3.3.2021 9.00

Poikkeusaikanakin meillä on toivo

Kristikunta valmistautuu koronasta huolimatta pääsiäisen ihmeeseen. Teologian tohtori Mika K T Pajunen toivoo pandemian lisäävän etuoikeutettujen solidaarisuutta niitä kohtaan, jota kärsivät eniten.

Mies raidallisessa kauluspaidassa pitää käsissään värikästä krusifiksia, johon on maalattu Jeesuksen kuva.
Pääsiäisen ytimeen kuuluu risti. Mika K T Pajunen on vahvalla ekumeenisella taustallaan huomannut, että sen kantamisella on aina omat seurauksensa.
Kun elämästä karsii jotakin, samalla avautuu tilaa jollekin aivan uudelle. Alkanut paastonaika tarjoaa tälle sisäiselle kasvulle hyvät mahdollisuudet.

Akaalainen teologian tohtori Mika K T Pajunen on yksi niistä, joille Jeesuksen ylösnousemukseen huipentuva paastonaika muodostaa yhden vuoden kohokohdista.

Pajunen on jo saanut tuhkaristin otsaansa paastonajan alkamisen merkiksi. Edessä ovat vielä palmusunnuntain kulkue ja palmunoksat, kiirastorstain messu, pitkänperjantain dramatiikka ja viimein pääsiäisen valo ja riemu.

– Vuosien mittaan olen tajunnut paastonajan ja pääsiäisen rituaalisen syvyyden tärkeyden. Sen, miten tämä kaikki tuntuu omassa kehossa, Pajunen pohtii.

Hänen mukaansa pääsiäiseen liittyvät rituaalit ja vertauskuvat todistavat monin tavoin siitä, kuinka ruumiillisia lopultakin olemme. Turhia sanoja ei enää tarvita.

– Sanojen painohan saattaa jopa peittää alleen ne kaikkein syvimmät kokemukset.

Luterilainen ja anglikaani

Keskeisiä rakennuspuita Mika Pajusen hengellisessä elämässä ovat kirkon ikivanha hetkipalvelusperinne sekä liturginen rukous.

Akaalainen on maamme pappiskunnassa jonkinlainen kuriositeetti. Hän on sekä luterilainen että anglikaaninen pappi.

– Taustani on luterilainen, mutta opiskeluaikana innostuin anglikaanisuudesta. Samalla löysin kotini kansainvälisestä ekumeenisesta liikkeestä.

Pajunen on jo muutaman vuoden ajan työskennellyt pappina kaakkoisranskalaisessa Mentonin anglikaaniseurakunnassa. Hän toimii siellä parin kuukauden jakson aina vuodenvaihteessa.

– Myös Suomessa palvelen toisinaan anglikaanisissa jumalanpalveluksissa.

Sen sijaan aikaa arkisesta peruspapin työstä luterilaisessa seurakunnassa oli päässyt kertymään jo vuosikymmenen verran. Viime vuosina hän on työskennellyt muun muassa arkkipiispa emeritus Kari Mäkisen teologisena erityisavustajana ja Hiljaisuuden Ystävien toiminnanjohtajana.

Viime vuoden lopulla Pajunen kuitenkin otti vastaan kahdeksan kuukauden sijaisuuden Akaan seurakunnan Kylmäkosken kappeliseurakunnan vs. kappalaisena.

Mika Pajusen kannalta pesti tuli sopivaan saumaan. Hän oli muutenkin siirtymässä uusiin tehtäviin Hiljaisuuden Ystävistä.

– Uskon tämän työkokemuksen tekevän minulle hyvää. Saan realistista kuvaa siitä, millaista luterilaisen seurakunnan arki nykyään on.

Suuri muutos on käynnissä


Monilta näköalapaikoilta katsellessaan Mika Pajunen on pohtinut, ja myös osaltaan sanoittanut kirkon muutosta. Hänen mukaansa ilmiö tapahtuu nopeasti, ja se tuntuu jo nyt monella tasolla.

Konservatiivit–liberaalit -vastakkainasettelun rinnalle on nousemassa uudenlaista hengellisyyttä. Siinä etsitään ennen kaikkea Jumalan läsnäoloa.

– Haetaan sellaista spiritualiteettia, joka ei niinkään sitoudu jäykkiin instituutioihin tai opinkappaleisiin, vaan on minulle totta tässä ja nyt.

