Ekovinkki: Viheralueista voimaa arkeen
Luontokäyntien ja paremman hyvinvoinnin välisestä yhteydestä on kertynyt jo melko hyvin kansainvälistä tutkimusnäyttöä.
Näyttö perustuu keskimääräisiin yhteyksiin isoissa tutkimusjoukoissa, jolloin täytyy muistaa, että yksilöiden kokemukset samanlaisessa ympäristössä voivat olla hyvin erilaisia.
Ainutlaatuista Suomessa on luonto- ja viheralueiden hyvä saavutettavuus. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan puolet suomalaisista asuu enintään 200 metrin päässä metsästä. Keskimäärin metsään on 700 metrin etäisyys, jonka kävelee reipasta tahtia 5-7 minuutissa. Valtaosalla on siis arjessaan mahdollisuus liikkua tai oleskella luonnossa.
Lähiympäristön viheralueiden merkitys
Satojentuhansien terveys- ja asuinpaikkatiedot kattava hollantilaistutkimus päätteli, että keskimääräistä vihreämmillä asuinalueilla masennus- ja ahdistushäiriöisten sairastavuus oli 4-5 prosenttia pienempää kuin vähemmän vihreillä.
Erot sairastavuudessa olivat suurimmat juuri mielenterveyshäiriöiden osalta. Tuloksissa ei kuitenkaan pystytty huomioimaan sitä, johtuvatko erot vain parempiosaisten valikoitumisesta vihreämmille asuinalueille vai siitä, että mielenterveysongelmat vähenevät, kun ympärillä on paljon puistoja ja metsää.
Syy-seuraussuhteita tarkemmin kartoittanut tutkimus Englannista seurasi sekä vihreämmille että vähemmän vihreille alueille muuttaneita viitenä peräkkäisenä vuonna. Tutkijat havaitsivat, että seuranta-aikana vihreämmille asuinalueille muuttaneiden hyvinvointi parani merkitsevästi muuton jälkeen. Saavutettu taso myös pysyi tutkimuksen ajan. Vähemmän vihreille alueille muuttaneilla taas hyvinvointi laski juuri ennen muuttoa, mutta palautui lähtötasolle muuton jälkeen.
Luontoliikunnasta parempi mieli
Yllämainitut tulokset luontoympäristön läheisyyden ja paremman hyvinvoinnin välisestä suhteesta selittyvät osaltaan lisääntyneenä liikuntana. Luontoympäristöt kannustavat usein aktiivisuuteen: kävelyyn, pelailuun, kiipeilyyn tai marjojen poimintaan.
Liikunnan terveyshyödyt tunnetaankin jo hyvin. Lisäksi on näyttöä siitä, että luonnossa liikkuminen voi lisätä liikunnan tuomia hyvinvointivaikutuksia erityisesti parantamalla mielialaa.
Luontoliikunnan on johdonmukaisesti havaittu vähentävän negatiivisia tunteita, kuten vihaa ja masentuneisuutta, enemmän kuin liikkuminen rakennetuissa ympäristöissä sisällä tai ulkona. Sen sijaan erityyppisten luontoalueiden väliltä ei ole löydetty systemaattisia eroja sen suhteen, kuinka paljon niissä käynnit parantavat mielialaa. Täten niin metsät kuin hoidetut kaupunkipuistot voivat yhtälailla kohentaa mieltä.
Mielialaa parantava tulos näkyy myös pidemmällä aikavälillä: useampi viikoittainen luontoympäristössä liikkuminen on yhteydessä parempaan emotionaaliseen hyvinvointiin kattavan suomalaistutkimuksen mukaan senkin jälkeen, kun otettiin huomioon vastaajien yleinen liikunnallisuus sekä joukko sosioekonomisia sekä elämäntilanteeseen liittyviä tekijöitä. Rakennetuissa ympäristöissä ei vastaavia yhteyksiä löytynyt. Liikuntaympäristön merkitys hyvinvoinnin kokonaisuudessa on kuitenkin verrattain pieni suhteessa tunnettuihin elintapatekijöihin kuten tupakointiin tai liikuntaan ylipäätään. Myöskään ei voida poissulkea sitä mahdollisuutta, että positiivisia tuloksia selittää se, että jo valmiiksi hyvinvoivilla on enemmän aikaa ja mahdollisuuksia luonnossa liikkumiseen.
Tutustu rohkeasti uusiin ympäristöihin
Tutkimustiedon innoittamana jokainen voi peilata oman asuinalueensa mahdollisuuksia niihin paikkoihin, joissa yleensä viettää aikaa.
Voisiko esimerkiksi yhden viikoittaisen liikuntakerran vaihtaa lenkkeilyyn lähimetsässä tai -puistossa? Tai perinteisen kuntosalikäynnin sijaan kokeilla harjoittelua ulkokuntosalilaitteilla, joita löytyy kattavasti ympäri Tamperetta?
Jos aikaa tai mahdollisuutta varsinaiseen luontoliikuntaan ei ole, voi kokeilla vaihtaa päivittäistä asiointireittiä kulkemaan puiston tai metsän läpi. Jo lyhyillä, viiden minuutin kävelytuokioilla luonnossa on huomattu olevan mielialaa kohentava vaikutus.
Luontokäynnit eivät edellytä erityisiä varusteita, jäsenmaksuja tai asiakkuuteen sitoutumista. Tämän vuoksi kynnys kokeilla uusia reittejä, ympäristöjä sekä tapoja olla aktiivinen on suhteellisen matala.
Ympäristö vaikuttaa meihin jokaiseen, mutta mieltymyksemme vaihtelevat. Tärkeää on löytää omat, itselle mieluisat ympäristöt omasta arjestaan ja hakeutua niihin säännöllisesti, liikkumaan tai muuten vain nauttimaan.
Lisätietoa ja lähteet
Luonnonvarakeskuksen ulkoilutilastot
Tampereen kaupungin ulkokuntosalilaitteet
Alcock, Ian, et al. "Longitudinal effects on mental health of moving to greener and less green urban areas." Environmental science & technology 48.2 (2014): 1247-1255.
Barton, J., & Pretty, J. (2010). What is the best dose of nature and green exercise for improving mental health? A multi-study analysis. Environmental science & technology, 44(10), 3947-3955.
Bowler, Diana E., et al. "A systematic review of evidence for the added benefits to health of exposure to natural environments." BMC public health 10.1 (2010): 456.
Hartig, Terry, et al. "Nature and health." Annual Review of Public Health 35 (2014): 207-228.
Maas, Jolanda, et al. "Morbidity is related to a green living environment." Journal of epidemiology and community health 63.12 (2009): 967-973.
Pasanen, Tytti P., Liisa Tyrväinen, and Kalevi M. Korpela. "The relationship between perceived health and physical activity indoors, outdoors in built environments, and outdoors in nature." Applied Psychology: Health and Well‐Being 6.3 (2014): 324-346.
Teksti: Tytti Pasanen