3.11.2021 9.00

Enemmän naisten säveltämää

Tampereelta lähtöisin oleva urkutaiteilija, musiikin tohtori Jan Lehtola lupaa yrittää kunnostautua ja soittaa jatkossa enemmän naisten säveltämää ja samalla uudempaa musiikkia.

– Olen monesti ollut hämmennyksissäni siitä, että soitamme pääsääntöisesti vain miesten säveltämää musiikkia, ja vieläpä vanhaa musiikkia, hän toteaa.

Tuomiokirkon peruskorjattujen urkujen ääreen palaava korjaustyön valvojanakin toiminut Lehtola tietää, että soitin soi nyt entistä puhtaammin, kirkkaammin ja tarkemmin. Hänen käsittelyssään on Jeanne Demessieux, joka tänä vuonna viettäisi satavuotisjuhliaan.

Demessieux oli tuottelias säveltäjä, konsertoiva urkuri ja yksi ensimmäisistä naisista, joka saavutti titulääriurkurin aseman Pariisissa, kun hänestä tuli La Madeleine -kirkon urkuri. Hän oli siis merkittävä lasikattojen rikkoja, mutta hänen musiikkinsa on jäänyt ohjelmistojen ulkopuolelle.

Henkilö urkukoskettimien ääressä.
Jan Lehtolan Pispalan-konsertti peruuntui koronatilanteen takia elokuussa. Nyt hän on Tuomiokirkon peruskorjattujen urkujen sekä kymmenvuotiaan Pispalan kirkon soittimen äärellä. Kuva: Mika Koivusalo

Pispalassa juhlitaan uutta levyä

Lehtola soittaa myös Pispalan kirkon urkujen kymmenvuotisjuhlaan liittyvän konsertin, jossa juhlitaan samalla uutta levyä Works for organ – Johann Sebastian Bach

Pispalan kirkko oli Lehtolan tukikohta nuorena urkujensoiton harrastajana ja myöhemmin opiskelijana. Hän suunnitteli kymmenen vuotta sitten myös Pispalan urkujen äänikertaluettelon ja valvoi rakennustyötä.

– Silloin vuonna 1971 valmistuneet Kangasalan Urkutehtaan neobarokkiurut saivat väistyä Martti Porthanin urkurakentamon Gottfried Silbermannin tyyliin rakentamien urkujen tieltä.

Viime syksynä toteutui pitkään suunniteltu äänite Pispalan kirkon uruilla. Se on Lehtolan mukaan kunnianosoitus niin suomalaista urkujenrakennusta kuin alueen musiikillista kulttuuriakin kohtaan.

– Bach äänitteen säveltäjänä on luonnollinen, olkoonkin hän kuinka upeasti jo moneen kertaan dokumentoitu vanhoilla autenttisilla soittimilla. Bachin musiikki on soinut ja soi Pispalan ja Tampereen kirkoissa monipuolisesti.

– Itse seurakunta on ollut olemassa jo kappeliseurakuntana ennen Bachin syntymää vuodesta 1639 lähtien. Äänitteen myötä Bach saa jälleen yhden uuden tilaisuuden tuoda nykyaikaisesta urkujenrakennuksesta sen parhaat puolet esiin ja samalla todistaa ylivoimaista nerouttaan.

Soittaja urkujen ääressä ulkomaisessa kirkossa.
Jan Lehtolan merkittävimpiä konserttipaikkoja ovat olleet Pariisin la Trinité, Lontoon Westminster Abbey ja St. Paul’s Cathedral, Altenburgin linnankirkko, Leipzigin Gewandhaus ja St. Thomas sekä Berliinin, Magdeburgin, Tallinnan ja Riian tuomiokirkot. Kuva: Gianni Proietti

Konsertin ohjelma tuo esiin teoksia, jotka on sävelletty erityisesti tämänkaltaista urkutyyppiä silmällä pitäen. Francis Couperinin, Johann Sebastian Bachin ja Nicolas de Grinyn teokset ovat 1600- ja 1700-luvuilta.

Lehtola on työskennellyt urkumusiikin lehtorina Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Kuopion yksikössä vuodesta 2007. Säännöllisesti yhteistyötä säveltäjien kanssa tekevä Lehtola on kanta- ja ensiesittänyt yli 150 teosta.

Lehtola järjesti ensimmäisen kansainvälisen Naji Hakim -festivaalin Helsingissä 2003, toimi perustamansa Organo Novo -festivaalin taiteellisena johtajana Helsingissä 2007–2016 ja oli Organum-seuran puheenjohtaja 2009–2014.

Jan Lehtola on aktiivinen myös kirjoittajana, ja hän on julkaissut kolme musiikkitieteellistä tutkimusta. Häneltä on ilmestynyt viisikymmentä äänitettä.

Teksti: Esa Toivola, Tarja Laitinen ja Asta Kettunen

Tampereen tuomiokirkko to 11.11. kello 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €

Pispalan kirkko su 28.11. kello 18. Vapaa pääsy

Jan Lehtolan sivut


Palaa otsikoihin