Kuinka palmusunnuntain laulu päätyi suosituksi jouluvirreksi?
Saksalainen Georg Joseph Vogler sävelsi Hoosianna-hymnin alun perin palmusunnuntain kuorolauluksi. Kuinka se päätyi suosituksi jouluvirreksi, Samuli Korkalainen Sibelius-Akatemiasta?
– Siitä ei tarkkaan ole tietoa, kuka keksi, tai milloin, ruveta laulamaan sitä ensimmäisenä adventtina. Mutta ilmeisesti Turusta se alkoi, levisi muihin koulukaupunkeihin ja vähitellen myös maaseudulle, ensin ruotsin- ja sitten myös suomenkieliselle sekä Inkerinmaalle.
– Hoosiannan vakiintumisessa ensimmäisen adventin suosikkilauluksi pidän yhtenä syynä sitä varten koottuja kuoroja. Se olisi siis pitkään ainoa laulu, jota varten monissa seurakunnissa koottiin kerran vuodessa kuoro. Pikkuhiljaa sitten seurakunta halusi tulla mukaan laulamaan sitä.
– Suomen ensiesitykset eivät siis tapahtuneet kirkoissa. Varsin pian Hoosiannaa alettiin laulaa myös erilaisissa kirkollisissa juhlissa, ja se oli yleinen muun muassa uusien kirkkojen vihkiäisjuhlissa.
Miten sen sijoittuminen alun perin paastonaikaan näkyy Voglerin tekstissä?
– Ajattelen, että se näkyy alkuperäisissä esitysohjeissa. Tempo oli rauhallisempi kuin nykyisin eikä koko laulua vedetty täysillä, kuten myöhemmin on tullut tavaksi, vaan tulkinta oli selvästi herkempi. Toki laulu liittyi nimenomaan palmusunnuntaihin, jolloin kansanjoukko vielä hurrasi Jeesukselle, joten sävy on iloisempi kuin muissa paastonajan ja hiljaisen viikon musiikeissa tyypillisesti.
Näetkö sävelessä jotain ”pääsiäisellistä”?
– Sävelmä on hyvin epätyypillinen tuon ajan hillittyyn kirkkomusiikkiin verrattuna. Jo heti ensimmäisen säkeen komea nousu on kyllä hyvinkin ”pääsiäisellinen”.
Mistä syystä arvelet, ettei Vogler olisi hyväksynyt ajatusta Hoosiannan sisällyttämisestä virsikirjaan?
– Voglerin aikana virsilaulun ihanteena oli hidastempoinen, tasaisin puolinuotein etenevä koraali. Myös Vogler kannatti tällaista näkemystä kirjoituksissaan ja julkaisemassaan koraalikirjassa. Hoosiannan sävelmä poikkeaa täysin tästä Voglerin edustamasta ihanteesta.
Miksi laulu on yhä suosittu?
– Pidän yhtenä tärkeimpänä syynä sävelmää, joka on todella tarttuva. Yhä tänäänkin se poikkeaa erityislaatuisena virsikirjan muista virsistä.
– Myös sanojen yksinkertaisuus varmaankin iskee kirkkokansaan. Ja tietenkin nyt kaksisataa vuotta myöhemmin voi sanoa, että kyseessä on niin vakiintunut ja vahva perinne, että on vaikea uskoa sen hiipumiseen.
Voisiko sitä yhä esittää myös pääsiäisenä?
– Tätä mietin joskus itsekin. Tekstin ja sävelmän puolesta toki voi, mutta ehkä se tuntuisi kuitenkin oudolta, koska jo pian parin vuosisadan ajan Hoosianna on liitetty nimenomaan adventtiin. Jos itse toteuttaisin Hoosiannan palmusunnuntaina tai pääsiäisenä, tekisin siitä erilaisen tulkinnan – vaikkapa niitä Voglerin alkuperäisiä esitysmerkintöjä seuraten.
Mitä pääsiäisenä nykyään lauletaan?
– Pääsiäiseen ei Suomessa ole vakiintunut sellaista yhtä suosikkivirttä, millainen Hoosianna on adventtina tai Enkeli taivaan jouluna. Nykyisen virsikirjan myötä ortodoksinen pääsiäistropari (virsi 90) on tullut suosituksi myös luterilaisissa kirkoissa. Samoin Lensi maahan enkeli (virsi 88) on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisten pääsiäisenvietossa.
– Minulle on kuitenkin kaksi pääsiäisvirttä ylitse muiden: Nyt se suuri päivä koitti (virsi 84) aloitti lapsuudessani aina pääsiäisaamun jumalanpalveluksen Nilsiän kirkossa. Martti Lutherin pääsiäisvirsi Kuoleman kahleet murtanut (virsi 96) taas on teologisesti väkevin kaikista pääsiäisvirsistämme.
– Molemmissa on myös poikkeuksellisen hienot sävelmät. Suosittelen näitä muillekin.
Teksti: Asta Kettunen
Mikä on tropari?