Hyvän hengen huviloita
Pättiniemen huvila eli Björknäs ja Aitolahden vanha pappila ovat seurakuntien omistamia, maakunnallisesti arvokkaita kulttuurikohteita. Näistä 1900-luvun alussa rakennettu Björknäs on arkkitehti Anna-Maija Kaiharin suosikki.
– Täällä on hyvä henki, sellainen, että täällä ihmiset ovat nauttineet olostaan.
Viime vuoden keväällä tehtyjen kunnostusten tavoitteena oli saada sekä seurakuntien leiriläisille että ulkopuolisille vuokraajille toimiva kokonaisuus aikakauden tunnelmaa säilyttäen – ja myös jotain hauskaa ja kivaa. Tästä Kaihari mainitsee esimerkkinä yläkerran monenlaiset tapetit.
Sisätilojen suunnittelu alkoi kaksi vuotta sitten. Se alkoi projektin läpikäynnillä seurakuntien edustajien kanssa. Kaunis rakennus oli sisustaltaan alennustilassa. Remonttejakin oli takana monia.
– Oli hyvä yllätys, että lattian sai tehtyä näin, Kaihari mainitsee koputtaen lankkua kengällään.
Rakennus oli sisätiloiltaan alennustilassa, Kaihari kuvailee. Lattialla päällimmäisenä olleet korkkimatot poistettiin. Lankut hiottiin kevyesti ennen maalaamista.
– Pinnasta ei yritettykään saada ihan tasaista: nyt siihen jäi se elämän jälki.
Björknäsin kaksi salia ovat keskenään erilaiset, mutta yhteistä niille on mahdollisuus järjestää kalusteet eri tavoin.
– Takimmaisesta salista saa tanssilattian, koska siellä on kasattavia pöytiä, Kaihari kertoo.
– Valaisimet eivät näyttele vanhaa, mutta niiden olemus on sama. Yksi vaihtoehto olivat kristallikruunut, mutta näissä on parempi valoteho, ja sähköä säästyy.
Täksi kesäksi rakennuksen takana sijaitsevalle kuistille tehtiin uudet portaat ja sen ikkunat uusittiin. Pokat oli teetettävä puusepällä käsityönä. Alareunan reikien tukkiminen jäi vielä tehtäväksi.
Pihalle rakennetun tanssilavan sävy on vaalea.
– Se on lehtikuusta, jonka pihka saa aikaan luontaisesti nätin harmaan pinnan.
Värien kokonaisuuksia
Björknäsin lisäksi Kaihari suunnitteli sisustuksen Aitolahden vanhaan pappilaan, joka on käytössä myös talvella.
– Täällä haasteena oli se, että majoitustilaa piti saada runsaasti. Sitten onneksi löytyi näitä kolmikerroksisia sänkyjä, Kaihari esittelee.
Irtopalleista saa tarvittaessa lisää nukkumapaikkoja. Björknäsissä makuupaikkojen määrää rajoittivat palomääräykset. Täällä sitä saataisiin lisää vintille, mutta siihen tarvittaisiin varapoistumistiet.
Kaihari kertoo, että vuoden 2021 keväällä korona aiheutti hankaluuksia huonekalujen hankkimisessa. Muutenkaan laatua ei aina ole ihan helppo löytää. Mutta onko kalliimpi todella parempi?
– Se vaihtelee, mutta kyllä se monesti niin on. Kun huonekalut ovat puuta, ne vanhenevat kauniisti, ja ne saa tarvittaessa korjattua maalaamalla.
Vanhojen pappiloiden rakenteet ovat lujat, ja tämäkin talo täynnä vanhoja uuneja, jotka periaatteessa toimisivat yhä. Vastaan tuleva jugenduuni on ilmeisesti vuosisadan alusta.
Tärkeää on, että värit on mietitty kokonaisuutena. Esimerkiksi vihreän kaakeliuunin sävy toistuu tapeteissa. Molemmissa huviloissa on käytetty Toijalassa valmistettuja Pihlgren ja Ritola -yrityksen perinnetapetteja.
– Kun on näin nätit seinät, se ei houkuttele sotkemaan, Kaihari uskoo.
Paperitapetit eivät kestä pyyhkimistä, mutta sopivat vanhaan tyyliin. Koska ne läpäisevät kosteutta, ne ovat hengittäviä ja myrkyttömiä.
Vanhassa pappilassa lattian pintamateriaali on vaihdettu muovista vinyylilankkuun. Valaisimet saivat jäädä paikoilleen. Yhdessä huoneessa on tumma katto, jolle ei ole tehty mitään.
Vanhaa olemusta
Kaiharille on viime aikoina siunaantunut juuri vanhojen rakennusten sisustuksen suunnittelua.
– Näiden korjaaminen on ihan oma maailmansa. Sekin pitää muistaa, ettei tee liikaa muutoksia, mutta toisaalta ei jätä orjallisesti sitä vanhaa. Voi käyttää myös uutta, jonka olemus on samanlainen.
Aitolahden ja Teiskon rantahuviloita on maakuntakaavan luonnoksessa vuodelta 2015 yhteensä 26. Kolmas seurakuntien omistama huvila alueella on Aito Toimintakeskuksen vieressä sijaitseva Virkkula. Sitä on uudistettu maalaamalla seiniä ja uusimalla tapetteja.
Virkkulan kalusteet on osittain kerätty seurakuntien kohteista. Jotain on myös ostettu esimerkiksi verkosta ja vanhan tavaran kaupasta, esimerkiksi lamppuja ja divaaneja, kertoo kiinteistöjohtaja Heikki Päätalo.
Virkkulassa on esimerkiksi pari vanhaa sänkyä, joissa on romanttiset päiväpeitot. Divaanit ja sohvat tuovat mieleen Agatha Christien maailman.
– Vanhimmat ovat varmaan vuosisadan alkupuolelta, eli läheltä Virkkulan valmistumisajankohtaa. Tyylillisesti on pyritty siihen, että siltä ajalta peräisin olevilla kalusteilla luotaisiin tietynlaista autenttisuuden tuntua, tietysti huomioiden käyttötarkoituksen.
Myös Virkkulassa on tyylikkäitä kakluuneja. Niitäkään ei paloturvallisuuden takia voi käyttää. Myös niiden käytön järjestäminen ja valvonta olisi hankalaa, joten ne on muurattu umpeen.
Kaihari arvioi, että jos Virkkulan sisustamista vielä mietitään, voisi kalustusta yhtenäistää ja alakerran värimaailmaa vaalentaa.
Teksti: Asta Kettunen
Kuvat: Hannu Jukola
Tietoa ja historiaa kaakeliuuneista
Antiikkisten kakluunien kuvia ja malleja
Tampereen kaakelitehtaan uuneja Pirkanmaan maakuntakirjaston digitaalisessa aineistossa