4.9.2024

Taide ja luovuus antavat uusia näkökulmia

Ajattelen, että Jumala voi olla luovuuden lähde, ja taide sellainen lahja, josta on apua seurakunnan keskellä ja toisten ihmisten kohtaamisessa, miettii Elina Stüber-Asikainen, joka on nauttinut kuvien tekemisestä Taidetelakalla.

Hän on aina pitänyt käsillä tekemisestä; käsitöistä, piirtämisestä ja varsinkin vesiväreillä maalaamisesta.

– Ryhmä on tuonut uskallusta. Siltä saa vertaistukea, ja uskaltaa kokeilla jotakin uutta.

Joukko nuoria aikuisia onpöydän ääressä ja he piirtävät.
Tampereen seurakuntien Taidetelakka on pienyhteisö, joka on avoin kaikille taiteen tekemisestä ja itseilmaisun kehittämisestä kiinnostuneille. Aiempaa kokemusta tai ”taiteellista lahjakkuutta” ei tarvita – ei myöskään kovin kummoisia välineitä. Kuva Hannu Jukola

Taidetelakka on Tampereen seurakuntien nuorten aikuisten toiminnan, Uuden Verson, avoin pienyhteisö. Se on avoin kaikille taiteen tekemisestä ja itseilmaisun kehittämisestä kiinnostuneille. Toiminta alkaa jälleen kesätauon jälkeen 11. syyskuuta Kalevan kirkolla.

– Aiempaa kokemusta tai ”taiteellista lahjakkuutta” ei tarvita – ei myöskään kovin kummoisia välineitä. Vaatimattomillakin välineillä voi tehdä taidetta, kertoo Eteläisen seurakunnan pastori Daniel Hukari, joka ohjaa ryhmää yhdessä graafikko Juho Huttusen kanssa.   

Mukaan voi ottaa esimerkiksi luonnoskirjan ja itselle mieleisiä kyniä. Tyhjin käsinkin voi tulla, sillä paikan päällä on paperia ja lyijykyniä.

Kokoontumisen aluksi luetaan jokin raamatunkohta, ja tehdään harjoitus. Juho Huttunen voi tarvittaessa antaa ohjausta tekniikoista ja taiteen perussäännöistä.

Taidetelakalla pohditaan yhdessä, mitä on luovuuden teologia.

– Tutkimme, mitä Raamattu opettaa luovuudesta, ja miten kristitty voi luovilla tavoilla löytää uskosta uusia näkökulmia. Taiteen tekeminen voi olla rukousta, ja se voi olla myös pyhää, mietti Hukari.

Taidetta tehdessään moni kohtaa omia syviä tunteitaan ja tutkii niitä.

– Ryhmässä on toisia kohtaava, kuunteleva ja kunnioittava ilmapiiri, ja turvallista tilaa on rakennettu määrätietoisesti. Avara tila mahdollistaa myös sen, että ryhmään voi tulla matalalla kynnyksellä. Tämä ei ole uskovaisten sisäpiiri, vakuuttaa Hukari.

Yhteydenpitoalustana ryhmäläisillä on Discord-serveri, jossa voi jakaa vinkkejä kiinnostavista taidenäyttelyistä, esitellä omia töitään ja keskustella kokoontumisten herättämistä ajatuksista.

Luottamusta tekemiseen

Ida Savolainen tekee kuvataidetta viikoittain. Taidetelakasta on tullut hänelle tärkeä ja merkityksellinen yhteisö. 

– Taide on lähellä sydäntäni, ja ryhmä on antanut tukea ja luottamusta tekemiseen. Teen aika paljon abstrakteja, isojakin töitä, ja värit ovat tosi tärkeitä ja isossa osassa.

Nuori nainen hymyilee ja pitää kadessään lehtiötä.
Ida Savolaiselle Taidetelakalla syntynyt iso oivallus on, että taiteen tekeminen on Jumalan kanssa vietettyä aikaa. 

Omasta näyttelystä haaveilevan Savolaisen töissä sekoittuvat oma elämä ja isompi kuva.

– Taidetelakalla syntynyt iso oivallus on, että taiteen tekeminen on minulle ensisijaisesti Jumalan kanssa vietettyä aikaa.  

Aulis Eskola tuli rohkeasti mukaan Taidetelakalle ja kaivoi kynät esiin lähes 40 vuoden jälkeen.

