Kastemekot kertovat tarinoita
Lielahden kirkossa voi ihailla vanhoja kastemekkoja ja muita esineitä noin viikon ajan. Näyttely avautuu kasteen sunnuntaina, ensimmäisenä sunnuntaina loppiaisesta, eli 9. tammikuuta ja päättyy 16. tammikuuta.
Idean suntio Sirkka-Liisa Kyngäs sai kasteiden määrän vähenemisestä. Viime aikoina lisänsä suuntaukseen on tuonut korona, jonka aikana ristiäisiä on siirretty myöhemmäksi.
Lähiaikoina on kastettu yhtä aikaa esimerkiksi perheen vauva ja 11-vuotias, kertoo näyttelyn taustatukena toimiva Harjun seurakunnan johtava kappalainen Leena Jalkanen.
Naiset uskovat näyttelyn keräävän kiinnostusta yli sukupolvirajojen. Pukujen lisäksi on tarkoitus tarjota aiheesta tietoa, ja pastori on valmiina vastaamaan kysymyksiin.
– Kyse on elämän ihmeen arvostamisesta, sanoo näyttelyn kokoamisen myötä kasteen symboliikkaan paneutunut Kyngäs.
Esille saadaan ainakin kymmenkunta pukua. Joukossa on esimerkiksi satavuotiaan mekon tarina.
Kyngäs tuo näyttelyyn 32-vuotiaan kastemekon, jossa on kastettu perheen kolme tytärtä. Hän halusi aikanaan tehdä ikimuistoiseen tilaisuuteen myös tyynyn, joka kuitenkin on jo hävitetty.
Etenkin ennen kasteasut olivat kauniita taideteoksia, joissa seurakuntayhteyteen liitettiin useita lapsia peräjälkeen, ja niitä myös lainattiin.
– Mekkoja on kudottu ja virkattu. 1700-luvulla kastemekko saattoi joskus olla kukallinenkin, Jalkanen tietää.
– Vieläkin mekot aika paljon kiertävät. Myös pienempiä alboja voi käyttää kastemekkoina nuorille, hän kertoo.
Perhetilaisuudessa 9.1. lapset ovat keskiössä, mutta myös isovanhempia ja kummeja kutsutaan mukaan. Tilaisuutta elävöitetään lastenvirsillä ja -matoilla, kastepuun lehdet siunataan ja muistetaan viime vuonna kastettuja.
Jalkanen ihastelee sitä, miten paikallisuus näkyy kirkkojen kastepuissa: Lielahdessa se on virkattu, Pispalassa puuta ja Tesomalla metallia.
Kastemaljoja hän on nähnyt työssään monenlaisia. Mieleen on jäänyt esimerkiksi puuhun maljaksi koverrettu kolo.
Teksti ja kuva: Asta Kettunen