Mika Pajunen huomauttaa, että uudet sukupolvet lähestyvät Jumalaa ja kristinuskoa yhä enemmän oman kokemuksensa kautta. Myös heittäytymiselle ja kokeiluille on avautumassa uudenlaista tilaa.

– Esimerkiksi ignatiaanisissa hengellisissä harjoituksissa voidaan kuvitella Jeesuksen istuvan vierellesi. Mitä siinä tilanteessa hänelle sanoisit?

Pajunen huomauttaa, että muutoksessa kaikki eivät voita. Moni joutuu luopumaan totutusta tavasta harjoittaa hengellisyyttä.

– Arkkipiispa Rowan Williams toi tämän asian esille jo vuosituhannen vaihteessa kirjassaan Lost Icons. Hän painotti sitä, että kulttuurin muuttuessa on luotava tilaa ja muotoja myös suremiselle.

Akaalaisteologi sanoo, että erilaisten kuppikuntien kiistellessä on hyvä palauttaa mieleen ajatus kirkosta Kristuksen ruumiina. Siinä jokainen jäsen tarvitsee toista.

– Ei voi olla niin, että muutoksen tapahtuessa jollekin porukalle vain ilmoitetaan, että teitä ei enää tarvita täällä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että mitä tahansa kohtelua pitäisi hyväksyä.

Mies raidalisessa kauluspaidassa on kyykistynyt kirjahyllyn eteen ja pitää käsissään englanninkielistä kirjaa nimeltä A sense of the Sacred.
Pajunen tekee Suomessa vähemmän tunnettua liturgista konsultointia, jossa kirkkotiloja suunnitellaan ja kehitetään käsi kädessä toiminnan kanssa. Alan kirjallisuutta on pitänyt kerätä itse ympäri maailmaa.

Kokemus kivilattialla

Mika K T Pajunen ajattelee lämmöllä monia paastonajan palveluksia, joihin hän on vuosien mittaan osallistunut. Parhaimmillaan niissä on rikkaalla ja kokonaisvaltaisella tavalla sovitettu varhaisten liturgioiden muotoja nykyaikaan.

Teologian tohtorin mieleen on jäänyt erityisesti eräänä pitkäperjantaina vietetty anglikaanis-luterilainen Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki Turun tuomiokirkossa.

– Liturgiaan kuului, että palveluksen alussa kävelen keskikäytävää ja romahdan alttarin eteen kädet levitettyinä. Siinä kivilattialla huomasin, että makaan jonkun haudan päällä. Kokemus oli vavahduttava.

Anglikaanisen seurakunnan apupappina Pajunen sai puolestaan olla viettämässä kiirastorstaina palvelusta Helsingin tuomiokirkon kappelissa.

Palveluksen lopuksi alttari riisuttiin, ja väki jäi kappeliin valvomaan siunatun sakramentin kanssa. Valoa tilaan toi vain yksi kynttilä.

– Samaan aikaan ulkoa kadulta kuuluivat Via Crucis -kärsimysnäytelmän kenraaliharjoituksen äänet. Tämäkin elämys jäi mieleeni.

Poikkeusajan hengelliset kipukohdat

Viime maaliskuusta lähtien myös seurakunnat ovat toteuttaneet digiloikkaa. Jumalanpalvelukset ja monenlaiset muut tilaisuudet ovat olleet seurattavissa suoratoistoina verkosta.

Mika Pajusen mielestä on mielenkiintoista nähdä, miten suoratoisto pystyy vastaamaan nykyiseen hengelliseen ja henkiseen etsintään.

– Oletan, että netin kautta on helpointa tavoittaa ne, joille pääsiäisen ja paaston viettämisestä on muodostunut tapa jo ennen pandemiaa.

Teologian tohtori tunnistaa poikkeusajassa paljon hengellisiä kipukohtia. Hänelle itselleen sellainen on ehtoollinen vietto.

Kun korona viime keväänä levisi Suomeen, messut lopetettiin ja siirryttiin jumalanpalveluksiin ilman ehtoollista.

– Miellän ehtoollisen logiikkaan kuuluvan olennaisena osana ruumiillisen yhteyden. En näe, että virtuaalisesti olisi mahdollista toteuttaa täysin tuota yhteyttä.

