Tampereen muutos kiinnostaa

Tampere ennen ja nyt -näyttely Vapriikissa käsittelee kaupunkikuvan muutosta historiallisten valokuvien avulla. Näyttelyyn liittyvän luentosarjan aloittanut tutkija Antti Liuttusen luento veti museoravintolan täyteen väkeä.

Liuttunen muistutti valokuvien merkityksen muutoksesta: me näemme, mitä ne kertovat kaupungin historiasta, mutta kuvan ottamisen syy on aikanaan ollut toinen.

– Kun ihmiset näkevät näitä vanhoja kuvia, he ottavat myös menneisyyden osaksi omaa identiteettiään.

Antti Liuttusen luentoa ennen tarjolla ollut opaskierros oli todella suosittu. Vaikka koskimaisema ehkä kuvaa parhaiten Tampereen henkeä, on koko näyttelyssä kyse laajemmin kaupungin identiteetistä, kuvaili opaskierroksen vetänyt Anna Huhtala.

Näyttelystä löytyy esimerkiksi Eino Bergiuksen vuonna 1908 ottama, tiettävästi ensimmäinen värivalokuva Tampereesta, vuonna 1879 palanut pilarihalli vuotta ennen paloa ja joukko pelastusarmeijalaisia Pispalan rukoushuoneen edessä. Toisaalta katse suuntaa myös tulevaisuuden Tampereeseen.

Kaupunkikuvan muutos kiinnostaa, mutta myös surettaa. Viitisen vuotta sitten esillä olleen Kadonneet kaunottaret -näyttelyn näki noin 60 000 kävijää. Saman nimisen kirjan laajennettuun painokseen on löytynyt uusia kuvia.

– Ehdottomasti omia suosikkejani Tampereen vanhoista taloista on Frans Ludvig Caloniuksen suunnittelema, vuonna 1968 purettu Luterilainen rukoushuone, josta näyttelyssä oli myös virtuaaliesittely.

Rukoushuone purettiin entisen, Taivaanlinnaksikin sanotun seurakuntien virastotalon tieltä Satakunnankadulla. Se toimi seurakuntien omistuksessa vuoteen 2004 asti.

Parhaiten kaupunkikuvan muutoksen havaitseekin menneisyyden kautta. Käytännössä muutosta voi tarkastella vertailemalla eri aikoina otettuja valokuvia, Liuttunen kertoo.

Näyttelyssä on esimerkiksi kuva, jossa on Pelastusarmeijan väkeä Pispalan rukoushuoneen edessä 05.05.1911. Kuva löytyy myös Tampereen museoiden ja pirkanmaalaisten paikallismuseoiden yhteisestä Siiri-tietopalvelusta. Kuvaaja on Juho Holmstén-Heiniö.

Muutoksen rinnalla näyttelyssä tarkastellaan kaupungin pysyvyyttä. Tavoitteena on myös muistuttaa rakennus- ja ympäristönsuojelun merkityksestä: kerran menetettyä ei saada takaisin. Kuvien, muistojen ja rakennetun kaupungin kautta muodostuu yhteys menneisyyden ja nykyhetken välille.

Ennen kaikkea näyttelyllä halutaan tarjota nostalginen ja esteettinen elämys, mahdollisuus lumoutua entisen ja nykyisen Tampereen monimuotoisesta kauneudesta.

Kello 18 alkavista maksuttomista luennoista on vielä jäljellä kaksi: Jorma Mukala kertoo 8.2. Tampereen arkkitehtuurin historiasta ja Iida Kalakoski 15.2. kaupunkikuvan muuttuvista arvoista.

Tuntia ennen luentoja on tarjolla opastus näyttelyyn, joka on avoinna 5.3. saakka.

Teksti ja kuvat: Asta Kettunen

Vapriikin näyttelyt

Pispalan kirkon tarina

Sattumuksia-juttu: Uutta ja katoavaa Kyttälää

(Rukoushuoneen edessä otetun kuvan kuvaajan nimi päivitetty kuvatekstiin 8.2.2023.)

Palaa otsikoihin