Hautausmaiden hoidossa huomiota ilmastohaasteisiin
Viime vuoden puolella hyväksytyn Tampereen hautausmaiden hoitosuunnitelman laatimiseen patisteli kirkkolainsäädännön uudistus.
– Kunnossapidon suunnitelmallisuutta lisätään ennakoimalla tulevia haasteita, summaa Lamminpään seurakuntapuutarhuri Matti Santala.
Yhteen suunnitelmaan on koottu kaikki Tampereella käytössä olevat hautausmaat. Siinä on kuitenkin myös kerrottu niiden erityispiirteet. Hoitotoimien todetaan olevan pääosin samanlaiset niissä kaikissa.
Suunnitelma on laadittu vuoteen 2030 asti, mutta sitä voidaan tarpeen tullen päivittää. Erityiset rakennus- ja kunnossapitotoimenpiteet on määritelty vuosille 2024–2030.
Tampereen seitsemästä käytössä olevasta hautausmaasta vanhin eli Teiskon hautausmaa on vihitty käyttöön vuonna 1787. Eniten hautoja, noin 22 700, on Kalevankankaalla.
Hautapaikka löydettävä kaikille
Seurakuntien on löydettävä hautapaikka kaikille tamperelaisille vainajille, myös kirkkoon kuulumattomille. Valtionrahoituksen leikkaukset ovatkin lisänneet painetta hintojen nostoon.
Suunnitelmassa muun muassa täsmennetään seurakunnan ja hautaoikeuden haltioiden välistä työnjakoa hautojen hoidossa.
Santala sanoo, että epäselvyyttä seurakunnan ja hautaoikeuden haltijoiden kesken on esimerkiksi siitä, kenelle hautamuistomerkkien hoidot ja suoristukset kuuluvat, samoin ruohonhoitoon liittyvässä työnjaossa hoitohaudoilla.
Haudanhoitoon liittyvistä asioista työntekijät saavat sekä moitteita että kehuja:
– Esimerkiksi kukat ovat elävää materiaalia, samoin ruoho. Matkan varrella saattavat tuholaiset iskeä, ja sääolosuhteet vaihdella, mikä vaikuttaa hoitotasoon. Kehuja tulee varsinkin hautausmaan yleisilmeestä, Santala kertoo.
Lintu- ja kulttuuribongareita liikkuu
Seurakuntapuutarhuri Juha Katajamäki huomauttaa Kalevankankaan kaupungin keskustassa olevan selkeästi myös ulkoilualue.
– Ihmiset pitävät hautausmaata vihreänä ja rauhallisena paikkana, jossa on varjoisia alueita, eikä ole liikenteen meteliä ja pölyä.
Henkilöistä kiinnostuneet ovat hänen mukaansa selkeä kävijäryhmä. Vierailtuja ovat esimerkiksi Juice Leskisen, Väinö Linnan ja Wivi Lönnin haudat.
– Jokakesäinen näky ovat myös lintubongarit. Jonkin verran on myös kasveista kiinnostuneita kulkijoita. Myös hiljentymään tulevia kulkijoita on joukossa.
Santala vahvistaa havainnon hautausmaan virkistyskäytön lisääntymisestä myös Lamminpäässä.
Ympäristödiplomi kannustaa luontoa kunnioittaviin toimiin. Esimerkiksi käytetty kukkamulta hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kasvualustana viherrakentamisessa, ja kasvualustan rakennusaineena käytetään hiilinieluksi laskettavaa biohiiltä.
Hautausmaan hoidon yhteydessä tuetaan luonnon monimuotoisuutta luomalla korvaavia elinympäristöjä. Niitä saadaan muun muassa säilyttämällä ja hoitamalla vanhoja puita niin pitkään kuin se on turvallisuuden kannalta mahdollista, ja puita poistettaessa hyödynnetään ne lahopuun määrän lisäämiseen.
Metsiä hautausmailla hoidetaan jatkuvapeitteisen kasvatuksen periaatteiden mukaisesti. Sen myötä varmistetaan, että maisemallisesti tärkeät kohteet, kuten metsänreunat ja merkittävät puut, säilyvät hoitotöissä. Lahopuun ja järeiden vanhojen puiden määrää lisätään määrätietoisesti, ja lajirakenteessa pyritään kohti sekametsää.
Niittyalueita aiotaan lisätä ja linnunpönttöjä sekä hyönteishotelleja rakentaa. Istutuksiin lisätään perhosten suosimia lajeja. Kukkien lannoitus tapahtuu istutuksen yhteydessä hitaasti liukenevalla lannoitteella. Pölynsidonta-aineita ei käytetä eikä kemiallista rikkakasvien torjuntaa tehdä.
Haitallisia vieraslajeja ja karanteenituhoojia ei päästetä leviämään. Kasvustoa leikataan alas kasvukauden päättyessä. Leikkaamatta jätetään myös talventörröttäjäksi ja lintujen ravintolähteeksi jätettävät istutusalueet.
Muuttuvan ilmaston haasteisiin aiotaan vastata kiinnittämällä huomiota taimien alkuperään ja kannan kestävyyteen sekä suosimalla kotimaisia ja Tampereella menestyviä eurooppalaisia kasvilajeja. Eurooppalaisten lajien avulla tarjotaan ravintoa ja elinympäristöjä lämpenevän ilmaston mukana leviäville uusille tulokkaille.
Pientyökoneet ovat vaihtumassa akkukäyttöisiin, isommat päästöttömiin ja vähäpäästöisiin.
Yhteiskuntavastuuta kantamassa
Hautausmaat vaativat paljon käsityötä vastaavan kokoiseen puistoalueeseen verrattuna. Niillä toimitaan pitkälti kausityöntekijöiden varassa. Vakituisia työntekijöitä on kolmisenkymmentä. Hautaustoimi kantaa myös yhteiskuntavastuuta työllistämällä harjoittelijoita ja työelämään tutustujia.
– Hautausmaiden pinta-alat kasvavat ja väestöennusteen mukaan kuolevien määrä lisääntyy, eli lisäväen tarvetta on tulevaisuudessa, Katajamäki ennakoi.
– Haasteena on saada työntekijöitä, jotka ovat tottuneet tekemään fyysisesti raskasta työtä, lisää Santala.
Lamminpäässä toimisto ja sosiaalitilat uusitaan lähitulevaisuudessa. Teiskon hautausmaan toimitilat uusitaan vuonna 2025, ja Vatialan kappelin kunnostus alkaa tänä keväänä.
Kalevankankaan huoltoalueeseen tullee muutoksia vuosikymmenen loppupuolella. Useilla hautausmailla on tarvetta myös valaistuksen uusimiseen.
Hautausmaat rakennuksineen, muistomerkkeineen ja kuuluisuuksien hautoineen ovat täynnä historia- ja kulttuuriarvoja. Siksi muun muassa vanhimpia muistomerkkejä sekä muistomerkkejä, joissa on paikallis-, kulttuurihistoriallista tai taiteellista arvoa tai fyysisiä jälkiä vuoden 1918 sodasta tai talvisodan pommituksista, ei poisteta, vaikka hauta palautuisikin seurakunnalle.
Hautausmaa voidaan ottaa muuhun käyttöön aikaisintaan, kun viimeisen vainajan hautaamisesta on kulunut 100 vuotta.
– Nykyiset hautausmaat tulevat olemaan vielä pitkään osa kaupunkia. Millaiseksi ne muuttuvat ilmaston lämmetessä ja ihmisten hautauskulttuurin kehittymisen myötä, se jää nähtäväksi, Katajamäki miettii.
Teksti: Asta Kettunen