Lukemisen riemua näkyy taas
Kirjastot olivat keväällä 2020 kiinni, mutta sen jälkeen ovet aukenivat, ja istumapaikkoja on lisätty. Kesän alussa pääkirjasto Metson lastenosastolla sijaisena aloittanut Iina Juutinen iloitsee siitä, että on saanut toivottaa myös pienet lukijat tervetulleiksi.
– Hyvä, että kirjastot ovat nyt aika pitkään pysyneet pitämään oviaan auki. Jos tilanne olisi jatkunut pidempään, kaikki eivät tasapuolisesti pääsisi lukemisen ääreen.
Metson väki huomasi suoranaista riemukkuutta siitä, että kävijät pääsivät taas lainaamaan. Kaupallinen tarjonta on korona-aikana lisääntynyt, mutta kaikilla ei ole mahdollisuuksia niitä käyttää.
– Kirjasto on avainasemassa, koska sen kokoelmat ovat auki kaikille. Nyt seurataan tilannetta, voidaanko lastenosastolla järjestää tapahtumia. Tällä hetkellä pystytään ottamaan koordinoidusti päiväkoti- ja koululaisryhmiä, järjestämään satutunteja, elokuvanäytäntöjä ja vauvaloruttelua, Juutinen kertoo.
Valikoima täydentyy matkalla
Tampereen kaupunginkirjastoon valinnat tehdään keskitetysti. Kullakin aineistolajilla on vastuuhenkilönsä, mutta hankintatoiveita esittävät kaikki kirjaston työntekijät. Täydennyksiä tehdään vuoden mittaan.
– Lastenosastolla aineisto menee nopeasti huonoon kuntoon, kun käsittely voi välillä olla kovakouraistakin. Kirjan käyttöikä on usein paljon lyhyempi kuin muilla osastoilla.
Teoksia tulee tarjolle etenkin isoilta kustantamoilta ja tunnetuilta tekijöiltä. Toisaalta pidetään silmällä aiheita, jotka ovat pinnalla lapsiperheiden keskusteluissa.
– Omakustanteita otetaan valikoimiin harkitummin, mutta kyllä niitäkin hankitaan.
Myös ajankohtaiset aiheet vaikuttavat valintoihin. Nyt pinnalla ovat esimerkiksi tunnetaito- ja ympäristöasioihin liittyvät aiheet, samoin perheiden ja ihmissuhteiden monimuotoisuuden näkyväksi tekeminen.
Aina ajankohtaisia teemoja
Viestintäpäällikkö Piia Latvala Lasten Keskuksesta kertoo, että viime vuosina erityisesti lasten tietokirjat ovat olleet selkeä trendi, ja lastenkirjoissakin on ollut pinnalla sellaisia ajankohtaisia teemoja kuin ympäristökysymykset, ilmastonmuutos ja tunnetaidot. Toisaalta lastenkirjoissa käsitellään paljon kasvamiseen liittyviä teemoja, jotka eivät mene pois muodista.
– Lasten Keskuksen kirjoissa aina ajankohtaisia aiheita ja teemoja ovat juuri nämä erilaiset lasten elämään ja kasvamiseen liittyvät asiat ja sosiaaliset taidot: päiväkodin aloittaminen, uuden sisaruksen syntyminen, kiusaaminen, kiukku- ja uhmaikä, valehteleminen, kilpaileminen ja niin edelleen.
Kirjakauppaliiton Mitä Suomi lukee -listauksen mukaan erityisesti lasten- ja nuortenkirjojen myynnissä näkyi kesä-heinäkuussa kasvua.
Latvalan mukaan lastenkirjallisuus on jatkuvasti moninaisempaa ja monipuolisempaa muun muassa teemojen, kuvitustyylien ja julkaisumallien osalta, mutta samalla muutama kansainvälinen ja kotimainen suosikkisarja menestyy vuodesta toiseen.
– Toki näkyvyydestä kilpaillaan, mutta lapsiperheille tärkeät ja ajankohtaiset aiheet löytävät aina lukijansa. Jokaisella kustantamolla on oma linjansa ja julkaisuperiaatteensa, ja uskomme, että jokaiselle löytyy myös oma paikkansa ja lukijansa.
