Soivassa lastenraamatussa kaikuu hyvä uutinen
Kun Jaakko Löytty ja Maco Oey havahtuivat siihen, ettei Raamatun kertomuksista ole viime vuosina tehty lauluja lapsille, he ryhtyivät toimeen. Syntyi teos, joka yhdistää musiikin ja äänikirjan.
− Tarvitaan uusia ideoita ja uutta materiaalia. Jaska sanoi, että tehdään uudet laulut lapsille, vaikka itse, kertoo raamattulaulut säveltänyt Maco Oey.
Viisi leipää ja kaksi kalaa! Lasten Raamattu laulueväinä -äänikirja on tekijäkunnan mukaan sopiva viisivuotiaista ylöspäin.
− Tämä käy aikuisillekin, sillä olen kirjoittanut nämä laulut omalle lapselle minussa, sanoo Jaakko Löytty ja osoittaa kohti sydäntään.
Hän kertoo lapsena miettineensä, miten ihme voi toteutua, ja miten ihmiset ovat esimerkiksi jakaneet omia eväitään.
− Olisin lapsena toivonut tällaisia näkökulmia. Ei kannata tehdä laulua ihmeestä, jota ei osaa selittää, Löytty viittaa äänikirjan nimeenkin.
− Lapsena opettelimme virsiä ulkoa, toteaa Oey.
Löytty ja Oey ovat tätä ennen tehneet kymmenittäin lauluja yhdessä ja erikseen. Uudet kappaleet syntyivät hyvällä vauhdilla.
− Olen yrittänyt saada Jaakon teksteihin oikeat tunnelmat, Oey hymyilee.
Kun musiikki oli valmis, hanke laajeni julkaisijan ideasta tunnin mittaiseksi äänikirjaksi.
− Pipliaseura ehdotti äänikirjaa. Se oli jännittävää, koska en aikaisemmin ollut tehnyt sellaista, kertoo hengellistä musiikkia puoli vuosisataa kirjoittanut Jaakko Löytty.
Koska Löytty on valinnut laulujen aiheetkin, hän oli luonteva vaihtoehto kirjoittamaan laulujen väleissä kuultavat tekstit. Lisäksi Löytty on äänikirjan kertoja.
− Se, miten Jaakko lukee, on vaikuttanut ihmisiin. Se lämpö ja omakohtaisuus, kertaa Oey äänikirjasta saatua palautetta.
Hyvä tiimi soi yhteen
Ensimmäinen luku sanoo yleisesti Raamatusta, että kyseessä on kristittyjen pyhä kirja, ja että pyhä tarkoittaa tavallisesta poikkeavaa.
− Musiikissa tapahtuu hauskoja asioita, siinä on kepeyttä. Sitä samaa olen hakenut teksteissäkin. Tästä on pitkä matka vakavaan hengelliseen musiikkiin, analysoi Löytty.
Hän kertoo kuljettaneensa monissa lauluissa Aatamin ja Eevan tarinaa pidemmälle ja kirjoittaneensa onnellisen lopun.
Neljässä luvussa kerrotaan Vanhan testamentin henkilöistä. Uudesta testamentista on otettu mukaan Jeesuksen elämään, opetukseen ja merkitykseen liittyvää. Muita aiheita ovat kiittäminen, anteeksipyytäminen ja Herran siunaus. Kuullaanpa laulut Kultaisesta säännöstä ja joulustakin. Oey mainitsee, että äänikirjaa on jo käytetty tamperelaiskouluissa.
− Tämä voi päästää pälkähästä uskonnontunnilla, naurahtaa Löytty, mutta muistuttaa, että uskonnosta on tullut tabu.
− Emme muista taustaamme. Kristillisyys ja sen identiteetti tulee kaukaa. Se meillä unohdetaan.
Löytty sanoo, että automatkoilla äänikirjan voi laittaa soimaan, kuten hänen tyttärensä lapset Zimbabwessa tekevät.
– He ajavat joka päivä päiväkodin ja kodin väliä. Jostain syystä he haluavat aina kuunnella jonkin saman laulun, hän kertoo huvittuneena.
Suurimman osan lastenraamattulauluista esittää Oey. Kokonaisuuden kannalta merkittävä rooli on ollut äänittäjä-sovittaja-muusikko Janne Saksalla.
− Meillä on kolmen tiimi. Kaikilla on ollut vapaat kädet ja sama tavoite, kristillisen perinnön jakaminen, Oey pohtii.
Suomen Pipliaseura julkaisee äänikirjaa suoratoistopalveluissa ja verkkokirjakaupoissa. Kirjan musiikki julkaistiin myös levylle, jota voi kuunnella Spotify-palvelussa.
Teksti: Elisa af Hällström