Taide ja luovuus antavat uusia näkökulmia
Ajattelen, että Jumala voi olla luovuuden lähde, ja taide sellainen lahja, josta on apua seurakunnan keskellä ja toisten ihmisten kohtaamisessa, miettii Elina Stüber-Asikainen, joka on nauttinut kuvien tekemisestä Taidetelakalla.
Hän on aina pitänyt käsillä tekemisestä; käsitöistä,
piirtämisestä ja varsinkin vesiväreillä maalaamisesta.
– Ryhmä on tuonut uskallusta. Siltä saa vertaistukea, ja uskaltaa
kokeilla jotakin uutta.

Taidetelakka on Tampereen seurakuntien nuorten aikuisten toiminnan, Uuden Verson, avoin pienyhteisö. Se on avoin kaikille taiteen tekemisestä ja itseilmaisun kehittämisestä kiinnostuneille. Toiminta alkaa jälleen kesätauon jälkeen 11. syyskuuta Kalevan kirkolla.
– Aiempaa kokemusta tai ”taiteellista lahjakkuutta” ei tarvita – ei myöskään kovin kummoisia välineitä. Vaatimattomillakin välineillä voi tehdä taidetta, kertoo Eteläisen seurakunnan pastori Daniel Hukari, joka ohjaa ryhmää yhdessä graafikko Juho Huttusen kanssa.
Mukaan voi ottaa esimerkiksi luonnoskirjan ja itselle mieleisiä kyniä. Tyhjin käsinkin voi tulla, sillä paikan päällä on paperia ja lyijykyniä.
Kokoontumisen aluksi luetaan jokin raamatunkohta, ja tehdään harjoitus. Juho Huttunen voi tarvittaessa antaa ohjausta tekniikoista ja taiteen perussäännöistä.
Taidetelakalla pohditaan yhdessä, mitä on luovuuden
teologia.
– Tutkimme, mitä Raamattu opettaa luovuudesta, ja miten
kristitty voi luovilla tavoilla löytää uskosta uusia näkökulmia. Taiteen
tekeminen voi olla rukousta, ja se voi olla myös pyhää, mietti Hukari.
Taidetta tehdessään moni kohtaa omia syviä tunteitaan ja
tutkii niitä.
– Ryhmässä on toisia kohtaava, kuunteleva ja kunnioittava
ilmapiiri, ja turvallista tilaa on rakennettu määrätietoisesti. Avara tila
mahdollistaa myös sen, että ryhmään voi tulla matalalla kynnyksellä. Tämä ei
ole uskovaisten sisäpiiri, vakuuttaa Hukari.
Yhteydenpitoalustana ryhmäläisillä on Discord-serveri, jossa voi jakaa vinkkejä kiinnostavista taidenäyttelyistä, esitellä omia töitään ja keskustella kokoontumisten herättämistä ajatuksista.
Luottamusta tekemiseen
Ida Savolainen tekee
kuvataidetta viikoittain. Taidetelakasta on tullut hänelle tärkeä ja
merkityksellinen yhteisö.
– Taide on lähellä sydäntäni, ja ryhmä on antanut tukea
ja luottamusta tekemiseen. Teen aika paljon abstrakteja, isojakin töitä, ja värit
ovat tosi tärkeitä ja isossa osassa.

Omasta näyttelystä haaveilevan Savolaisen töissä
sekoittuvat oma elämä ja isompi kuva.
– Taidetelakalla syntynyt iso oivallus on, että taiteen
tekeminen on minulle ensisijaisesti Jumalan kanssa vietettyä aikaa.
Aulis Eskola tuli
rohkeasti mukaan Taidetelakalle ja kaivoi kynät esiin lähes 40 vuoden
jälkeen.
– Olen tehnyt visuaalisia töitä, mutta lähinnä insinööripuolella.
Nyt olen taas herättelemässä luovuutta kuvataiteen parissa.
Kristillinen symboliikka, kirkkotaide ja monenlainen julkinen
taide ovat Eskolalle tärkeitä asioita.
– Tampereen tuomiokirkko on lempikirkkoni.
Nykytaiteilijoista esimerkiksi Annukka Laineen taide on itselleni tärkeää.
Lukkojen avautumisia ja muurien ylityksiä
Viime aikoina Elina Stüber-Asikaisen luonnoskirja on täyttynyt monenlaisista piirroksista. Osa on selkeitä hahmotelmia arkisista asioista, mutta silloin tällöin kuvien avulla voi myös purkaa omia pahan päivän tuntemuksiaan.

– Yritän kuvissani tavoittaa jotakin, jonka kautta pystyn puhuttelemaan muita, eli tuoda samaistuttavuutta ja sitä kokemusta, että olen kulkenut jonkin asian läpi, ja ymmärrän sinua.
Stüber-Asikaisen mukaan kuvataiteen ja musiikin avulla voi päästä kosketuksiin sellaisten asioiden kanssa, jotka ovat itseltä lukossa. Taide myös sanoittaa sisimmän kokemuksia tilanteissa, joissa sanoja ei tahdo löytyä, sekä auttaa löytämään yhteyden omaan sisimpään ja omiin ajatuksiin.
– Voi kurottaa itse rakennetun muurin ylitse ja
tavoittaa jotakin sellaista, jota ei vielä näy. Taide voi olla myös Jumalan
kanava, joka tuo iloa ja toivoa ihmisille.
Luova impulssi on pyhää
Daniel Hukarista on ollut hienoa huomata, että
Taidetelakan tekemisessä osaaminen ei ole tärkeintä.
– Kauneimpia kuulemiani lauseita täällä on ollut, kun
joku toteaa: ”En ole vuosikausiin piirtänyt, mutta olipas kivaa tehdä pitkästä
aikaa”.

– Huippua on, että osallistujissa on näkynyt luova impulssi, jossa suorastaan näen, että se on Jumalan luomistyöhön osallistumista ja sen ihastelemista. Siinä mielessä se on pyhä asia, jatkaa Hukari innostuneena.
Hän ajatteleekin usein, että ”hyödyttömät asiat” ovat
pyhiä. Hukari tekee itse monenlaista taidetta lähes päivittäin. Se on rauhaa, joka
antaa vapautta ja turvallisuutta.
– Usein teen pihalla sotkuisaa taidetta, ja ihan
pähkähulluja juttuja. Olen huomannut, että luovaan tekemiseen liittyy usein
luovaa hullutta, hymyilee Hukari.
Omia taidenäyttelyitäkin pitänyt pappi ajattelee, että kaikkien asioiden ei tarvitse olla hyödyllisiä ja kauniita.
– Taide voi olla heittäytymistä, jossa voi unohtaa muut asiat, ja olla vain siinä. Ajattelen, että siinä on jotakin pyhää. Se on hetki, jolloin tehdas on kiinni, eikä mitään tehdä tehokkaasti. Taiteen ei silloin tarvitse palvella mitään inhimillistä tarkoitusta, se on vain Jumalalle. Myös metsässä vietetty aika voi olla samalla tavalla pyhää hyödyttömyyttä.
Teksti: Kirsi Airikka
Kuvat: Hannu Jukola
Taidetelakka keskiviikkona 11.9.2024 kello 18.30–20 Kalevan kirkon salissa 1. Ryhmä kokoontuu joka toinen viikko joulukuuhun asti.