Ei pidä jäädä yksin

Digiyhteiskunnassa on omat katvealueensa. Kaikilla ihmisillä ei syystä tai toisesta ole mahdollisuutta seurata seurakuntien suoratoistoja. Pastori tiedostaa asian hyvin.

– Haluan heille ensinnäkin sanoa sen, että olen tilanteesta hyvin pahoillani.

Pajusen mukaan tässä tilanteessa ei pidä kuitenkaan jäädä yksin. Kannattaa rohkeasti lähestyä pappeja ja muita seurakunnan työntekijöitä vaikka puhelimitse.

– Sitten voidaan yhdessä sopia kullekin parhaiten sopiva tapa saada keskustelutukea, sielunhoitoa ja ehtoollista.

Ei niin pahaa, jos ei aina jotain hyvääkin. Suoratoiston välityksellä suomalaisellekin on tullut tilaisuus seurata maailmalta mitä eksoottisimpia messuja ja muita hengellisiä tilaisuuksia.

Mika Pajunen on asiasta mielissään.

– Jos kielitaitoa riittää, niin tässä avautuu suuri ekumeeninen mahdollisuus. Voimme tulla nyt entistä paremmin tietoisiksi toisistamme ja oppia uutta.

Koronan kahdenlaiset vaikutukset

Maailmanlaajuinen pandemia on voimakas sukupolvikokemus, jonka koko merkitys ymmärretään luultavasti vasta myöhemmin. Selvää lienee, että maailma muuttuu pysyvästi.

Mika Pajusella on aika ristiriitainen olo koronan vaikutuksista. Hyvää on se, että käydään keskustelua turhan kulutuksen karsimisesta ja muutenkin kestävämmästä elämäntavasta.

– Toki täällä rikkaassa maassa me olemme poikkeuksellisen etuoikeutettuja, kun tällaisista asioista ylipäätään voimme puhua, hän lisää.

Pandemia on kohdellut ihmisiä eri maissa hyvin eri tavoin. Länsimaissa suunnitellaan jo täyttä päätä taloudellista ja henkistä jälleenrakennusta, kun taas monilla kehittyvillä mailla ei ole varaa edes rokotteisiin.

– Toivoisin, että tällainen suuri katastrofi havahduttaisi ymmärtämään sen, että me kaikki kuulumme osasina ihmiskunnan yhteiseen ruumiiseen. Mitä yhdelle ihmiselle tapahtuu jossakin, niin pian se heijastuu kaikille muillekin.

Pajusella on eri puolilla maailmaa laaja ystävä- ja tuttavapiiri. Sen kautta hän on päässyt käytännössä huomaamaan koronan vaikutuksen.

– Esimerkiksi Etelä-Sudanista lähtöisin oleva suomalainen anglikaanipappi Amos Manga lähti käymään synnyinmaassaan. Hän on nyt ollut siellä jumissa pitkän aikaa. Etelä-Sudanista ei ole edes suoria lentoja Eurooppaan.

Mies raidallisessa kauluspaidassa sytyttää kotialttarille kynttilää. Alttarilla on myös näytillä viisi ikonia.
Valkoinen kynttilä on Pajusten anglikaaniseurakunnan St Nicholas Helsingin lahja. Pieni Jumalanäidin ikoni sytytettävän kynttilän yläpuolella on hajasijoitettu Pajuselle. Se kuuluu vantaalaiselle työkaverille, jolle sitä ei ole päästy pandemian vuoksi palauttamaan.

Merkitykselliselle elämälle on yhä tilaa

Pääsiäisen ytimeen kuuluu risti. Mika K T Pajunen on vahvalla ekumeenisella taustallaan huomannut, että sen kantamisella on aina omat seurauksensa.

– Ristin kanssa kulkeva voi kokea erilaista pilkkaa tai vainoa. Suomessa kristityillä on ollut hyvä asema. Uskallammeko nyt asettua samaan rintamaan niiden kanssa, joita pilkataan?

Kristikunta valmistautuu sekalaisin tunnelmin toiseen peräkkäiseen poikkeusajan pääsiäiseen. Kärsimystä ja pelkoa on paljon.

Teologian tohtori muistuttaa siitä, että Jumala on vakuuttanut antavansa meille tulevaisuuden ja toivon. Normaalista poikkeavana aikanakin voi elää hyvää ja merkityksellistä elämää.

