1.6.2022 8.40

Ekovinkki: Auta pölyttäjiä Tampereella ja Pirkanmaalla

Pölyttäjähyönteiset ovat elintärkeässä roolissa ihmisen ja muun luonnon kannalta. Lue vinkit, miten voit itse tukea pölyttäjien selviämistä valinnoillasi.

Hyönteiset ja muut pölyttäjäeläimet pölyttävät 75 prosenttia viljelykasveistamme ja lähes 90 prosenttia luonnonkasveista, joten ravintomme on vahvasti riippuvaista pölyttäjien tekemästä työstä. Mehiläisten ja muiden pölyttäjälajien määrät ovat kuitenkin viime aikoina vähentyneet.

Tampereella kaupungin hulevesikohteiden suunnittelussa huomioidaan pölyttäjät siten, että kohteisiin pyritään valitsemaan monimuotoista kasvillisuutta sekä pölyttäjien suosimia kukkivia kasveja.

Siipensä levittänyt perhonen pienten kukkanuppujen päällä.
Tampereella erityisesti suojeltavia hyönteislajeja ovat muun muassa tummaverkkoperhonen (kuvassa), joka käyttää ravintonaan lehtovirmajuurta, ahdeyökkönen, jolle on suojeltu alue Järvensivusta sekä pirkanpalkonen, jota esiintyy Hervannan Hupakankorvessa. Kuva: Tero Piirainen

Tue pölyttäjiä näin:

Istuta kukkapenkkiin pitkin kesää kukkivia mesikasveja. Suosi lajivalinnoissa kotoperäisiä ja perinnebiotooppien lajeja, kuten ruusuruoho, purtojuuri, kaunokit, kellokasvit, virnat ja nätkelmät.

Pölyttäjille hyvät istutukset monimuotoistavat viheralueita ja pihoja sekä tarjoavat silmäniloa ihmisille, jotka voivat ihailla kauniita kukkia ja niissä pörrääviä kimalaisia ja perhosia.

Koristeellisia, pölyttäjäystävällisiä puutarhakasveja on monenlaisia, muun muassa syreeni, väriminttu, kaunopunahattu ja sellaiset pensasruusulajikkeet, jotka eivät tuota kiulukoita.

Kivikkoisempaan puutarhaan sopivat ajuruohot, timjami, mäkimeirami, mirrinminttu ja maksaruohot ovat hyviä hyönteiskasveja.

Korvaa osa nurmikosta perustamalla siihen pieni niitty tai antamalla heinikon kasvaa vapaasti. Vinkkejä niityn perustamiseen löytyy esimerkiksi Suomen Luonnonsuojeluliiton verkkosivuilta kohdasta ”Perusta pihaniitty”.

Pörriäinen kukassa.
Kirjokimalainen on melko harvinainen. Se pesii matalassa maakuopassa, maanalaisissa käytävissä ja heinikossa. Tämä yksilö puuhaili Hiedanrannassa. Kuva: Elviira Ritari/Ramboll

Poista pihaltasi haitalliset vieraslajit, kuten komealupiini ja jättipalsami. Alueen luonnonvaraiset lajit, kuten monet niittykukat, menestyvät paremmin, kun voimakkaasti leviävät lajit eivät kilpaile niiden kanssa pölyttäjistä ja vie niiltä elintilaa.

Vieraslajit tulee hävittää säkkeihin kerättynä sekajätteen joukossa. Kotikompostissa niiden siemenet eivät välttämättä tuhoudu.

Suosi luonnonmukaisia torjuntakeinoja, eli vältä myrkkyjen käyttämistä puutarhassasi.

Risuaidat ja lahopuu toimivat luontaisina hyönteishotelleina. Älä raivaa metsää kaikesta lahopuusta. Voit jättää lahopuuta myös omaan pihaan, esimerkiksi puunrunkoja pihan laidoille.

Osallistu pölyttäjätapahtumaan Vuoreksessa kesäkuun alussa. Tapahtumassa bongataan hulevesiniityn pölyttäjiä iNaturalist-applikaatiolla, ja paras bongaaja palkitaan lahjakortilla. Katso tarkempi tapahtuma-aika UNaLab-hankkeen Facebook-sivulta ”Unalab demot”.

Teksti: Ramboll Finland Oy:n asiantuntijat

Ilmoita perhoshavainnoista: tero.piirainen @ gmail.com

Perusta pihaniitty -vinkit

Ohjeita risuaidan rakentamiseen löytyy esimerkiksi Meillä kotona -sivustolta.

Unalab demot

Uutinen Aitolahden tummaverkkoperhosniityistä ja Kintulammin suo- ja metsäluonnosta

Kukkiva niitty.
Vuoreksen keskuspuiston tulvaniitty tarjoaa pölyttäjille elinalueita. Kuva: Salla Leppänen/Tampereen kaupunki

Palaa otsikoihin