Ekovinkki: Loihdi ympäristöystävällinen joulupöytä ja löydä antamisen ilo
Länsimainen yltäkylläinen joulu lahjoineen ja herkkuineen saa miettimään, voisiko kristikunnan ja talven suurta juhlaa viettää hiukan ekologisemmin. Moni onkin pohtinut, millaiset valinnat olisivat kestäviä, ja miten voisimme pienentää juhlimisen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä.
Aineettomat lahjat ja auttaminen tuovat merkitystä elämään, eivät välttämättä tavarat. Kannattaa myös pohtia, onko ylenpalttisen runsas lahjakori joulun merkityksellisin asia. Lapsille ja nuorille lahjat toki ovat tärkeitä, mutta monissa perheissä on sovittu, että aikuisten kesken ei lahjoja hankita. Lahjasumman voi säästää isompaan hankintaan tai vaikka lomakassaan.
Jos joululahjojen antaminen kuitenkin kuuluu perheen tai ystäväpiirin jouluperinteisiin, kannattaa hankkia laadukkaita ja ekologisesti kestäviä lahjoja. Tavaran sijasta voi antaa aineettoman lahjan: esimerkiksi lahjakortin hierojalle, jalkahoitoon, teatteriin tai konserttiin.
Ystäväperheitä voi ilahduttaa joulunaikaan esimerkiksi itse valmistetulla ruokalahjalla. Leivo joululimppu tai kuivakakku tai valmista konjakkisinappi kauniiseen purkkiin, niin saat hyvän mielen itsellesi ja ystävällesi.
Kestävä kehitys haastaa
Suomalaiset ovat muita pohjoismaalaisia valmiimpia tekemään ympäristöystävällisempiä valintoja arjessa. Samalla he kuitenkin kokevat vastuullisten valintojen tekemisen haastavaksi.
Tulokset käyvät ilmi Sustainable Life -kuluttajatutkimuksesta, joka toteutettiin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa sekä Baltian maissa lokakuussa 2019. Tutkimuksen on teettänyt Orkla, joka on Pohjoismaiden suurin päivittäistavarakaupan tuotemerkkien toimittaja.
Tutkimuksen mukaan kaikissa Pohjoismaissa reilusti yli puolet kuluttajista kaipaa lisää tietoa siitä, mitkä tuotteet ovat vastuullisia valintoja. Suomessa 65 prosenttia vastaajista haluaa suosia vastuullisiksi kokemiaan brändejä ja tuotteita.
– Tutkimus osoittaa selvästi, että suomalaiset ovat ilmastotietoista kansaa ja kiinnostuneita siitä, miten tehdä arjesta vastuullisempaa. Vastuullisia tuotteita on kuitenkin vaikea tunnistaa, ja kuluttajat tarvitsevat tukea vastuullisten valintojen tekemisessä. Lisäksi pakkausten kierrätettävyys mietityttää, ja yli puolet suomalaista toivoo pakkauksiin enemmän tietoa lajittelusta, sanoo Nina Olin, Orklan viestintäjohtaja Suomessa.
Suomalaiset erottuvat naapurimaistaan myös siinä, että he luottavat enemmän pieniin ja paikallisiin yrityksiin. Suomalaiset kokevat kaikista vahvimmin, että pienten ja paikallisten yritysten tuotteet ovat ilmastoystävällisempiä kuin suurten yritysten tuotteet.Anna lahja auttamalla
Ekologinen joulu voi toteutua myös niin, että suuntaa katseensa lähimmäiseensä. Jokainen meistä voi vaikuttaa siihen, että lähimmäisillämme olisi hyvä joulumieli, ja ainakin riittävästi syötävää jouluna. Tampereen seurakuntien Ruokapankki jakaa myös jouluna ruokakasseja vähävaraisille kaupunkilaisille. Sitä työtä voi tukea lahjoituksin tai ryhtyä vapaaehtoistyöhön.
Lahjoittamalla Joulupuu-keräykseen voit taata, että myös vähävaraisen perheen lapset saavat avata edes yhden paketin jouluaattona.
Partion ja urheilujärjestöjen arvokasta toimintaa tukemalla voi kannustaa lapsia hyviin harrastuksiin ympäri vuoden, ja samalla ehkäistä ennalta lasten ja nuorten syrjäytymistä.
Osallistuminen seurakuntien ja hyväntekeväisyysjärjestöjen keräyksiin, joulumyyjäisiin, konsertteihin ja Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksiin on helppo tapa auttaa lähimmäisiämme lähellä ja kaukana.Vähemmän voi olla enemmän ruokapöydässä
Useimpien suomalaisten jouluperinteisiin kuuluu herkkuja notkuva ruokapöytä. Olisiko tänä vuonna vähemmän kuitenkin enemmän?
Yltäkylläisyys ja herkuttelu näkyvät valitettavasti monien suomalaisten vyötäröllä vuodenvaihteen jälkeen. On myös lääketieteellinen tosiasia, että merkittävä ylipaino aiheuttaa ihmisille monia sairauksia ja isoja terveysriskejä.
Joulupöydän keventäminen on paitsi terveydellinen asia, myös ekoteko. Voisiko joulupöytään tänä vuonna valmistaa erityisesti kasvisruokia ja korvata kinkun kasvisproteiinilla tai kestävästi hankitulla kalalla? Myös monien makeiden herkkujen vähentäminen pienentää hiilijalanjälkeä.
