Raamatun punainen lanka: olkaa ihmisiksi
Kysymys siitä, mitä Raamattu sanoo ihmisenä olemisesta, oli pitkään muhinut Raimo Puustisen mielessä. Lopulta hän ryhtyi selvittämään asiaa, ja viime vuoden puolella ilmestyikin kirja Syökää ja iloitkaa – Ihmisen hyvinvointi Raamatun kirjoituksissa (Sanasato).
– Eräät tahot ovat kovin kiinnostuneita siitä, mitä Raamatussa sanotaan ihmisen seksuaalisuudesta. Mutta mitä siinä kerrotaan työstä ja levosta, terveydestä tai sairaudesta?
Näin tarkasteltuna pyhä kirja näyttäytyi hyvän elämän ohjekirjana, hyvinvointioppaiden varhaisena esikuvana.
– Täytyy elää tolkullisesti, tekemällä hyvää ja välttämällä tekemästä pahaa, Puustinen huomioi.
Kirkollisessa opetuksessa Raamatun teemoista ovat korostuneet usko, synti, katumus, armo ja rakkaus. Sille on Puustisen mukaan selvä selitys: kristityille kyse on pelastussanomasta.
Elämä oli Vanhan testamentin kuvailemaan aikaan Puustisen mukaan ”aika tolkutonta”. Syötiin, juotiin ja melskattiin; meno oli hillitöntä.
– Missään ei tule esiin, että viinin iloista tulisi kokonaan luopua, hän huomauttaa.
Kohtuullisuuteen kuitenkin kehotetaan sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa.
”Olut sopii onnettomalle, viini sille, jonka mieli on katkera.” (Sananlaskut 31:6)
Tekstit sijoittuvat hyvin pitkälle ajalle, mutta samat asiat on täytynyt selittää aina uudelleen – ihminen kun ei näytä oppivan.
Raamatun sivuilla kuvaillaan tuskia, itsemurhia ja vainoharhaa. Herraa pelkäävä ja pahaa karttava pysyy terveenä, kerrotaan Sananlaskuissa (3: 7–8). Maallisia parannuskeinoja tarjotaan jonkin verran, ja musiikin parantavaan voimaan uskotaan.
Ratkaiseva ero osien välillä on siinä, miten Jumala niissä kuvataan. Vanhoissa teksteissä puhutaan paljon kostosta, ja sairaus on Jumalan rangaistus synnistä.
– Tällainen Jumala puuttuu Uudesta testamentista, jossa teemana on armo.
Etiikkaa ja lääketiedettä
Puustinen on tehnyt uransa yleislääkärinä perusterveydenhuollossa.
– Tässä työssä kohtaa ihmisiä vauvasta vaariin, ja heillä kaikilla on maailmaan jonkinlainen suhde.
Jossain vaiheessa heräsi kysymys, miten saada näkyviin tuo koko elämisen kirjo. ”Jotta näkee lähelle, on hyvä mennä kauas”, Puustinen mietti, ja päätyi töihin Saudi-Arabiaan, Lähi-idän suurimpaan lentotukikohtaan. Siellä hän pääsi tutustumaan islamilaiseen rukouksella parantajaan, joka ajoi potilaastaan pois riivaajia, pahaa henkeä ja noituutta.
– Siitä matkasta piti toipua pitkään, koska maailmankuva heitti häränpyllyä.
”Mielenrauha on terveyden perusta, intohimot kalvavat kuin hivuttava tauti.” (Sananlaskut 14:30)
Parantajan tarina poiki ensimmäisen romaanin, Arabia (Sanasato 2015). Nyt jo neljäs romaani, Matka Marrakechiin, on käsikirjoituksen viimeistelyvaiheessa ja valmistuu keväällä 2026.
Islam ja lääkintäetiikka -artikkelin Suomen Lääkärilehti palkitsi vuoden parhaana kirjoituksena vuonna 1994, ja teksti kuuluu yhä sairaanhoitajakoulutuksen oppimateriaaleihin.
Puustinen on toimittanut kirjoituskokoelman kristillisen vakaumuksen ja lääkärin työn suhteesta. Matkan varrella on syntynyt monia muita ammattiin liittyviä artikkeleita ja julkaisuja. Hän on myös pohtinut kristillisen etiikan ja lääketieteen kysymyksiä kolmen vuoden ajan Suomen ekumeenisessa neuvostossa ortodoksikirkon edustajana.
Medical Humanities Companion -kirjasarjassa Puustinen tarkastelee sitä, miten lääkärin ja potilaan välinen ymmärrys syntyy – tai jää syntymättä.
Puustinen kannattaa hoidon jatkuvuuden ongelman ratkaisuksi omalääkärimallia, jossa jokaisella kansalaisella olisi oma yleislääkäri pitkässä hoitosuhteessa. Lääkärit olisivat itsenäisiä ammatinharjoittajia, jotka laskuttaisivat palveluistaan suoraan hyvinvointialueita.
Teksti: Asta Kettunen
”Joka syö kaikkea, älköön halveksiko sitä joka ei syö, ja joka taas ei syö kaikkea, älköön tuomitko sitä joka syö.” (Kirje roomalaisille 14:3)