Kuuluuko rukousten aiheissa seurakuntalaisten ääni?
Pyyntöjä rukoilla toisen ihmisen, ihmisryhmän tai asian puolesta saapuu seurakuntiin monia reittejä pitkin. Niitä voi laittaa kirkoissa oleviin laatikoihin tai lähettää verkkolomakkeella. Työntekijät saavat niitä sähköpostitse ja kohdatessaan ihmisiä.
– Pienryhmistähän aiheita saatetaan ihan tietoisesti pyytääkin, jotta esirukouksessa kuuluisi seurakuntalaisten ääni, huomauttaa jumalanpalveluselämän aineistojen asiantuntija Kirsi Erkama Kirkkohallituksesta.
Tampereen seurakuntiin pyyntöjä tulee verkon kautta noin sata viikossa. Esimerkiksi välillä 30.10.–8.11. esirukousta oli kaivattu 744 kertaa; osa pyynnöistä voi tosin olla samoja.
Esimerkiksi Kalevan kirkon messuihin ja Aamurukouspiiriin tulee monenlaisia rukouspyyntöjä. Sotiin liittyvät rukouspyynnöt ovat viime aikoina lisääntyneet. Moni toivoo, että rukoiltaisiin Lähi-idän kriisin ja Ukrainan sodan loppumisen puolesta. Vakituisia rukousaiheita ovat terveys, lapset ja rahahuolet.
Tampereen seurakuntiin tulleet esirukouspyynnöt lukee messussa vuorossa oleva liturgi. Hän tekee niistä yhteenvedon luettavaksi.
Aleksanterin kirkon rukouslaatikoihin tulevia rukouksia luetaan torstain viikkomessussa, mutta joku voi myös toivoa pyyntönsä luettavaksi sunnuntain kello kymmenen messussa, kertoo vahtimestari Inkeri Skogster.
– Pyyntöjä tulee tasaiseen tahtiin, kymmeniä viikossa, ja joskus puhelimitsekin. Kesällä ne voivat olla vieraskielisiäkin.
– On mukava, että ihmisiä voi palvella tälläkin tavalla.
Onko esirukouspyynnöistä tehty tutkimuksia, Kirsi Erkama?
– Tietääksemme esirukouspyynnöistä ei ole tehty tutkimusta. Mutta esimerkiksi esirukouksen merkityksestä sairaalle ihmiselle on FL, TM Martti Keinäsen väitöskirjatutkimus Itä-Suomen yliopistossa 8.6.2022: Esirukoustoiminnan epäkohtiin puututtava rohkeammin.
Onko niiden tulossa huomattavissa piikkejä?
– Tästä ei meillä ole Kirkkohallituksessa tutkittua tietoa. Uskoisin kuitenkin, että isot kriisit ja uhat, esimerkiksi sota, pandemia ja luonnonkatastrofit näkyvät myös seurakuntalaisten esirukouspyynnöissä.
Millainen on valmiiksi mietittyjen esirukousten ja pyyntöjen suhde?
– Esirukouksen tulisi olla ensisijaisesti seurakuntalaisen, seurakuntalaisten tai diakonin laatima rukous. Jos pappi kuitenkin laatii rukouksen, olisi hyvä, että seurakuntalaisten rukousaiheet tulevat esille.
– Esirukouksessa seurakunta tuo esille omaa ja yhteiskunnan tilannetta, kiitosta, huolta, surua, valitusta. Esirukousten sisältöjä ovat myös rukous nimeltä mainiten kastettujen, avioliittoon aikovien tai avioliiton solmineiden sekä kuolleiden ja surevien puolesta nimeltä mainiten, ja seurakuntalaisten rukousaiheet.
– Kirkkokäsikirja tarjoaa virikkeitä rukousten sanoittamiseen, mutta sanamuotoja ei ole tarkoitus noudattaa orjallisesti. Esirukous on nimenomaan jumalanpalveluksen se vapaa rukous, jolloin olisi suotavaa, että tätä vapautta myös käytetään.
– Toimituksienkin esirukouksia voisi rohkeammin laatia yhdessä toimituksiin osallistuvien henkilöiden kanssa. Toimituskeskustelussa voisi kysellä rukousaiheita, ja jos osallistujista ei löydy rukouksen laatijoita tai lukijoita, niin pappi osallistujien puolesta ikään kuin sanottaa niitä tuntoja ja rukousaiheita, joita kyseinen tilanne nostattaa.
Pyritäänkö ja pystytäänkö ihmisiä ohjaamaan tuen lähteille?
– Esirukouspyynnöt tulevat seurakuntaan anonyymeinä, ja vaikka eivät tulisikaan, niin anonymiteetista on tärkeä pitää kiinni. Jos rukouspyyntö tulee kahdenkeskisessä keskustelussa esille, ollaan sielunhoidollisen keskustelun piirissä. Sielunhoidon prosesseihin kuuluu ohjaaminen muiden tarvittavien palveluiden piiriin.
Rukouspyynnöt voivat olla myös sekavia. Miten silloin voi edetä?
– Tunteemme ja ajattelumme ei ole aina loogista tai ristiriidatonta. Rukouksessa ihminen saa tuoda omat sekavatkin tilanteensa Jumalan eteen. Rukouspyyntöjä ei ole tarve arvioida. Ei ole myöskään tarpeen, että rukouksen laatija selostaa yksityiskohtaista rukouksen pyytäjän tilannetta tai ajattelua.
– Esirukouksen ajatus on rukoilla ihmisen tai ihmisten puolesta. Ei tarvitse välttämättä mainita sitä, minkä puolesta rukousta on pyydetty, sillä uskomme, että Jumala tietää aiheet muutenkin. Rukouksessa ei ole tarkoitus antaa Jumalalle toimintaohjeita, vaan kääntyä asioidemme kanssa Jumalan puoleen.
Saavatko papit koulutusta näiden käsittelyyn?
– Pappien koulutukseen kuuluu jumalanpalvelussisältöjen opiskelua, ja erilaiset rukoukset ovat osa tätä.
Teksti: Asta Kettunen