Ilahduttavaa onkin, että Sustainable Life -kuluttajatutkimuksen mukaan yhä useampia suomalaisia kasvisruoka kiinnostaa ja innostaa kokeilemaan. Suomalaiset ovat myös kokeilleet kasvis- ja vegaaniruokia laajemmin kuin muut pohjoismaiset ja balttilaiset kuluttajat.
Suomalaiset ovat myös kaikista tyytyväisimpiä ruokakauppansa tarjontaan vegaani- ja kasvisruuissa. Vastaajista 53 prosentin mielestä tarjonta on riittävää, kun Pohjoismaissa vastaava luku on keskimäärin 35 prosenttia. Suomalaiset myös inspiroituvat muita maita paremmin ostamaan vegaani- tai kasvistuotteita ruokakaupastaan.
”Joulupöytää varten ostetaan tavallista enemmän raaka-aineita, joten ekologisilla valinnoilla on merkitystä. Ympäristöystävällinen joulupöytä tuo luovuuden esiin”, pohtii Uudenmaan Marttojen kotitalousneuvoja Maria King. (World Wide Fund for Nature -järjestön Suomi-yhdistyksen lehti Pandan polku 4/2011)
”Nykyään eletään jatkuvassa joulupöydässä ympäri vuoden. Yksinkertaista arkea, silloin joulukin tuntuu enemmän. Toisin sanoen pudota rimaa arjessa, siten voit juhlia vähemmällä”, vinkkaa King.
Ekologisessa joulupöydässä on paljon edullisia kasviksia, kuten lanttua, punajuurta ja porkkanaa.
”Suosittelen, että arkiruokiin käytetään WWF:n kalaoppaan vihreän listan kaloja, kuten silakkaa. Keltaisen listan kaloja, esimerkiksi siikaa, voi siten paremmalla omallatunnolla käyttää juhlaruokien valmistukseen”, kehottaa King.
Suomen Lähetysseuran ilmastoasiantuntija Ruusa Gawaza ehdottaa, että ekologinen ja kotimainen joulupuuro syntyy ohrasta, ja samalla se tuo vaihtelua joulupöytään riisipuuron sijaan. (Silta 11/2019)
Jouluna käytetään paljon nautintoaineita, kuten suklaata, kaakaota, kahvia ja viiniä. Hanki pöytääsi kestävän kehityksen Reilun kaupan tuotteita, niin huolehdit siitä, että nautintoaineiden viljelijätkin saavat kelvollisen korvauksen tuotteista.Tarkista myös kynttilät
Kynttilät tuovat tunnelmaa pimeään vuodenaikaan ja joulunviettoon.
LED-kynttilät, -lyhdyt ja -kyntteliköt ovat turvallinen valinta, kun ei tarvita elävää tulta eikä kynttilöistä synny pienhiukkaspäästöjä. LED-valojen energiankulutus on vähäistä. Useissa kynttilämalleissa led lepattaa tai vilkkuu aidon liekin tavoin.
Tuikkukynttilöiden alumiinikuoret voi kierrättää, kun muistaa laittaa ne metallikeräykseen. Haudoilla tulee suosia kynttilälyhtyjä kertakäyttöisten muistokynttilöiden sijaan.
WWF:n Earth Hour -sivuston mukaan maapallon kannalta paras valinta ovat mehiläisvahasta tai soijasta valmistetut kynttilät: ne eivät savua, eivätkä sisällä myrkyllisiä aineita tai allergeeneja. Lisäksi ne on valmistettu luonnonmukaisista ainesosista.
Tästä johtuen mehiläisvaha- ja soijakynttilät ovat hiilivapaita – ne tuottavat palaessaan ainoastaan sen määrän hiilidioksidia, mikä kynttilään on vahan valmistusvaiheessa sitoutunut. (Earth Hour, ideat 23.1.2017)
Yleisradio kehottaa suosimaan steariinikynttilöitä. Suurin osa kynttilöistä on valmistettu steariinista tai parafiinista. Parafiini on öljypohjainen ja siten tehty uusiutumattomista luonnonvaroista. Steariini on joko kasvi- tai eläinöljypohjainen, ja siten uusiutuva materiaali.
Jos haluaa olla varma kynttilän ekologisuudesta, voi valita Joutsen-merkityn tuotteen. Niissä on asetettu tiukat ympäristökriteerit pakkauksille, materiaaleille ja kemikaaleille. (YLE, kotimaan verkkouutinen 23.12.2014)
Lahjapaperit ja kukatkin talteen
Lahjat kannattaa kääriä ympäristöystävällisiin pakkauksiin ja papereihin, jotka voi kierrättää. Vältä isoja muovipakkauksia. Edellisjoulun lahjapaperit ja -pussit voi myös ottaa talteen, ja käyttää uudelleen seuraavana jouluna. Lahjat voi ojentaa myös tyylikkäässä kangaskassissa.Monista joulukukista voi olla iloa vielä juhlan jälkeenkin.
”Amarylliksen sipulit kannattaa säästää, sillä ne voi saada kukkimaan uudestaan seuraavana jouluna. Joulutähti pysyy hyvänä pitkään joulun jälkeenkin, vaikka kotioloissa sitä on vaikea saada tuottamaan uusia punaisia lehtiä. Monet joulukasvit, kuten jouluruusut ja hyasintit, voi keväällä siirtää ulos”, neuvoo Maria King.
Teksti: Kirsi Airikka
Kestävät kalat joulupöytään: wwf.fi/kalaopas
tampereenseurakunnat.fi Ruokapankki
Joulupuu-keräys