustelutilaisuus 18.5.2024 kello 13–14.30 Keskustorin Vanhassa kirkossa. Keskustelemassa ovat Matti Heikkinen, Ella Junnila, Marjukka Suihko ja Erkka Westerlund. Mukana ovat myös kisapapit Leena Huovinen ja Olli-Pekka Silfverhuth. Juontajina toimivat Reetta Meriläinen ja Kari Kanala.


Palaa otsikoihin