Peurat – toivoa ja kaipuuta
Peurat eivät jätä taiteilija Osmo Rauhalaa rauhaan, sillä ne ovat sisältyneet hänen tuotantoonsa 1980-luvulta lähtien. Uusimpia eläimiä voi ihailla Pinsiön kirkon tauluissa.
Peurat ovat taiteilija Osmo Rauhalan teosten kantava perusteema. Ne viittaavat siihen, miten ymmärrämme luontoa. Muinaisissa uskomuksissa peuran muoto nähtiin aineen ja hengen kauneimpana ilmentymänä luonnossa.
– Peura löytyy jo varhaiskristillisistä maalauksista, ja sitä pidetään vertauskuvana ihmisen kaipuulle Jumalan luo, kertoo Rauhala, joka maalasi kaksi uutta peura-aiheista teosta keväällä Pinsiön kirkkoon.
Tunnetuimmat Rauhalan peurat sijaitsevat Sastamalassa, Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa, jonka alttaritilaan taiteilija maalasi koko luomiskertomuksen ja saarnastuoliin evankeliumin. Kaikkiaan kuvia oli 71.
Kaikki taiteilija Kuutti Lavosen 29 työtä puolestaan kuvaavat apostoleja, evankelistoja, viimeistä tuomiota ja Kristuksen kärsimystietä.
Työt valmistuivat vuonna 2009. Molemmat taiteilijat saivat Kirkon kulttuuripalkinnon tunnustuksena kuvistaan.
Ensimmäisenä vuonna maalauksia kävi katsomassa noin satatuhatta ihmistä, ja vieläkin kävijöitä on kymmeniä tuhansia kesässä.
– Tuntuu, että jotakin teimme oikein, sillä palautetta tulee edelleen yllättävän paljon. Työt selvästi puhuttelevat ihmisiä, miettii Rauhala.
Peura kuvastaa toivoa
Pinsiön kirkon alttaria on
kevättalvesta lähtien koristanut Rauhalan uusin peuratyö, jonka nimi on Usko, toivo ja rakkaus.
Uskon symbolina on Jumalan silmä. Sama Jumalan silmä on seitsemässä kuvassa Pyhän Olavin kirkossa.
Toivon vertauskuvana on lähteestä juova peura. Sen keskeinen tehtävä on myös toimia sanansaattajana, tiedon välittäjänä.
– Rakkautta kuvaa sydämenmuotoisesta sipulista nouseva kasvi, joka on kasvin arkkityyppi: joku voi nähdä siinä kielon tai lemmikin, tai maatalousyhteisöön viittaavan perunankukan, selittää Rauhala.
Rauhalan maalauksissa luonto, eläimet, kasvit, ihmisten käyttämä kieli, matematiikka ja muut merkkijärjestelmät yhdistyvät monimerkitykselliseksi kokonaisuudeksi. Teoksissa on viittauksia niin pistekirjoitukseen, tietokoneiden ohjelmointikieleen, viivakoodeihin kuin DNA:n rakenteeseen.
Pinsiön kirkon alttaritaulun yläkulmaa koristaa yhtäsuuruusmerkki.
– Se on minun peukalonjälkeni, joka kertoo siitä, että olen aina tutkinut tieteen ja kuvien sekä siihen liittyvien ajatuksien yhtäläisyyksiä.
Toinen tunnettu Rauhalan merkki on Pyhän Olavin kirkon kaksoispiste, joka kuvaa porttia.
– Kuolema ei ole elämän päätepiste, vaan kaksoispiste. Näin sanoi äitini siunannut pappi, ja se on hienosti sanottu. Se on jäänyt minulle mieleen, kertoo Rauhala.
Pinsiön taulussa on myös ikivanha veden tunnus, joka muistuttaa tielaitoksen pohjavesimerkkiä. Taiteilijan mukaan se kertoo tästä ajasta, ja siitä, että Pinsiö on pohjavesialuetta.
Monia voi kiinnostaa, miksi Rauhala kuvaa merkkejä töihinsä.
– Kysymys on siitä, miten me ymmärrämme meitä ympäröivää todellisuutta. Kieli on yksi tärkeä järjestyksen muoto, mutta se ei kuitenkaan riitä kuvaamaan todellisuuden kaikkia vivahteita.
Samalla Osmo Rauhala korostaa, että ihmisellä on aina vastuu tekemisistään – siitä huolimatta, että kaikki faktat, numerot ja tilastot olisivat tiedossa.
– Olen tästä vähän huolissanikin, ja siksi täytyy aina kysyä kriittisesti, mikä on eettistä, ja oikein. Sitä ihminen joutuu aina miettimään kaikessa päätöksenteossa.
Utelias luonne on perusmotiivi kaikkeen Osmo Rauhalan tekemiseen.
– Haluan tutkia metafyysisiä kysymyksiä, ja uskonto kuuluu niihin aika olennaisesti.
Vaihtokauppa maalaushommissa
Toinen Rauhalan peuratyö Pinsiön kirkossa on nimeltään Maidon synty. Taulussa on sama teema kuin Pyhän Olavin kirkon työssä, joka kuvaa luomiskertomuksen kuudetta päivää.
