"Löysin toivoa, iloa ja voimaa"
Tampereella järjestetyille Kirkon juhlille osallistunut Päivi Mäki-Jokela odotti juhlilta kohtaamisia, ihmisten ajatuksia toivon ilmenemistä elämässä sekä mietiskelyä, hiljaisuutta, musiikkia ja lauluja. Hän löysikin toivoa, iloa ja voimaa.
Hän toimi vapaaehtoisena Aleksanterin kirkossa.
– Ilokseni sain olla mukana ensimmäisessä Godfulness-messussa ehtoollisavustajana. Tiimissä huokui voimakas toivo ja ilo. Alban pukeminen on minulle aina merkityksellinen hetki, tunnen saavani palvelutehtävääni rauhaa ja nöyryyttä, Mäki-Jokela määrittelee.
Hänen toinen tehtävänsä oli ohjata lauantaina Ikonipolkua etsiviä reitilleen.
– Saimme kohdata kirkon ovilla hymyileviä ihmisiä, jotka tulivat sinne Vesa Fabrinin ikonien takia.
Sen jälkeen hän ja toinen Palvelevan Puhelimen vapaaehtoinen pukivat keltaiset liivit päälleen ja lähtivät kadulle jututtamaan ihmisiä. Monet vastaantulijat pysähtyivät vastaamaan kysymyksiin, ja toisten kanssa juttua riitti pitkäänkin.
– Lämmin aurinkoinen sää varmasti osaltaan helpotti monia pysähtymään, ehkäpä myös unohtamaan hetkeksi omat vastoinkäymiset ja maailman huolet. Tuntui hyvältä, kun moni kiitti meitä, vaikka olimme vieneet hänen aikaansa.
Perjantaina hän osallistui muun muassa Aleksanterin kirkon aamupäivän mietiskelyhetkeen ja avajaisiin Keskustorilla, sunnuntaina päätösmessuun.
– Paljon oli muutakin ohjelmaa, johon olisi tehnyt mieli mennä. Mutta täytyi valita muun elämän tapahtumien takia.
Suuri Jumalan lahja
Mäki-Jokela on mukana Aleksanterin kirkossa Avoimen kirkon päivystäjänä, pyhiinvaelluksien ohjaajana, Tuomasmessun tehtävissä ja muissakin messuissa avustajana.
– Olen mennyt mielelläni ja uteliaana mukaan uusiin tehtäviin. Olen löytänyt elämääni useita ihmisiä, joista monista on tullut hyviä ystäviä. Ja ennen kaikkea olen löytänyt toivon, rauhan ja luottamuksen siihen, että minä tällaisena kelpaan ja riitän.
– Jokaisesta päivästä on tullut suuri Jumalan lahja, jonka saan rohkeasti elää.
Eläkepäivien lähestyessä hänen unelmansa oli ollut löytää mielekästä tekemistä vapaaehtoistyöstä. Hän osallistui pyhiinvaellusten vetäjien koulutukseen, ja kaupunkipyhiinvaellukset tulivat läheisiksi. Ne ovat antaneet rauhaa kuulla luontoa ja itseä.
– Vaelluksella luetut Raamatun tekstit pysäyttävät hiljentymään. Kotiin tultua oma kuorma tuntuu aina kevyemmältä.
Osa suunnitelluista kaupunkipyhiinvaelluksista kulkee keskellä kaupungin vilinää, mutta rauhan voi Mäki-Jokelan mukaan tavoittaa sielläkin. Reitit ovat lisäksi helposti saavutettavissa, hän vinkkaa.
Elämäntyö lääkärinä on opettanut kuuntelemaan ja antanut pohjaa sekä Avoimen kirkon että Palvelevan Puhelimen päivystäjän tehtäviin.
Mäki-Jokela on huomannut ihmisillä olevan paljon myös aihetta iloon.
– Itselleni kirkkoyhteys antoi paljon voimaa siinä vaiheessa, kun työyhteisö jäi. Siitä onkin tullut iso henkinen koti.
Päivi Mäki-Jokelan harrastuksiin kuuluvat myös lukeminen ja liikunta. Erityisen tärkeitä ovat kuitenkin neljän lapsenlapsen mummun tehtävät. Omakotitalossa Käpylässä riittää myös aina puuhaa, ja Kaupin lenkkipolut ovat lähellä.
– Pidän ihmisistä, ja vaikka ystävät ovat tärkeitä, huomaan usein kaipaavani myös rauhaa ja hiljaisuutta.
– Mielen rauhoittuessa rukoilen ja päätän rukoukseni sanoihin ”tapahtukoon sinun tahtosi”. Minun on niin paljon helpompi elää, kun voin tuohon aina luottaa.
Teksti: Asta Kettunen
Kuvat: Hannu Jukola