Lasten Keskuksen kustannuspäällikön Tanja Poskelan mukaan teemaltaan ja aiheeltaan sopivat, tekstin, kuvituksen ja sisällön osalta laadukkaat käsikirjoitukset pääsevät kustannusohjelmaan. Osa on jo alusta pitäen hyvin valmiin tuntuisia kokonaisuuksia, osasta hioutuu timantti yhdessä tehden ja kokonaisuutta työstämällä.
– Kustannusohjelmaan voi päätyä sellaisia teoksia, joista nähdään jo syntyvaiheessa, että se sopii varhaiskasvatukseen työvälineeksi samalla, kun kirja tarjoaa lapselle iloa ja tietoa oikeassa muodossa ja ikätason huomioiden, tai kirja tarjoaa samastumiskohteen ja tukea kiperässä elämäntilanteessa.
Käännöskirjat valikoidaan kaksi kertaa vuodessa kansainvälisiltä kirjamessuilta.
Kristillisiä lastenkirjoja ilmestyy melko vähän. Metson lastenosastolla ne löytyvät tietokirjapuolelta.
– Lasten Keskuksella ilmestyy myös lastenkirjoja, joiden viitekehys tai maailmankatsomus on kristillinen. Näiden kirjojen lähtökohtana on usein seurakuntien lapsi- ja nuorisotyön tarpeet. Toki hengellisetkin kirjat sopivat ammattilaisten lisäksi kenen tahansa lukijan käsiin.
Millainen on taivas luo lapsentajuisen kuvan elämästä ja kuolemasta, taivaasta, ikävästä ja jälleennäkemisestä. Sen kirjastoluokka on kristillinen opetus ja kasvatus. Kirja sopii lapselle, joka pohtii elämän suuria kysymyksiä tai jota menetys on kohdannut.
Monica Vikström-Jokelan teksti on kotoinen ja rauhoittava. Heli Pukin kuvitus puolestaan on lämmin, humoristinenkin. Kansikuva tuo mieleeni Kalevalan.
”Mutta onhan taivaskin lähellä, vaikka ikään kuin näkymättömyysverhon toisella puolella.”
Kirja opettaa kuvienkin kautta
Emilia Erfvingin Roskakasa-kuvakirja opettaa, mitä haittaa roskista on metsän eläimille. Sen käyttöä satutuntina harkitaan Metsoon lokakuulle suunnitellun Kestävä Tampere -tapahtuman yhteydessä, Juutinen kertoo.
– Siinäkin kirjassa on onnellinen loppu: kerrotaan, miten roskista voi tehdä kivoja taideteoksia. Tarina on lapsentasoisesti kerrottu ja siinä herätellään myötätuntoa eläimiä kohtaan.
Lasten Keskuksen uutuuksiin kuuluvat myös käännös-tietokirja 100 asiaa maapallon pelastamisesta sekä Kaikki kiertoon – siilin vihreä päivä, tekijöinä Marjo Nygård ja Elle Niemistö.
– Nykyään tulee myös paljon metsäaiheisia kuvakirjoja, joissa asiaa lähestytään toisesta näkökulmasta, eli tuodaan lapselle luontoa tutuksi. Paljon myös inhimillistetään eläinhahmoja.
Äidin ja pojan eli Leena ja Aapo Ravantin yhteistyönä syntyneessä Höyhentakkisakissa varis ajaa pyörällä ja naakka keittää velliä. Yhden runon aiheena on koulun alku. Samastumisen kohteeksi tarjotaan esimerkiksi Räkättityttöä.
– Samastuminen voi herätellä lapsessa empatiakykyä.
Metson työntekijät ovat huomanneet, että pitkällä aikavälillä Lasten Keskuksen lastenkirjojen kuvituksesta on tullut helpommin lähestyttävää ja lapsia puhuttelevampaa.
Pyöreästi kuvitettu Höyhentakkisakki ei sovi tunnistamisen tueksi.
– Siinä on kuitenkin paljon lintuaiheista sanastoa, ja se onkin sanaston kartuttamiseen oivallinen.
Jukka Itkosen kirjoittamassa mainiossa Seitsemän kääpiön rytmiorkesterissa sanasto on haastavampaa, mutta siihen voikin palata aina uudelleen.