– Kuudentena päivänä Jumala loi maaeläimet ja suuret nisäkkäät. Kun olen tätä miettinyt, Vanhan testamentin luomiskertomuksessa on tismalleen sama järjestys kuin evoluutioteoriassa, innostuu Rauhala.
Taulu kertoo myös maaseudun rakennemuutoksesta: Kun kyläkirkko rakennettiin talkoilla vuonna 1950, kylällä oli 50 maitotilaa. Nyt niitä on vain yksi.
Pinsiössä on aina tehty ja hoidettu asioita talkoilla, ja yhteishenki elää edelleen. Kun Rauhalalta tilattiin alttaritaulu kirkkoon, taiteilija ehdotti vaihtokauppoja: hän maalaisi taulun, jos kyläläiset puolestaan maalaisivat vanhan kyläkoulun, jota Rauhala kunnostaa ateljeekseen. Näin myös tapahtui, kun Pinsiö-seuran aktiivit tarttuivat toimeen.
Kaksi elämäntehtävää
Osmo Rauhala on kansainvälisesti menestynyt kuvataiteilija, jolla on ollut näyttelyitä eri puolilla maailmaa.
Tärkein taiteellinen innoittaja on ollut Tampereen tuomiokirkko, ja siellä Hugo Simbergin fresko Haavoittunut enkeli. Myös Akseli Gallen-Kallelan työt Ruoveden Kalelassa tekivät häneen vaikutuksen jo lapsena.
Sydäntalven Rauhala asuu perheineen New Yorkissa, jossa hänellä on ollut ateljee jo 30 vuotta. Viime talven Rauhalat kuitenkin viettivät Suomessa koronan takia.
Toinen elämäntyö on luomuviljely ja lampaiden kasvattaminen, joita Rauhala perheineen harjoittaa sukutilallaan Siuron kylällä Nokialla. Viljelysalaa on noin 110 hehtaaria, ja lampaita 220.
– Vietämme nomadielämää eli meillä on talvi- ja kesäleiri niin kuin muinaissuomalaisilla, hymyilee Rauhala, joka keväällä ja kesällä tekee maatilalla jopa 20-tuntisia työpäiviä. Se mahdollistaa taiteellisen työrauhan talvella ulkomailla, kun lomittajat hoitavat lampaita kotitilalla.
Kalenteri täynnä
Osmo Rauhalan töitä nähdään syksyn aikana Seurassa-näyttelyssä, joka avautuu 12. syyskuuta Sara Hildénin taidemuseossa. Siellä on tauluja, jotka ovat olleet esillä aiemmin Didrichsenin taidemuseon näyttelyssä Helsingissä muutama vuosi sitten.
Rauhala tarkastelee töissä tietoisuuden kysymystä. Peilitestin avulla voidaan tutkia, mitkä eläimet ovat tietoisia itsestään.
– Suurin osa töistä kuvaa rauskuja. On todella kiehtova ajatus, että vaikka rauskulla on hyvin pienet aivot, sillä on tietoisuus itsestään.
Rauhala on luvannut töitään esille myös kolmeen museoon ja kahteen galleriaan. Näyttelyiden ajankohtaa on kuitenkin jouduttu siirtämään pandemian takia. Onneksi taulut käyvät kaupaksi pääasiassa suoraan ateljeesta.
– Koronasta huolimatta kalenteri on edelleen täynnä pariksi vuodeksi, mikä ei tällä alalla ole kovin yleistä. Ei voi olla kuin kiitollinen, että töitä riittää.
Teksti: Kirsi Airikka
Kuvat: Rami Marjamäki
Lähde: Kuutti Lavonen, Osmo Rauhala, Pirjo Silveri: Tyrvään Pyhän Olavin kirkko – Sata ja yksi kuvaa, Kirjapaja 2010
Osmo Rauhalan töitä esillä:
• Pinsiön kirkossa, Pinsiöntie 1153,
Pinsiö. Avoinna jumalanpalvelusten aikaan. Lisätietoja: nokianseurakunta.fi. Ryhmävaraukset esittelyyn: nokian.kirkkoherranvirasto@evl.fi tai 03 280 4111.
• Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa, Kallialan kirkkotie 50, Sastamala. Avoinna syyskuussa sunnuntaisin kello 11–16, opastus kello 14. Ryhmien tulee tehdä varaus opastukseen etukäteen kirkkoherranvirastoon, p. 03 521 9090 tai kirkkoherranvirasto.sastamala@evl.fi
• Seurassa-näyttelyssä Sara Hildénin taidemuseossa 12.9.2020–17.1.2021. Tampereen Taiteilijaseuran kuusi taiteilijaa esittäytyy näyttelyssä, joka liittyy taiteilijaseuran satavuotisjuhlavuoteen. Mukana ovat Osmo Rauhala, Tomas Byström, Tuula Lehtinen, Teemu Saukkonen, Jyrki Siukonen ja Ilkka Väätti.