– Ei elämäni ole kiinni niistä asioista, mistä ennen nautin, ja joita nyt poikkeusaikana en voi tehdä.

Pajunen palaa taas sinne paaston ydinajatukseen. Luovutaan muutamiksi viikoiksi joistakin meille mieluisista asioista. Näin on mahdollista keskittyä varsinaiseen paastonajan vaellukseen, jota jokainen toteuttaa itselleen luontevalla tavalla.

– Siellä pääsiäisen riemussa pääsemme taas sitten palaamaan niihin hyviin asioihin, joista nautimme. Itsekin olen aikamoinen herkkusuu, Mika Pajunen hymyilee.

Teksti: Vesa Keinonen
Kuvat: Hannu Jukola

Vinkkejä paastonajan rukouksista:
  • Paastonajan rukous Miika 6:8:n pohjalta

Sinä Jumala olet ilmoittanut, mikä hyvää on ja mitä sinä meiltä odotat. Uudista meidät Hengelläsi ja vahvista valvomaan ja vaeltamaan  sinua kuunnellen sekä sinun hyvyyttäsi ja rakkauttasi osoittaen  Poikasi Jeesuksen Kristuksen meidän Herramme kautta. Aamen.

  • Paaston ajan rukous Jeremia 9:22-23:n pohjalta

Äläbanna meidän kerskua viisaudella, voimalla tai rikkaudella, Jumala, vaan opeta meitä tuntemaan sinun uskolliset, oikeudenmukaiset ja vanhurskaat tekosi maan päällä ja tekemään niitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen meidän Herramme kautta, joka yhdessä sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee ikuisesti. Aamen.

  • Parannus

Kun totuus vääristyy ja rakkaus kylmenee, kuule äänetön huutomme ja avaa huulemme sinun ylistykseesi, paranna mykkä kieli ja valaise pimeä mieli, täytä tyhjä sydän rakkaudellasi Poikasi Jeesuksen Kristuksen meidän Herramme kautta, joka elää ja hallitsee yhdessä sinun kanssasi Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala iankaikkisesti. Aamen.

  • Leipäsunnuntai

Kristus, joka tulet keskellemme murretussa leivässä ja jaetussa viinissä, anna meidän tunnistaa sinut kärsivässä lähimmäisessä ja yhteisessä elämässä, tätä pyydämme armosi tähden. Aamen.

  • Hiljainen viikko

Herra Jumala, sinun läsnäolosi pelottaa ja sinun poissaolosi kauhistaa,  tule lähellemme Kristuksessa kärsivässä, Kristuksessa rakkaassa. Aamen.

  • Kiirastorstai

Herra Jeesus, tänään sinä annat meille esikuvan palvelusta: kiedot liinan vyötäisillesi ja peset opetuslastesi jalat. Ketä kutsut meitä tänään palvelemaan?  

Herra Jeesus, tänään sinä annat meille ruumiisi ravinnoksi: murrat leipää rakkaittesi, jopa kavaltajasi kanssa. Kenen kanssa kutsut meitä jakamaan leipämme ja elämämme?

Herra Jeesus, tänään sinä asetat meille veresi uuden liiton merkiksi, ikuisen elämän ja kuolemattomuuden lähteeksi. Kenen kanssa kutsut meitä juomaan uutta viiniä Jumalan valtakunnassa?

Herra Jeesus, tänään me kumarramme ja kunnioitamme sinua ehtoollisen salaisuudessa;  sinun ruumiisi ja veresi me nautimme sinun ruumiinasi ja kansanasi. Liitä meidät sinuun ja toisiimme, tee meistä sitä mitä syömme.

Sinulle olkoon kunnia ja kirkkaus yhdessä Isän ja Pyhän Hengen kanssa. Aamen

Vinkkejä suoratoistoista:

Paastonaikana päivittäin Facebookissa

  • Päivän rukoushetket Liturginen aamu- ja iltarukous suomeksi klo 08.30 ja 17.30 sekä myöhemmin tallenteena.  
  • Arkiretriitti Päivittäinen Raamatun tutkiskelu tekstinä.

Seurakuntavierailuja sunnuntaisin ja pyhäpäivinä

Katso oman kotiseurakuntasi lisäksi Suomesta esimerkiksi: 

Englanninkielisiä anglikaanisia vinkkejä



Palaa otsikoihin