Ekovinkki: Osallistu vieraslajitalkoisiin
Vieraslajeiksi sanotaan eläin- ja kasvilajeja, jotka ovat levinneet ihmisen mukana uusille alueille. Älä levitä niitä luontoon äläkä tilaa Internetistä lemmikiksi tai koristeeksi. Osallistu komealupiinin ja jättipalsamin torjuntatalkoisiin, kerää jättiputket varoen.
Espanjansiruetana leviää taimien, puutarhajätteen ja maansiirtojen mukana. Pidä pihanurmikko matalana, siivoa risu- ja lehtikasat sekä poimi maahan pudonneet hedelmät.
Ota käyttöön kumihanskat, kannellinen purkki sekä kuumaa vettä tai etikkaliuosta, jolla nilviäiset tapetaan keräämisen jälkeen.
Kuolleet etanat voi laittaa sekajätteeseen purkissa tai hyviin suljetussa muovipussissa. Kompostiin niitä ei kannata panna, koska espanjansiruetana syö lajinsa raatoja.

”Otan vielä voiton lupiineista”
Riitta Mattila on käynyt tänä kesänä sinnikkääseen taistoon vieraslaji lupiinia vastaan. Hän on kaivanut viikkokaupalla kasvin juuria ylös maasta rivitaloyhtiön tontilta.
– Tykkään haasteista, ja aion vielä ottaa voiton lupiineista, hymyilee Mattila, joka asuu Tampereella Olkahisen kaupunginosassa, Näsijärven rannalla.
Lupiini on toki kaunis kasvi Mattilankin mielestä, mutta haitallinen suomalaisille lajeille. Hän näyttää, miten lupiini on tukahduttanut ympäriltään jopa isot, rannan rinteessä kasvavat hanhikkipensaat.
– Kasvi on vaikea hävittää, koska lupiinin juurakot ovat valtavat, ja siemenet säilyvät maassa vuosikausia.
Mattila suosittelee isojen lupiinien kitkemiseen lapiota. Pienet juuret saa poistettua terävällä voikukkaraudalla.
– Toki lupiineja voi myös myrkyttää, mutta itse haluan poistaa ne kaivamalla. Suosin vihreää ajattelua.
Vaikka lupiinien kitkeminen on täyttä työtä, ja välillä kädet ovat rakoilla, Mattila nauttii aherruksesta.
– Tämä on hyvää vastapainoa toimistotyölle. Rakastan kukkia,
ja muutenkin pihahommat ovat minulle henkireikä, kertoo Riitta Mattila, joka on
perinyt puutarhainnostuksen äidinäidiltään ja äidiltään.

Kansallisia vieraslajeja
Vieraslajeja Suomen luonnossa ovat myös esimerkiksi kissat ja rotat. Kanadanhanhi ja fasaani ovat riistalinnuiksi istutettuja vieraslintulajeja.
Ehdotus vieraslajien hallintasuunnitelmaksi valmistui kesäkuun alussa. Hankkeessa tuotettu tieto muodostaa suunnitelmapohjan kansallisen vieraslajiluettelon mukaisten haitallisimpien vieraslajien hallintatoimille, joista Maa- metsätalousministeriö tekee päätöksen.
Kesäkuussa 2019 valtioneuvoston asetuksella hyväksytty kansallinen vieraslajiluettelo sisältää ne vieraslajit, jotka eivät kuulu EU:n luetteloon, mutta joita voidaan pitää Suomen oloissa haitallisina. Näitä ovat muun muassa kurtturuusu, komealupiini, kanadanvesirutto, minkki ja espanjansiruetana. Kaiken kaikkiaan luettelossa on 26 vieraslajia tai -lajiryhmää.
Suunnitelmaehdotuksessa on selvitetty ne kohteet, joissa vieraslajien torjunta on kaikkein tärkeintä ja kiireellisintä.
Suomen luonnossa on myös tulokaslajeja. Ne ovat levinneet luontoon ilman ihmisen myötävaikutusta.
Yksi niistä on villisika, jonka pannoittamisen Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat aloittivat tänä kesänä. Seurannalla selvitetään eläinten elinympäristön käyttöä sekä liikkuvuutta. Villisian käyttäytymistä tutkitaan entistä tarkemmin myös afrikkalaisen sikaruttoriskin takia. Tutkijat toivovat, että pannoitettuja yksilöitä ei metsästettäisi.
Teksti: Kirsi Airikka ja Asta Kettunen
Kuvat: Juha Leppänen
Ilmoita havaintosi vieraslajit.fi -sivustolla, jossa on myös paljon lisätietoa aiheesta.
Uutinen kansallisesti haitallisten vieraslajien hallinnasta
Ohjeita haitallisten vieraslajien torjunnasta
Maa- ja metsätalousministeriön tiedote vieraslajien torjunnasta vuodelta 2016
Esite puutarhan vieraslajeista
Selkeitä kuvia vieraslajikasveista
Vieraslajien torjunta Tampereella