– En ajattele niin, että kielen pitäisi olla lapsen tasoista tai helppoa. Vaikeampi sanasto saattaa kehittää ja rikastuttaa kieltä. Aikuisellekin on hyvä lukea itseään viisaampia kirjoja ja antaa kirjan opettaa itseään.
Parhaimmillaan tämä kirja on Juutisen mielestä silloin, jos lapsi tuntee siinä esitellyt sadut ja huomaa, miten ne ovat muuttuneet uuteen muotoon.
Kaikki kääntyy usein veikeästi toisinpäin. Valas syö kalastajan ja sudesta tulee kasvissyöjä. Kuvitus on Virpi Pennan.
– Värikäs ja eloisa kuvitus tukee räväköitä juonenkäänteitä.
”Susi
vapisi, tuijotti
kiväärin rihloihin,
hikoili,
ehdotti:
`Mennäänkö kihloihin?´
Isoäiti suostui.”
(Seitsemän kääpiön rytmiorkesteri/ Punahilkka)
Lapset oivaltavat kyllä
Mitenniinmuka-kirja, jonka teksti on Marketta Pyysalon, avaa filosofiaa lapsille ja kertoo, mistä jotkin sanonnat tulevat. Se kannustaa kyselemiseen ja uteliaisuuteen, ehkä etsii tulevaisuuden tieteentekijöitä.
– Yksinkertaiseen muotoon on hienosti purettu valtavan suuria asioita. Kirja on myös ajankohtainen: se lähtee liikkeelle kaukaa, mutta kytkee kysymisen taidon ja itsenäisen ajattelun nykyaikaan ja valheellisen tiedon lisääntymiseen.
Juutinen huomauttaa, ettei lasten hoksaamistaitoa kannata aliarvioida.
– Lapsethan ovat todella hyviä kyselemään ja oivaltamaan – miksi ei sitten saman tien hypättäisi syvään päähän.
Lapsen ei siis tarvitse odottaa yläkouluikään päästäkseen filosofiaan käsiksi.
– Jos vielä vanhempi on mukana selostamassa, hyvinkin nuoret pääsevät jyvälle tämän kirjan asioista.
Asiaa on onnistuttu tekemään helpommin lähestyttäväksi myös kuvituksen kautta. Carlos da Cruzin kuvat innostavat filosofian suurten hahmojen bongaajaksi myös aikuista.
Joissakin kirjoissa lapsi otetaan mukaan hahmojen maailmaan. Toiminnallinen Mollin iltahepuli (Katri Kirkkopelto) näyttää, mitä kaikkea tehdään, kun ei malteta mennä nukkumaan. Molli ja hirveä herne tuo eteen uutuudet lautasella.
– Molli on myös tunnetaitohahmo, jonka kautta lapsi voi käsitellä esimerkiksi ujoutta tai rohkeutta. Näissä kirjoissa käsitellään arkisia lapsiperheen tilanteita. Lapsen kanssa voi sitten ihmetellä yhdessä, että tämmöistäkö se meilläkin on.
”Anna unen tulla.
Siunaa kaikkia.
Meille pikkuisille
ole turvana.”
(Anna-Mari Kaskinen: Pienen iltarukous/ Sinä tiedät kaiken)
Vipi Pennan Unto yökodissa -kuvakirjassa pieni pöllö lentää yöhoitoon. Myyränvarvasvatkulista ei voi olla pitämättä! Kokonaisuudessa on kiehtovalla tavalla yhdistetty nukkumaanmenon hetki ja yöllisen metsän turvalliset seikkailut.
Juutinen huomauttaakin, että kirjasta voi saada vertaistukea.
– Parvelan suositusta ja paljon lainatusta Ella-sarjasta on ilmestynyt Ella ja kaverit etäkoulussa. Aihe on ajankohtainen ja kuvitus hauska.
Teksti: Asta
Kettunen
Ella ja kaverit etäkoulussa on kustantanut Tammi. Tekijät ovat Timo Parvela ja Anni Nykänen. Muut jutussa mainitut ovat Lasten Keskuksen kustantamia vuosina 2020 ja 2021 ilmestyneitä kirjoja.