"Hienot kortit ja pikkuisen hassu lapsenmieli”
Graafinen suunnittelija, kuvittaja Marjaliisa Pitkäranta, alkuperäiseltä nimeltään Marja-Liisa Raittinen (1941–2003), oli kotoisin Hämeen pohjoisimmasta kylästä Killinkoskelta, jonne hän muutti takaisin vuonna 1996.
Mikä saa ihmisestä MLP-Fanin? Keräilykerhon puheenjohtajan Jorma Peltomaan lähtökohta olivat hienot kortit:
– Keräilin kaikenlaisia muitakin kortteja, olin Osmo ”Omppu” Omenamäen kerhossa ja tuli mieleen, että miksei Marjaliisallekin voisi perustaa omaa kerhoa.
Sihteeri Lauri Ahola lisää perusteluihin
”pikkuisen hassun lapsenmielen”, ominaisuuden, joka ilmiselvästi siivitti myös
taiteilijan työtä.
– Hänellä
oli ilmiömäinen kyky inhimillistää eläinhahmoja. Kaikilla pienimpiä hiiriä
myöten on omat ilmeet, Ahola kertoo.
Vuonna 1998
perustetun kerhon kotipaikka on Lempäälä. Kerhokortteihin on valittu nimenomaan
hiiriaiheet, ja onpa yhdessä kortissa kerhon hallituksen kokouskin.
– Kyllä
siitä itsensä tunnistaa, miehet hymyilevät.
Perustavassa
kokouksessa oli 139 ihmistä; nykyään tuorein jäsenkortin numero on 504.
Jäsenten ikääntyessä kerhon tulevaisuus kuitenkin mietityttää.
– Niin kauan
tulevaisuus on hyvä, jos me jaksetaan. Luvat ovat kunnossa painattaa niin monta
korttia kuin halutaan, mutta hallituksessa nuorimmat ovat 65-vuotiaita, Ahola
kertoo.
Tekijänoikeuskysymys on tullut vastaan jääkiekkoilevan nallen paidassa olevaa logoa mietittäessä, mutta myös niin, että joku oli painattanut kortteja luvatta ja alkanut myydä niitä.
Käärepapereista voimakuviin
Jo pienenä
Marja-Liisa käytti kaikki mahdolliset käärepaperit piirustuspapereina. Hän sai
virikkeitä luonnosta ja voitti piirustuskilpailuja kansakoulussa.
– Hänen
mielikuvitustaan ruokki äiti lukemalla satukirjoja. Maaemon sylissä -kirjaa kului kuulemma kaksi kappaletta, tietää Postimuseon
viestintäsuunnittelija Helena Pärssinen.
18-vuotiaana
Marja-Liisa aloitti mainos- ja taidealan koulun Helsingissä ja tuli sen jälkeen
Tampereen Stockmannille somistajaksi. Hannu ja Kerttu -ikkunaa tultiin
ihailemaan kaukaa.
– Hänen
ensimmäinen virallinen työnsä oli äitienpäiväkassi Amerplastille. Hän suunnitteli
Ranualle 40 metriä pitkän seinän ja ison työn myös Helsingin lentoasemalle.
Vaikka
eläimet ja luonto olivat pääaiheita, teki taiteilija alkuaikoina myös muutamia
öljyvärimaisemia ja myöhemmin esimerkiksi muotokuvan Tarja Halosesta. Hän kuvitti
puhelukortteja, julisteita, kirjankansia, esitteitä, kalentereita ja kirjoja.
Jorma
Peltomaa muistaa myös, kuinka soikion muotoisia vanerikortteja aikanaan myytiin
Tampereen linja-autoasemalla.
Viimeiset 20 työtään syöpään sairastunut
taiteilija piirsi sairasvuoteellaan.
– Hän kutsui
töitä voimakuviksi. Jumalan kämmenellä
-työ on ainakin minua liikuttanut, Ahola myöntää.
Muuten Pitkäranta piirsi vähän uskonnollisia aiheita, tosin jonkin verran enkeleitä. Hän on suunnitellut myös vuosien 1990 ja 1991 joulupostimerkit ja lisäksi joulupukin pääpostin ilmettä vuonna 1990.
