Gospelin alkuvuodet Tampereella muisteltiin kirjaksi

Tuore kirja Manse-gospelin synty kertaa gospel-musiikin murtautumista osaksi Tampereen hengellistä musiikkielämää 1970-luvun taitteen molemmin puolin.

− Tampere oli keskeinen Suomi-gospelin liikkeellepanija ja tänne osui lahjakkaita muusikkoja, tiivistävät kirjan tekijät Olli-Pekka Mäkinen ja Hannu Virtanen. 

Teppo Koskela (vas.) ja Pertti Kallio kuuluivat Kalevan seurakunnan rippileirillä 1972 perustettuun Onnelliset vaeltajat -yhtyeeseen. Keskellä Manse-gospelin synnystä kirjoittaneet Olli-Pekka Mäkinen ja Hannu Virtanen.

Teos tutkii erityisesti aikaa, jolloin sähkökitara alkoi soida paikallisissa kirkoissa. Runsassanainen muistelu täydentää Tampereen seurakuntien historiakirjoitusta. 

Apua työhönsä kirjoittajat saivat Manse-gospelin pioneerilta. 

− Timo Ruottinen on kävelevä tietosanakirja, se helpotti työtä. Rajasimme siitä, kun hän aloitti siihen, mistä Jaakko Löytty aloitti. 

Tuore tietokirja keräsi gospelin ystävät Vanhaan kirkkoon.

Kuohuttavia sukupolvikokemuksia 

Uudistusten tuuli puhalsi 1960-luvulla. Nuoriso kapinoi rukouslauantain huvikieltoa vastaan, marssi rauhan puolesta, keskusteli vallankumouksen teologiasta ja vastusti rotusortoa. 

− Kirkossakin alettiin laulaa oikeudenmukaisuuden ja rauhan lauluja, muistuttaa tuomiorovasti Olli-Pekka Silfverhuth. 

Vuonna 1971 Tampereen seurakunnat palkkasi ensimmäiseksi nuorisomuusikoksi Lasse Vahtolan. 

− Gospel oli kiinteästi nuorisotyötä, ja yhdessä tekeminen tärkeää. Toivon, että se olisi sitä tänään ja tästä eteenpäin, Mäkinen pohtii. 

− Toiminta veti massoja. Tampereella oli kaksi poika- ja tyttölyseota, ja missä me olisimme tavanneet tyttöjä, jos ei seurakuntayhteydessä, Virtanen sanoo.  

Hengellinen rytmimusiikki soi Tammerkosken molemmin puolin. Kiinnostuneet kokoontuivat gospelin äärelle Kalevaan, keskustaan, Pispalaan. Jotkut menivät heti koulupäivän jälkeen soittamaan Kyttälänkadun nuorisotalolle Vahtolan työtä jatkaneen Seppo Lindellin studioon. 

Manse-gospelin pioneeriksi tituleeratun Timo Ruottisen sävellyksistä tunnetaan parhaiten Missa Popularis vuodelta 1968 ja Pikku Kakkosen Postilaulu.

Gospelia painettiin luterilaisten kirkkojen virsikirjojen lisäyksiin ja erillisjulkaisuihin, ja samat muusikot soittivat kirkossa, tanssilavalla ja teatterissa. Silti muuallakin kuohui kuin koskessa. 

− Osa papeista vastusti rytmimusiikkia, muutama kannusti käyttämään uusia keinoja, Virtanen toteaa. 

Nyt Manse-gospelia on sadoissa hengellisissä lauluissa, joita löytyy niin Nuoren seurakunnan veisukirjasta, virsikirjasta kuin lukuisilta äänitteiltäkin. Tampere-Seuran ja Alba Musicin julkaisemaa tietokirjaa on tukenut Tampereen seurakuntayhtymä. Kirjan kustantaja on Otto Murentini Ky.

Teksti ja kuvat: Elisa af Hällström 

Palaa otsikoihin