4.3.2020 8.30

Maria astuu esiin uudessa oratoriossa

Raamatun Maria astuu keskellemme naisena ja äitinä, tunteineen ja ajatuksineen, kun Maria-oratorio saa ensiesityksensä. Uusi kirkkomusiikkiteos kantaesitetään Marian ilmestyspäivän aattona 21. maaliskuuta kello 18 Pispalan kirkossa.

Janne Salmenkangas ja Elisa af Hällström lukevat librettoa Pispalan kirkon salissa.
Sadat viestit, tapaamiset ja työ ovat takana, ja Janne Salmenkankaan ja Elisa af Hällströmin käsissä on Maria-oratorion nuotti.
Tapaan oratorion tekijät helpottuneina ja odottavissa tunnelmissa. Säveltäjä Janne Salmenkankaan ja tekstin kirjoittaneen Elisa af Hällströmin yhteinen suurteos on saanut lopullisen muotonsa, ja esittäjät harjoittelevat sitä.

Oratorion synnyssä oli vahvasti johdatusta.

Elisa af Hällström, käsikirjoittaja ja toimittaja, oli kirjoittamassa tekstiä Raamatun naisista.

– Naisten tarinat ja selviytyminen ovat aina kulkeneet aiheina ja henkilöinä mukana kirjoitustyössäni.

Harjun seurakunnan kanttori Janne Salmenkangas etsi aihetta sävellysopintoihinsa kuuluvaan isompaan teokseen.

– Kävimme kanttorikollegani Tarja Laitisen kanssa läpi kirkkomusiikkiteoksia. Huomasin, että suurin osa Raamatun henkilöistä kertovista sävellyksistä on miesten kertomuksia miehistä. Ajattelin, että olisi hienoa, jos teokseni olisikin naisen kertomus naisesta. Sitten Tarja antoi vinkin Elisan kirjoitustyöstä.

Syksyllä 2018 kaksikko tapasi sattumalta. Omat suunnitelmat otettiin heti puheeksi, ja Salmenkangas sai af Hällströmin tekstin luettavakseen.

– Sain Jannelta viestin, että Maria puhuttelee häntä eniten, ja niin päätimme tehdä oratorion Mariasta, jatkaa Elisa af Hällström.

Mitä Maria ajatteli?

Mariasta kerrotaan Raamatussa vähän, mutta muita lähteitä kyllä löytyy. Elisa af Hällström sai librettonsa asiantuntijaksi raamatuntutkija Outi Lehtipuun.

– Hän kertoi apokryfikirjoihin kuuluvasta Jaakobin evankeliumista, joka kuvailee Marian lapsuutta ja nuoruutta. Sen mukaan Marian osa Jumalan Pojan äitinä oli määrätty jo hänen syntymässään.

Mutta mitä ajatteli nuori tyttö, joka sai näin suuren tehtävän?

– Oli itse kuviteltava Marian tunteet ja ajatukset, sanoo af Hällström.

– Outi Lehtipuu totesi, että koska Mariasta ei paljon tiedetä, voin kuvata häntä oman näkemykseni mukaan. Se oli vapauttavaa.

– Raamattu antoi tapahtumat teokseen. Se, mikä tapahtui Jeesukselle, tapahtui myös Marialle. Nyt katsotaan kaikkea Marian näkökulmasta.

Molempien tekijöiden oma kokemus vanhemmuudesta auttoi ymmärtämään päähenkilöä. Samanlaiset asiat liikuttivat. Marian ja Joosefin kysymys ”Miksi minä?” on tuttu kaikille.

Marian puoleen kääntyminen on tutumpaa ortodoksisessa ja katolisessa kuin luterilaisessa kirkossa. Siksi tämän oratorion voi nähdä myös ekumeenisena teoksena.

– Marialla on yhteys Jumalaan, ja siksi häntä rukoillaan ja kunnioitetaan. Mekin voimme niin tehdä. Teos päättyy Marian kuolemaan, ja siinä tapahtumassa yhdistimme ortodoksista ja katolista perinnettä.

