Yökuvat pysäyttävät pohtimaan ajallisuutta
Mika Nuorvan valokuvanäyttelyn tunnelmallisissa kuvissa ihminen asetetaan luonnon äärellä suhteuttamaan itseään ajalliseen ja ajattomaan, äärelliseen ja äärettömään. Näyttelyn nimi on Silmä tottuu hämärään – yömaisemia unen rajamailta.
Silmä tottuu hämärään vasta noin 15–30 minuutissa.
”Se
on pitkä aika nykyihmiselle. Se on suostumista hitauteen, odotukseen pimeässä,
ilman varmuutta siitä, että mitään nähtävää lopulta on. Mutta ainahan voi olla.
Elämä on toiveikasta hommaa.” Näin
kirjoittaa valokuvaaja Mika Nuorva näyttelynsä esipuheessa.
Nuorva on kuvannut ensimmäisen valokuvanäyttelynsä kuvat sekä eteläisessä Espanjassa että pohjoisessa Norjassa, mutta enimmäkseen kotoisissa Keski-Suomen maisemissa.
Laukaassa asuva mies on tehnyt kirkon nuorisotyötä 25 vuotta ja toimii nykyisin valokuvausalan yrittäjänä kuvaten lähinnä yrityksille ja yhteisöille.
Hänet tunnetaan myös laulaja–lauluntekijänä, jonka tuotantoa on päätynyt sekä radioiden soittolistoille että Siionin virret -kirjaan. Tuorein soololevy Tähtiportti julkaistiin kesäkuussa.
Yökuvat valitsivat miehen
Nuorvan valokuvat ovat sekä dokumentoivia otoksia että taidekuvia.
– Näkymä, oli se vaikkapa linnunrata tai revontulet, on luonnonvoimien aikaansaama, mutta kamera näkee sen voimakkaammin kuin ihmissilmä. Kuvaaja taas tekee asettelullaan tulkinnan sen suhteesta etualan ympäristöön.
Kuvaajan mukaan lopulliset sävyt muovautuvat editoinnissa.
– Tällaisissa yökuvissa ei ole oikeaa tai väärää, on vain näkemyksiä ja kokemuksia. Se on vapauttavaa.
Yökuvia Nuorva on ottanut lähinnä harrastusmielessä.
– Kuvausretket pimeässä ovat mukavaa ja vähän seikkailullistakin ulkoilua. Kun silmä on tottunut hämärään, katselen yötaivasta mieluummin paljain silmin kameran raksutellessa omiaan. Usein käyn pitkäkseni tuuleen rantakalliolle tai kostean pellon reunaan. Korva herkistyy äänille.
– Ehkä yökuvat valitsivatkin minut, enkä minä niitä. Äärelle pysähtyminen laittaa minut miettimään mittakaavoja ja ajallisuutta. Yksi lempilauseistani tulee Veikko Huoviselta: ’Ihmisellä on tässä avaruudessa kusiaisen valtuudet.’
Seuraava loma vie miehen luultavasti jälleen kuvausmatkalle Jäämerelle.
– Sen rannoilla on tullut vietettyä viime vuosina paljon aikaa.
Nuorvan mielestä valokuva on ilmaisumuotona niin vahva, että se elää ja voi hyvin edelleen.
– Nykyisessä kuvien paljoudessa voi toki käydä niinkin, ettei näe metsää puilta. Maailmassa on paljon liikettä. Hyvä valokuva voi kuitenkin pysäyttää kuvavirtoja silmäilevän katseen, ja ehkä ihmisenkin.
Teksti: Kirsi Airikka
Mika Nuorvan Silmä tottuu hämärään – yömaisemia unen rajamailta -valokuvanäyttely ma–pe 29. lokakuuta saakka Seurakuntien talossa sen aukioloaikoina, Näsilinnankatu 26, 1. ja 2. kerroksen aula