– Olen tehnyt visuaalisia töitä, mutta lähinnä insinööripuolella. Nyt olen taas herättelemässä luovuutta kuvataiteen parissa.

Kristillinen symboliikka, kirkkotaide ja monenlainen julkinen taide ovat Eskolalle tärkeitä asioita.

– Tampereen tuomiokirkko on lempikirkkoni. Nykytaiteilijoista esimerkiksi Annukka Laineen taide on itselleni tärkeää.  

Lukkojen avautumisia ja muurien ylityksiä

Viime aikoina Elina Stüber-Asikaisen luonnoskirja on täyttynyt monenlaisista piirroksista. Osa on selkeitä hahmotelmia arkisista asioista, mutta silloin tällöin kuvien avulla voi myös purkaa omia pahan päivän tuntemuksiaan.

Nainen piirtää pöydällä olevaan lehtiöön ja pöydällä on paljon värikyniä ja tusseja.
Elina Stüber-Asikainen kokee, että taide auttaa jäsentämään ajatuksia tai rauhoittumaan hektisen arjen keskellä. Tässä omakuvassa näkyy tänään ilo ja Taidetelakan avulla löytynyttä rohkeutta tulla näkyväksi.

– Yritän kuvissani tavoittaa jotakin, jonka kautta pystyn puhuttelemaan muita, eli tuoda samaistuttavuutta ja sitä kokemusta, että olen kulkenut jonkin asian läpi, ja ymmärrän sinua.

Stüber-Asikaisen mukaan kuvataiteen ja musiikin avulla voi päästä kosketuksiin sellaisten asioiden kanssa, jotka ovat itseltä lukossa. Taide myös sanoittaa sisimmän kokemuksia tilanteissa, joissa sanoja ei tahdo löytyä, sekä auttaa löytämään yhteyden omaan sisimpään ja omiin ajatuksiin.

– Voi kurottaa itse rakennetun muurin ylitse ja tavoittaa jotakin sellaista, jota ei vielä näy. Taide voi olla myös Jumalan kanava, joka tuo iloa ja toivoa ihmisille.

Luova impulssi on pyhää  

Daniel Hukarista on ollut hienoa huomata, että Taidetelakan tekemisessä osaaminen ei ole tärkeintä.

– Kauneimpia kuulemiani lauseita täällä on ollut, kun joku toteaa: ”En ole vuosikausiin piirtänyt, mutta olipas kivaa tehdä pitkästä aikaa”. 

Oransiin huppariin pukeutunut mies esittelee lehtiöön piirtämäänsä kuvaa.
”Omakuvan piirtäminen voi olla kysymyksen ”kuka minä olen?” luovaa työstämistä, pohtii Daniel Hukari.

– Huippua on, että osallistujissa on näkynyt luova impulssi, jossa suorastaan näen, että se on Jumalan luomistyöhön osallistumista ja sen ihastelemista. Siinä mielessä se on pyhä asia, jatkaa Hukari innostuneena.

Hän ajatteleekin usein, että ”hyödyttömät asiat” ovat pyhiä. Hukari tekee itse monenlaista taidetta lähes päivittäin. Se on rauhaa, joka antaa vapautta ja turvallisuutta.

– Usein teen pihalla sotkuisaa taidetta, ja ihan pähkähulluja juttuja. Olen huomannut, että luovaan tekemiseen liittyy usein luovaa hullutta, hymyilee Hukari.  

Omia taidenäyttelyitäkin pitänyt pappi ajattelee, että kaikkien asioiden ei tarvitse olla hyödyllisiä ja kauniita.

– Taide voi olla heittäytymistä, jossa voi unohtaa muut asiat, ja olla vain siinä. Ajattelen, että siinä on jotakin pyhää. Se on hetki, jolloin tehdas on kiinni, eikä mitään tehdä tehokkaasti. Taiteen ei silloin tarvitse palvella mitään inhimillistä tarkoitusta, se on vain Jumalalle. Myös metsässä vietetty aika voi olla samalla tavalla pyhää hyödyttömyyttä.

Teksti: Kirsi Airikka

Kuvat: Hannu Jukola

Taidetelakka keskiviikkona 11.9.2024 kello 18.30–20 Kalevan kirkon salissa 1. Ryhmä kokoontuu joka toinen viikko joulukuuhun asti.


Palaa otsikoihin