Uusi teos perinteen jatkajana

Janne Salmenkankaan mielessä oli ajatus musiikin tyylilajista, mutta tekstin lukeminen muutti sen. Vähitellen tekstille löytyi musiikillinen pari.

– Lähes kaikki teoksen musiikki pohjautuu aiheeseen, joka kuullaan jo alussa. Se kuvaa kuin taivaasta laskeutuvaa henkeä. Harmoniaopin opettajat tosin sanoisivat, ettei tällaista rinnakkaista kvinttiliikettä saa kirjoittaa, hymyilee Salmenkangas.

Uusi oratorio pohjautuu myös kirkkomusiikin perinteeseen, jota säveltäjä tietoisesti hyödynsi muutamissa kohdissa.

– Olen käyttänyt wagneriaanista johtoaihettakin. Eri henkilöiden musiikissa on omat sävyt, ja enkelien ilmestyminen, lohdutus, suru ja kuolema saavat omat aiheensa. Huilu soittaa satakielenä, joka viittaa Mariaan.

Salmenkangas kertoo, että osa musiikista syntyi kirjaimellisesti unessa.

– Menin kuumeisena nukkumaan, ja yhtäkkiä olin oratorioni kantaesityksessä. Kuuntelin urkusointujen, kuoron resitatiivin ja orkesterin raskaan ristiriitaisen musiikin vuorottelua. Herättyäni kirjoitin kaiken muistiin, ja se musiikki siirtyi Marian suru -osaan.

Yhdessä tekijät muokkasivat tekstiä musiikin käyttöön. Musiikkikin tiivistyi, kun Salmenkankaan opettaja Paavo Korpijaakko opasti ja kannusti vaativassa työssä. Säveltäjän epätoivon hetkistä huolimatta teos oli valmis syntymään ajallaan.

Sanna Ketola laulaa vahvasti tulkiten. Janne Salmenkangas pianon ääreessä ja Elisa af Hällström vieressä tunnelmassa mukana.
Sanna Ketola (oik.) laulaa Marian vaativan osan.

Toteutus omin voimin

Maria-oratorion suuri esittäjäjoukko löytyi läheltä.

– Jo haaveillessani teoksesta ajattelin omaa kuoroamme, Harjun Kamarikuoroa, esittäjäksi, kertoo Janne Salmenkangas.

– Heikki Liimola oli heti valmis mukaan. Hän on kuoronjohdon opettajani, ja olen oppinut häneltä musiikista niin paljon, että haluan teoksellani antaa jotain takaisin.

Harjun kanttorit ovat esiintyneet vuosia kvartettina, ja heistä löytyivät solistit yhtä lukuun ottamatta. Sanna Ketola laulaa Marian osan, Tarja Laitinen on Marian ystävä ja tuki Elisabet ja Lasse Kautto Joosef. Elina Peura soittaa urkuosuudet.

– Tenoria meidän kanttoreista ei löydy, mutta arkkienkeli Gabrieliksi saatiin ortodoksisesta seurakunnasta kollega Heikki Hattunen. Kansallisooppera muuten kiinnitti hänet juuri tenorikseen.

Orkesterina on Tampereen akateeminen sinfoniaorkesteri TASO, ja esityksen johtaa kuorokapellimestari Heikki Liimola.

Teksti: Outi Viitasalo
Kuvat: Emil Bobyrev

Maria-oratorio:
Kantaesitys la 21.3. klo 18 Pispalan kirkossa

Ohjelma 20/15 €
Ennakkomyynti:
tarja.leskinen@evl.fi, p. 040 804 8151
ja ovelta tuntia ennen esitystä

Lisää aiheesta Tampereen seurakuntien uutisessa: Suomenkielinen oratorio Neitsyt Mariasta ensi-illassa 21.3.

Maria-oratorio valmistuu -blogi

Maria-oratorio Facebookissa



Palaa otsikoihin