Joululaulut soivat Teiskossa lähimmäisten hyväksi
Muusikko Mikko Mäkeläinen konsertoi Teiskon kirkossa yhdessä Emelia-tyttärensä kanssa lauantaina 30. marraskuuta kello 16. Tapahtuman tuotto ohjautuu Teiskon diakoniatyön hyväksi, ja sen järjestää Lions Club Teisko.
– Mielestäni on hienoa päästä tekemään samalla myös hyväntekeväisyyttä tärkeän asian eteen, Mäkeläinen sanoo.
Näin sydämeeni joulun teen -konsertit ovat olleet Mikko Mäkeläisen joka jouluinen perinne jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Teiskoon hän kuitenkin saapuu esiintymään ensimmäistä kertaa.
Ohjelmisto koostuu osittain suomalaisten rakastamista joululauluista, mutta mukana on tänä vuonna myös uudempaa joulumusiikkia.
Konsertit toteutetaan pianon säestyksellä, ja lisänä ovat haitari ja kitara. Näin on tehty jo vuodesta 2003 lähtien, sillä Mäkeläisen mielestä hänen omalle laulujen tulkinnalleen jää näin tarpeeksi tilaa. Lisäksi konserteissa säilyy herkkä ja aistikas tunnelma. Säestäjänä toimii pianisti Samuli Jokinen.
Yhteinen perinne
Joulukonserteista on viime vuosina tullut isän ja tyttären yhteinen perinne, sillä nyt kahdeksanvuotias Emelia on mukana laulamassa jo neljättä vuotta. Molemmilla on konserteissa omia soolonumeroita, ja he laulavat myös yhdessä.
– Kalenterista on laskettu yhdessä päiviä ensimmäiseen konserttiin. Oman lapsen laulu herkistää, miettii Mikko.
Hän ja Emelia kävivät viime vuonna levyttämässä ensimmäisen yhteisen joulualbuminsa. Levyllä on sekä perinteisiä joululauluja uudelleen sovitettuina että isän säveltämää ja sanoittamaa, täysin uutta musiikkia.
Esimerkiksi Emelian esittämä albumin nimikkokappale Hyvää joulua on Mikon säveltämä ja Emelian Ria-äidin ja Mikon yhdessä sanoittama. Laulu kertoo lapsen silmin joulun odotuksesta ja siihen liittyvistä toiveista.
Levy sisältää muitakin isälle ja tyttärelle tärkeitä lauluja. Mukana on esimerkiksi Emelian lempijoululaulu Aavistus, jonka Mikko ja Emelia duetoivat.
Esikoistyttären kanssa joulualbumin levyttäminen oli Mikko Mäkeläiselle ikimuistoinen ja tärkeä hetki.
– Oli ihana seurata vierestä, miten intoa täynnä ja silmät kirkkaana loistaen hän iloitsi pitkän harjoittelun tuloksesta. Harjoittelu ei aina ollut kovin helppoa tai mielekästä, mutta sinnikkyys palkittiin.
Teksti: Asta Kettunen