Morsiusmessu on kaikille avoin juhla
Messu on meille molemmille tärkeä osa omaa hengellistä elämää. Siksi on merkityksellistä, että tuoreena avioparina saamme polvistua yhteiselle ehtoolliselle rinnakkain, kertovat Sanni Frisk, 31, ja Samu Turunen, 30, jotka vihitään morsiusmessussa Aleksanterin kirkossa.
Morsiusmessu on vihkijumalanpalvelus, johon sisältyy myös ehtoollisen vietto. Sitä voidaan viettää myös seurakunnan pyhäpäivän pääjumalanpalveluksena.
– Meille oli päivänselvää, että meidät vihitään morsiusmessussa. Olemme molemmat pappeja, ja ehtoollisen vietto vihkimisen yhteydessä on meille tärkeä asia, mietti Turunen, joka on Kihniön seurakunnan kirkkoherra, tiettävästi yksi Suomen nuorimpia kirkkoherroja.
– Vihkiminen on iso asia, ja siksi on ihanaa viettää sitä pidemmän kaavan mukaan, lisää Frisk, joka on Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan työntekijä ja Aleksanterin kirkon pappi.
Myös monet vihkiparin pappiystävät on vihitty morsiusmessussa, mutta muuten se ei ole nuoren parin mukaan kovin yleinen tapa evankelis-luterilaisessa kirkossa.
Normaalista vihkitoimituksesta Friskin ja Turusen seremonia poikkeaa myös siinä, että läheisten ja ystävien lisäksi he toivottavat morsiusmessuunsa tervetulleiksi kaikki asiasta kiinnostuneet.
Aleksanterin kirkko toimii hyvin vihkipaikkana, koska nuori pari asui aiemmin Pyynikillä, ja nykyisin kirkko on Friskin työpaikka.
– On hienoa tulla vihityksi tutussa kirkossa, ja ihanaa kutsua omia seurakuntalaisia juhlistamaan meidän juhlaa. Se vahvistaa yhteyttä toisiin ihmisiin, hymyilee Frisk.
Nuoren parin vihkii tuomiorovasti Olli-Pekka Silfverhuth, joka on Sanni Friskin esihenkilö.
– Esitimme hänelle vihkipyynnön jo silloin, kun minut asetettiin kirkkoherraksi reilu vuosi sitten. Hän lupautui mielellään, kertoo sulhanen.
– Kanttorin valinta on ollut vaikeaa, koska hyviä vaihtoehtoja kanttoriksi oli paljon. Viimein pyysimme vihkikanttoriksi työtoverini Katja Mäkiön, joka myös työskentelee Aleksanterin kirkossa, lisää morsian.
Ristikulkue avaa messun
Vihkimisen ajankohdaksi suunniteltiin kevättä tai syksyä, jolloin molempien työtahti on hieman rauhallisempi kuin muina vuodenaikoina.
– Reformaation muistopäivä ja Luther ovat meille merkityksellisiä, joten vihkipäivä saatiin sovitettua sille viikolle, kertoo Frisk.
– Pappeina haluamme myös suunnitella vihkikaavan itse sekä valita sopivat raamatunkohdat ja virret. Mukaan otetaan ainakin virsi 170, Jumala ompi linnamme, lisää Turunen.
Ehtoollisen lisäksi yhteisen juhlan tuntua lisää se, että monet vihkiparin ystävistä toimivat messussa avustustehtävissä. Morsiusmessun alkajaisiksi järjestetään myös ristikulkue, jossa seremonian toimittajat ja vihkipari kulkevat alttarille.
Jumalanpalveluksen jälkeen vihkipari siirtyy kutsuvieraiden kanssa hääjuhlaan, johon on tulossa noin 80 vierasta.
– Luvassa on ruokailu ja ohjelmaa, niin kuin häissä yleensäkin. Odotamme ystäviltä hyviä puheita, kertoo Frisk.
Tiet kohtasivat Joensuussa
Sanni Frisk on kotoisin Tuusulasta ja Samu Turunen Naantalista. Heidän tiensä kohtasivat vuonna 2016 Joensuussa, jossa molemmat opiskelivat teologiaa. Valmistumisen jälkeen kumpikin oli töissä eri puolilla Suomea, ja pari eli etäsuhteessa viisi vuotta.
– Meillä oli koko ajan vähintään 200 kilometriä välimatkaa. Kun vihdoin pääsimme samalle paikkakunnalle, ajattelin, että nyt on hyvä aika kosia Sannia, kertoo Turunen.
Sopiva hetki tarjoutuikin, kun nuoripari teki kesän alkajaisiksi pienen matkan Sastamalaan. He yöpyivät järvenrantaan rakennetussa lasi-iglussa, ja kauniin auringonlaskun aikaan Samu pyysi Sannia vaimokseen.
– Avioliitto on meille julkinen lupaus sitoutua toiseen ja rakastaa häntä hyvinä ja huonoina päivinä. Tahdomme olla yhdessä ja tukea toisiamme elämän loppuun saakka. Tärkeätä on, että Jumala siunaa liiton ja vahvistaa meitä siinä, miettii vihkipari.
Vaikka avioliitto on molemmille iso asia, parin arkeen se ei tällä hetkellä tuo muutoksia. Frisk ja Turunen asuvat kahden kissansa kanssa vastahankitussa kodissa Nokialla.
– Kun molempien kalenteri täyttyy työmenoista, ja papin työhön liittyy paljon ihmisten kanssa olemista, on vapaa-aikana mukavaa vain enimmäkseen olla kotona kahdestaan, miettii Frisk.
– Yhteisiä harrastuksiamme ovat sohvalla oleilu, sarjojen katselu ja kissojen silittely. Käymme myös lyhyillä reissuilla ja ulkona syömässä. Sanni tulee silloin tällöin katsomaan pelejäni, kertoo Turunen, joka toimii koripallotuomarina miesten liigassa, ja sai hiljattain myös kansainvälisen tuomarikortin.
Kirkkoherran korisinnostuksesta kertoo myös se, että ainoan papin kaikkien työtehtävien ohella hän ohjaa lasten koripallokerhoa Kihniön seurakunnassa.
Kun työaikataulut antavat myöten, haaveena on häämatka Välimerelle. Risteilyllä olisi mahdollisuus käydä monissa kaupungeissa ja ihailla merimaisemia.
Parasta on kuitenkin yhteinen arki ja se, että kummallakin on mieluinen työ. Pappeus on molemmille ennen kaikkea kutsumus ja elämäntapa.
Teksti: Kirsi Airikka