Hyvän mielen kuvia
Postimuseon
Joulun taikaa -näyttelyssä joulua lähestytään metsän, kodin ja Korvatunturin
kuvien sekä joulupostin kautta. Museon puolesta näyttelyä on toteuttanut
projektipäällikkö Suvi Jalli:
– Joulu oli
Marjaliisalle selkeästi tärkeä asia. Hän teki hyvän mielen kuvia, joista
välittyy tunnelma ja joulun taika.
Yksi sysäys
näyttelyn pystyttämiseen oli, kun Postimuseo sai säätiöltä lahjoituksena noin
700 postikorttioriginaalia, joihin museolla on kaikki oikeudet. Säätiön
alkuperäinen tarkoitus oli jakaa apurahoja nuorille vähävaraisille
taiteilijoille.
Kirjojen
kuvitukset jäivät yhä säätiölle. Kerhon hallussa on noin 2500 alkuperäiskorttia,
joista on eri variaatioita toinen mokoma, ja kaikkiaan kortteja muutamia
kymmeniä tuhansia.
Muutamia
alkuperäiskuvia saapui myös joulupukin pääpostista Rovaniemeltä.
– Museollahan
on näitä kortteja tietysti omastakin takaa, Jalli lisää.
Pitkärannan
kortit on numeroitu, joten museolla on kokoelmastaan hyvät tiedot. Näyttelyssä
pyritään myös toiminnallisuuteen, joten sieltä voi lähettää kortteja tai tarjota
koteja löytöeläimille yhdessä Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys Pesun kanssa.
Meneillään
on myös Moro-lehden kanssa yhteinen joululeiman suunnittelukilpailu, jonka
voittaja julkistetaan 22. marraskuuta. Leiman saa korttiin Vapriikin
pikkujoulussa 28.11. 2018.
– Yhtenä tarkoituksena on kannustaa ihmisiä lähettämään kortteja. Kortti lämmittää ihan eri tavalla, ja kyllähän tosi monet keräilevät niitä, Pärssinen kertoo.
Ensimmäinen joulumerkki julkaistiin vuonna 1973. Joulukorttien lähettämistä
Suomessa on tilastoitu Pärssisen mukaan vuodesta 1882, jolloin lähetettiin noin
100 000 korttia.
Huippuvuonna
2008 kortteja lähetettiin lähes 54 miljoonaa ja vielä viime vuonnakin yli 26
miljoonaa.
– Kyllä
joulukortti siihen nähden hyvin on pintansa pitänyt.
Näyttelyllä halutaan
myös luoda joulutunnelmaa syksyn pimeyteen. Mielikuvaan oikeasta joulusta
kuuluu yhä esimerkiksi reki, vaikka harva enää matkaa reellä joulukirkkoon.
– Joulun
kuvasto ponnistaa pitkälti perinteestä, ja helposti tulee kritiikkiä, jos siitä
kaanonista poiketaan, Jali tietää keroa.
– On hyvin
monia, jotka sanovat Marjaliisan olevan ainoa, joka piirsi sen oikean joulun,
Ahola kertoo.
– Ja oikean joulupukin, Peltomaa lisää.
Teksti: Asta Kettunen
Kuvat: Hannu Jukola
Oheisohjelmaa:
Pe 23.11.
klo 12–13 Senioriperjantai
La 24.11. klo
10–15 Joulukortin päivä
Su 25.11. ja
su 16.12. klo 13–15 Joulupukki tavattavissa
Ke 28.11. Pikkujoulut:
leimaaja, askartelua, joulupukki, pelien peluutusta, klo 19–19.45 Mikko Alatalo
Su 2.12., su
9.12. ja su 16.12. klo 14 perhekierros
Pe 7.12. ja
pe 14.12. klo 15–18 MLP-Fanit paikalla
Lisätiedot, tarkemmat kellonajat ja joululeiman leimauspäivät löytyvät Postimuseon sivuilta.
